Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kulttuuri ja viihde

Evakot puhuttavat – Lahtea koskeva tuorein patsashanke on herättänyt taas paljon keskustelua

Evakkoveistosta puuhaava Lahden Karjalaseura oli varautunut vastustukseen. Kritiikkiä on herättänyt keskustelussa esimerkiksi tapa, jolla Lahteen "tuupataan" julkisia veistoksia.

Tältä näyttää evakkoveistos havainnekuvassa. Kuva: Matti Silvennoinen

Lahteen puuhattu evakkoveistos on herättänyt hankkeen julkaisun jälkeen keskustelua. Keskusteluissa on ruodittu erikoisesti veistoksen taiteellista laatua. Hanketta vetävän patsastoimikunnan puheenjohtaja Raimo Koukonen toteaa patsaskohusta, että siihen oli varauduttu.

– Tiedetään, ettei se mukisematta mene.

Koukonen kertoo, että lupa veistoksen pystyttämiselle ei ollut hanketta puuhaavalle Lahden Karjalaseurallekaan läpihuutojuttu. Kun Lahden julkisen taiteen työryhmän vastaus veistoksen toteuttamisesta ei miellyttänyt seuran jäseniä, marssivat nämä Koukosen mukaan silloisen kaupunginjohtajan Jyrki Myllyvirran puheille. Neuvotteluja edistämään vietiin Koukosen sanoin myös ehtoisen emännän vääntämiä karjalanpiirakoita, ja se kannatti.

– Myllyvirta iski museonjohtaja Timo Simanaiselle paperit käteen ja sanoi, hoida tämä! Koukonen kertoo.

Hän sanoo, että veistos ei kunnioita pelkästään Lahden karjalaisia tai ainoastaan karjalaisia.

– Veistos on kaikkien evakkojen, myös niiden, jotka ovat päässeet palaamaan kotiinsa kuten Porkkalassa.

Evakkojen joukkoon ei Koukosen mukaan kuitenkaan pidä sekoittaa Suomeen tulleita pakolaisia, kuten monet tekevät.

Patsaan mittasuhteista kommentteja

Patsaan mittasuhteet ovat poikineet keskustelijoissa kriittisiä kommentteja. Koukonen sanoo, että jotkut ovat ivallisesti todenneet aikuista poikaa esittävän hahmon mallina olleen koripalloilija Lauri Markkasen.

Keskustelua on herättänyt Koukosen mukaan myös se, miksi evakkoon lähteneillä on veistoksessa yllään kansallispuvut. Hänen mukaansa syynä on se, ettei evakkoja haluttu kuvata perinteisesti ryysyläisinä. Patsaassa on Kaukosen mukaan kuvattu juhliin lähdössä olevan äiti, tytär ja aikuinen poika. Perheen isä on kaatunut sodassa.

Koukonen uskoo, että suurin syy kriittisiin puheisiin on siinä, että teoksen tekee taiteilija, jolla ei ole akateemista tutkintoa. Patsaan toteuttaa lahtelainen Reijo Huttu jo edesmenneen Pekka Asikaisen tekemän kipsiluonnoksen pohjalta.

Veistoksen toteuttaa Reijo Huttu, joka on aiemmin tehnyt muun muassa reliefin Jouko Skinnarista. Kuva: Pirjo Kamppila

Koukonen sanoo, että Asikaisen luonnoksen loppuunsaattajaksi haluttiin nimenomaan karjalaistaustainen taiteilija, ja valitsijat päätyivät Huttuun. Huttu on tehnyt aiemmin muun muassa Jouko Skinnarin rintakuvan ja paljon kohua herättäneen Jari Litmasen patsaan.

Rahankeräys käynnistynyt

Patsashankkeen vetäjien mielestä hankalinta tähän mennessä on ollut rahankeräysluvan saaminen. Lahden Karjalaseura aikoo kerätä veistosta varten 160 000–200 000 euroa. Rahojen pitäisi olla koossa ensi vuoden keväänä.

Lahjoituksiin kannustaa muun muassa se, että yli 10 000 euroa lahjoittaneet saavat nimensä patsaan jalustaan tulevaan laattaan.

– Olemme tehneet etukäteen tiedusteluja yrityksiin ja säätiöihin, ja luotamme siihen, että keräämme rahat, Koukonen sanoo.

Patsaan paljastamisjuhlat on jo suunniteltu. Niitä kaavailtaisiin vietettävän syksyllä 2020, jolloin Tarton rauhasta on 100 vuotta.

Kuluja kaupungille ehkä kymmeniä tuhansia

Seuran keräämällä rahalla kustannetaan pronssista valettava veistos. Lahden kaupunki maksaa veistoksen perustamisesta syntyvät kulut. Lahden kaupunginpuutarhuri Kirsi Kujala sanoo, että kuluja ei vielä ole laskettu tarkasti.

– Aikaisempien veistosten perusteella voi sanoa, että niihin herkästi kuluu kymmeniä tuhansia euroja.

Patsaan perustaminen tarkoittaa esimerkiksi valaistuksen rakentamista ja puistokäytävän tekemistä patsaan luo.

Kujala sanoo, että vuosien varrella Lahdessa on muotoutunut tapa, että kaupunki osallistuu perustusten tekoon, kun yksityiset tekevät yleisille alueille tulevia veistoslahjoituksia. Kaupunki valitsee veistoksille paikan, joka tässä tapauksessa on Kalmarin puisto.

Kujalan mukaan veistoksen perustaminen ei vihertoimen näkökulmasta eroa vaikkapa koirapuiston tai luistelupaikan perustamisesta.

– Kaikilla on käyttäjänsä, ja toisista ne saattavat olla vääränlaisia tai väärässä paikassa. Tuonne nyt aika paljon sopii. Kyllä me vähän silmällä pidetään, mitä tulee. Kaupunkikuvatyöryhmä pohtii laadullisia asioita.

Lahteen julkisen taiteen periaateohjelma

Lahtelainen kuvanveistäjä, läänintaiteilija ja kaupunginvaltuutettu Elisa Lientola (vas.) kritisoi tapaa, jolla julkiseen tilaan tuodaan Lahdessa veistoksia. Lientola toivoo, että asiassa kuultaisiin alan asiantuntijoita.

– Tässä prosessi on edennyt niin, että mikään muu taho ei ole arvioinut toteutuksen laatua kuin patsasta ajava patsastoimikunta. Eihän mitä tahansa rakennustakaan saa pystyttää, vaan senkin pitää täyttää kriteerit ja jonkun pitää valvoa laatua.

Lientolan mukaan samalla lailla Lahteen on tuupattu vime vuosina muitakin veistoksia, kuten mäkihyppääjäpatsas ja Jari Litmasta kuvaava veistos. Niissä on ratkaissut enemmän hankkeen ajavien into kuin veistosten sisältö.

Lahdessa toimii julkisen taiteen työryhmä, mutta sillä ei Lientolan mukaan ole ollut paljoakaan valtaa veistosasioissa.

– Jos on tarpeeksi poliittista pääomaa, voi hakea luvan esimerkiksi kaupunginhallitukselta ja toteuttaa jotain, mikä ei täytä minkäänlaisia laatukriteereitä. Tämä on aika poikkeuksellinen tapa, kun sitä vertaa muihin kaupunkeihin.

Lientolan mukaan Lahdessa pitäisikin tehdä julkisen taiteen periaateohjelma, jossa määriteltäisiin, kuka päättää, mistä rahat ja kuka valvoo julkiseen tilaan suunniteltujen teosten laadun.

– Silloin myös kaupunkilaisille olisi selvää, miten prosessi etenee, ettei se olisi näin villiä.

Lientolan mielestä Evakkoveistoksen aihe on ihan hyvä. Toteutuksen toivoisi hänen mukaansa olevan siksi laadukas.

Mistä on kyse?

Evakkoveistos

Suomen Evakot 1939–1944 -patsaalla halutaan kunnioittaa Viipurin läänin, Petsamon, Kuusamon, Sallan ja Suomenlahden saarten evakuoituja.

Lahden Karjalaseura kerää rahaa patsasta varten.

Patsaan materiaaliksi tulee pronssivalu.

Patsaan kuvanveistäjäksi valittiin Reijo Huttu, Pekka Asikainen on tukitaiteilija.

Patsaan paljastusajankohta on vuonna 2020.

Lahti on merkittävä pakkoluovutetusta Karjalasta saapuneiden suomalaisten evakuointipaikkakunta.

Anne Honkanen
anne.honkanen@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi