Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kulttuuri ja viihde

ESS:n "päivystävä esteetikko" jyrähtää: jättäkää evakkopatsas pystyttämättä

Helsingin yliopiston estetiikan professori Arto Haapala katsoi kaupungin uusia veistoksia ammattilaisen silmin. Tulevan evakkopatsaan suhteen hän kehottaa päättäjiä harkitsemaan vielä kerran.

Arto Haapala jättäisi evakkopatsaan pystyttämättä. Pronssipatsaan on suunnitellut Reijo Huttu, jonka kädenjälkeä on myös Jari Litmasta esittävä veistos. Kuva: Matti Silvennoinen

Lahdessa nousi pienimuotoinen älämölö marraskuussa, kun Kukkatervehdys-veistos palautettiin entistä ehompana Lahden kaupunginsairaalan nurkalle.

Joidenkin mielestä rujo betoniveistos olisi joutanut moukarin alle. Tätä mieltä oli aikoinaan myös museonjohtaja Timo Simanainen, joka esitti pahoin vaurioitunutta teosta tuhottavaksi vuonna 2012. Simanainen kuitenkin käänsi kelkkansa, kun kunnostustyölle löytyi ulkopuolinen maksaja.

Mutta onko uudistettu veistos kaunis?

Jotta kysymykseen saataisiin kättä pidempää, ESS:n kulttuuritoimitus päätti kutsua paikalle ”päivystävän esteetikon”. Sellainen löytyi Helsingin yliopistosta. Samaan syssyyn estetiikan professori Arto Haapala lupasi arvioida muutaman muunkin Lahden keskustaan viime vuosina ilmestyneen veistoksen.

Betonikukissa on voimaa ja herkkyyttä

Arto Haapala löysi kaupunginsairaalan Kukkatervehdys-veistoksesta sekä massiivista voimaa että hurmaavaa herkkyyttä. Kuva: Ilkka Kuosmanen

Tapaan Haapalan lumisateisena päivänä Lahden rautatieasemalla. Vilkaisemme alkupalaksi Matti Koskelan Connections 2 -teosta, joka on sijoitettu laiturialueelle porraskäytävän päälle.

Haapala käy Lahdessa tuon tuostakin, mutta huomaa harmahtavan teoksen nyt ensimmäistä kertaa. Teräsreliefin pyöryläiset muodot miellyttävät esteetikon silmää, mutta teos tuntuu päätyneen väärään paikkaan. Veistoksen yläpuolelle sijoitettu valvontakamera antaa katsomiskokemukselle suorastaan orwellilaisia sävyjä.

– Ei se pääse tässä oikeuksiinsa, Haapala miettii.

Ensivaikutelma Kukkatervehdyksestä on sen sijaan positiivinen. Massiivisessa betonikimpussa on väkevää voimaa ja toisaalta herkkyyttä, jota terälehtien päälle kertynyt lumi entisestään korostaa.

Taide ei ole mikään laastari. Estetiikan professori Arto Haapala

Haapala ottaa muutaman metrin etäisyyttä ja katsoo uudestaan. Kukat tuntuvat istuvan hyvin ympäristöön, jossa on jo entuudestaan monenlaista arkkitehtuuria. Haapala ei kuitenkaan suostu lausumaan, että teos olisi yksiselitteisen kaunis.

– Estetiikassahan ei ole ajattomasti pätevää ja kulttuurisista arvostuksista riippumatonta oikeaa ja väärää. Esteettisiä arvostelmiamme määrittävät aina kulttuuriset tottumukset, professori summaa.

Lisäksi pitää ottaa huomioon historialliset arvot. Niitäkin Kukkatervehdyksellä kiistatta jo on, sillä Liisa Ruusuvaaran teos valmistui vuonna 1973.

– Tavallaan ymmärrän myös niitä, joiden mielestä se on ruma, sillä betoni on aina herättänyt voimakkaita mielipiteitä. Tässä ja nyt se näyttää kuitenkin hyvältä. Eri asia voi olla sitten, kun se alkaa rapistua.

Mäkihyppääjä vaikuttaa "epäonnistuneelta vitsiltä"

”Vaikuttaa vitsiltä”, Arto Haapala tylyttää Mäkihyppääjää. Kuva: Ilkka Kuosmanen

Siirrymme urheilukeskukseen. Mäkihyppääjä-veistoksen ympärillä valmistellaan kovalla kiireellä nuorten MM-hiihtoja. Teräsveistos tekee professoriin vaikutuksen – ei kuitenkaan kauneudellaan vaan hukatuilla mahdollisuuksillaan.

– Vaikuttaa vähän ite-taiteelta tai epäonnistuneelta vitsiltä, jota voi arvostaa korkeintaan ironisella camp-asenteella, Haapala arvelee.

Mikä Vesa Ekholmin suunnittelemassa teräshyppääjässä siis mättää? Lyhyesti sanottuna se on kömpelö ja kovin vaatimaton esitys aiheesta, johon liittyy suurta uskallusta, lennokkuutta ja taituruutta.

– Ei se pakota miettimään oikein mitään. Ikoninen paikka olisi antanut mahdollisuuksia paljon rohkeampaan ilmaisuun.

Mäkihyppääjästä käytiin Lahdessa vuosikausien kädenvääntö. Yleensä näissä mittelöissä käy lopulta niin, että estetiikka joutuu väistymään talousraamin tieltä.

Haapalan mukaan Suomessa on paljon parannettavaa julkisten taideteosten sijoittelun ja suunnittelun suhteen, samoin kaupunkisuunnittelussa ylipäänsä. Lahdesta löytyy valitettavan paljon esimerkkejä tiloista, joita ei ole ajateltu loppuun asti.

– Esimerkiksi kauppakeskus Trion takapuoli on pimeiden kujien ja lastauslaiturien muodostama sokkelo, joka saa koko alueen vaikuttamaan keskeneräiseltä ja luotaan työntävältä. Moottoritien varteen taas on lätkitty taideteoksia ihan miten sattuu. Ei se toimi niin, että laitetaan yksi taideteos ja ajatellaan sen korjaavan muun ympäristön kaikki virheet. Taide ei ole mikään laastari.

Evakkopatsas olisi voinut toimia 1950-luvulla

Lahden satamassa odottaa kierroksemme viimeinen kohde, José Cruz Ovallen puuveistos Lamina 2. Teoksen on tarkoitus toimia myös kävelijöiden levähdyspaikkana – tosin juuri nyt se on paksujen lumikinosten ympäröimä.

”Kesällä tähän pysähtyisi mielellään”, Arto Haapala arvelee. Kuva: Ilkka Kuosmanen

Suhteellisen yksinkertainen ja rauhallinen puurakenne miellyttää koulutetun esteetikon silmää, vaikka Haapala arveleekin, että teos on parhaimmillaan kesällä.

– Näyttää siltä, että se on suunniteltu juuri tähän ympäristöön. Kiinnostava vaikka suhteellisen yksinkertainen teos, ei hyökkää silmille. Uskon, että kesällä tähän pysähtyisi mielellään ja katsoisi järvimaisemaa sen rakenteiden läpi.

Summa summarum: Kukkatervehdys ja Lamina 2 saavat päivystävältä esteetikolta puoltolauseen, Mäkihyppääjä ja Connections 2 ovat vähintäänkin pieniä pettymyksiä.

Mutta mitä mieltä Haapala on Suomen Evakot 1939–1944 -patsaasta, jota Lahden Karjalaseura puuhaa parhaillaan keskustan Kalmarinpuistoon?

Haapala naurahtaa epäuskoisena, kun näytän hänelle havainnekuvaa pronssiveistoksesta.

– Naiivi ja sentimentaalinen, ei säväytä missään mielessä. Ymmärrän, että se herättää varmaan paljon myönteisiä tunteita ja muistoja, mutta ei tässä eletä sentään enää mitään 1950-lukua. Aihe antaisi mahdollisuuksia paljon kiinnostavammalle esteettiselle kielelle.

Ilkka Kuosmanen
ilkka.kuosmanen@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi