Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kulttuuri ja viihde

Arvio

Konserttiarvio: Sinfonia Lahden kevätkausi alkoi viuluilotulituksella

Orkesterilla oli täysi työ pysyä Maria Dueñasin perässä. Kuva: Kai Sinervo

Sinfonia Lahti
Dima Slobodeniouk, kapellimestari
María Dueñas, viulu

Sibeliustalo 22.1.

Sinfonia Lahden vuosi ei olisi paljon näyttävämmin voinut alkaa, kun kevätkauden pamautti käyntiin Niccolò Paganinin ensimmäinen viulukonsertto. Se on paitsi sateenkaaren väreissä kimaltavaa ilotulitusta myös aikakauden näyttämömusiikista ammentavaa sanatonta oopperaa.

Oopperamaisuus tuntui vahvana, kun irti päästettiin 16-vuotias espanjalainen María Dueñas. Kilpailuvoittoja kahminut superlahjakkuus hämmästytti ei ainoastaan voimallisella teknisellä osaamisellaan vaan ennen kaikkea viulusointinsa muhkealla, vuolaalla kantavuudella. Akrobaattiset kuviot sulautuivat yhteen tunteikkaasti laulavaksi virraksi, ja korkeat äänet kimalsivat. Hivelevää legatolinjaa saattoi todistaa myös ylimääräisenä kuullussa Bachissa.

Kilpailuissa kiertäville ja kansainvälistä uraa paahtaville nuorille voi olla tyypillistä miellyttämishakuisuus, mutta Dueñas säväytti persoonallisella hurjapäisyydellä. Ylikapellimestari Dima Slobodenioukilla ja orkesterilla oli täysi työ pysyä perässä. Kun ikää ja kokemusta karttuu, tulvivaan ilmaisuun tulee epäilemättä lisää sävyjä ja musiikilliseen sanomaan selkeyttä. Teknisessä mielessä Dueñasilta ei sävykkyyttä puuttunut, vaan Paganinin pyrotekniset sointivärit toteutuivat erityisen värikylläisesti.

Beethovenia uhkasi uneliaisuus

Konsertin aluksi saatiin astetta epätavallisempi vaskifanfaari, kun orkesterin vaskikvintetti soitti kolme sovitusta myöhäisrenessanssin säveltäjäradikaalin Carlo Gesualdon madrigaaleista (1611). Intiimi lauluyhtyemusiikki muuttui vaskisoittimien välityksellä loistokkaasti kajahtavaksi, jäyhän juhlavaksi alkusoitoksi, jossa Gesualdon äkkiväärät harmoniat ja heittelehtivät juoksutukset ilmehtivät kuin renessanssin kattomaalausten dramaattiset hahmot.

Sinfonia Lahti soittaa kuluvalla kaudella kaikki Beethovenin sinfoniat sarjan huipentuessa toukokuussa Oodi ilolle -koraalisinfoniaan. Nyt oli vuorossa kuudes, niin kutsuttu Pastoraalisinfonia. Beethoven loi perustaa romanttiselle luontokuvaukselle, jossa maisema heijastaa ihmisen sisäisyyttä, mutta erityisen vaikutusvaltaista oli luonnon olemuksen ilmentäminen minimalististen sointipintojen kautta.

Sinfonia Lahden esityksessä korostui seesteisyys. Läpikuultava sointi ja pastellisävyisyys uhkasi käydä yksitoikkoiseksi, ja kun orkesterin sisäisiä eriaikaisuuksia oli varsin paljon, vaikutelma oli unelias. Kokonaiskaari rakentui kuitenkin vaikuttavaksi: ensimmäisten osien hellästä maalaisilman nuuhkimisesta siirryttiin talonpoikaistanssien ja pelottavan myrskyn kautta yhä tarinallisempaan otteeseen, ja lopun kiitoslaulu kohosi majesteettiseksi.

Auli Särkiö-Pitkänen
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Jatka lukemista LTV:n tarjoamana 2 vk maksutta!

Tilaa ESS VerkkoPlus 2 viikoksi maksutta ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa 2 vk maksutta

Oletko jo tilaaja?

Aiheet:

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi