Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kulttuuri ja viihde

Aukusti-voittajaa Lemmenlatua nähdään Kino Iiriksessä jatkossakin – "Lahtea tulee tuoda esiin elokuvakaupunkina"

Aukusti-palkintoa olivat perjantaina vastaanottamassa elokuvasihteeri Leena Niemimäki, hallituksen puheenjohtaja Ulla Koskinen-Laine Päijät-Hämeen elokuvakeskuksesta ja elokuvan ohjaajat Tertta Saarikko ja alkuperäisidean isä, kuvaaja Keijo Skippari. Kuva: Juha Peurala

Kyllä nyt tuntuu mahtavalta, huokaisee elokuvaohjaaja Tertta Saarikko.

Hän on juuri muistellut yli vuoden takaisia tapahtumia, suoranaisia kauhun hetkiä. Oli Lemmenlatu-elokuvan ensiesitystä edeltävä yö, ja Saarikko ja apulaisohjaaja Keijo Skippari olivat leikanneet elokuvaa läpi yön. Kaikki oli viittä vaille valmista, kun tietokoneet tilttasivat.

Tekniset vaikeudet saatiin myöhemmin ylitettyä, ja yleisö näki elokuvan ajallaan, mutta karvaansuloinen muisto jäi.

Uusia muistoja tehtiin perjantaina, kun Lahdesta kertova dokumenttielokuva Lemmenlatu sai Etelä-Suomen Sanomien Aukusti-palkinnon. Se myönnetään päijäthämäläisestä kulttuuriteosta, joka on rikastuttanut alueen kulttuurielämää viime vuonna.

Lemmenlatu-elokuva on mittavin Lahdesta tehty dokumenttielokuva ja kertaa kaupungin yli 100-vuotisen historian monesta näkökulmasta. Siinä mielessä se on todella tuonut jotakin tärkeällä tavalla uutta päijäthämäläiselle kulttuurikentälle, sanoo palkintoraatia johtanut vt. päätoimittaja Hanna Myyrä.

Aukustin voittaja saa 3 000 euron rahapalkinnon sekä Anneli Loposen suunnitteleman pronssiveistoksen, joka on kiertopalkinto.

Kuva: Anssi Hietamaa

Elokuvan tuotti alueen oma elokuvakeskus

Lemmenlatu oli yhteisöllinen voimanponnistus. Sen tekemiseen osallistui suuri joukko paikallisia alan ammattilaisia ja harrastajia, muun muassa Lahden Videokuvaajista ja Ainopuiston teatterista. Kaikkiaan mukana oli yli 200 ihmistä. Myös yleisö pääsi vaikuttamaan elokuvan kulkuun lähettämällä muistoja ja tarinoita Lahdesta.

– Se olikin yksi tavoitteemme, että ihmiset ottavat elokuvan omakseen, Saarikko sanoo.

Lemmenlatu oli myös uusi avaus Päijät-Hämeen Elokuvakeskukselle (PHEK), joka toimi elokuvan tuottajana. Harvalla elokuvakeskuksella on esittää yleisölle aivan omaa alueellista tuotantoa.

– "Avoliittomme" Lahden Videokuvaajien kanssa on ollut tosi hedelmällinen ja hirveän tärkeä elokuvakeskuksen kehityksen kannalta. Omien elokuvien tuotanto avaa taas uudet portit, sanoo PHEKin hallituksen puheenjohtaja Ulla Koskinen-Laine.

Hänestä Lahtea tulee tuoda esiin kaupunkina, jossa on hyvä ja helppo tehdä elokuvia. Koskinen-Laineen mukaan Lahdessa on lyhyen etäisyyden sisällä runsas kirjo hyviä kuvauspaikkoja luontokohteista teollisuusmiljööseen.

– Tämän asian ajamisessa elokuvakeskus voisi olla nokalla viemässä asiaa eteenpäin.

Lahti tunnettiin ennen myös laadukkaasta elokuvakoulutuksesta, Tertta Saarikko sanoo.

– On todella sääli, että se loppui.

Palkinto jaettiin voittajille perjantaina. Kuvassa heitä onnittelee paikallisjohtaja Jarkko Haukilahti Mediatalo Esasta. Kuva: Juha Peurala

Mikä historiallinen hetki kutkuttaa eniten?

Kaksituntinen, osin dramatisoitu Lemmenlatu ehtii käydä läpi Lahden teollisuuden ja kaupan kehittymistä, koulutusta, merkkihenkilöitä, kulttuurielämää ja urheilusuorituksia.

Mitä Lahden historian merkkihetkeä elokuvantekijät haluaisivat seurata kärpäsenä katossa?

Elokuvan idean isä Keijo Skippari aikamatkustaisi sodan jälkeiseen aikaan.

– Haluaisin nähdä, kun viipurilaiset tulevat Lahteen ja junat ovat täynnä ihmisiä, huonekaluja ja polkupyöriä.

Saarikkoa kiinnostaisi kuulla, millaista tulevaisuutta suunniteltiin kartanonisännän August Fellmanin aikana, jolloin Lahden kylä sai esimerkiksi ensimmäisen kansakoulun.

– Silloin ihmisillä on täytynyt olla hirveä tulevaisuususko ja kotiseutuylpeys, Saarikko sanoo.

– He olivat suuruudenhulluja, hyvällä tavalla, Skippari komppaa.

Tertta Saarikko ja Keijo Skippari työstivät elokuvaa kahden vuoden ajan. Kuva: Juha Peurala

Lemmenlatua esitetään jatkossakin

Lahden historia sai ihmiset liikkeelle, sillä Lemmenlatu veti yleisöä jonoksi asti. Elokuvan on nähnyt Kino Iiriksessä yli 10 000 ihmistä.

– Siellä oli ihan mieletön meno. Kyllä oli sutinaa pienessä tilassa, sanoo elokuvasihteeri Leena Niemimäki.

– Elokuvan jälkeen monet tulivat salista ulos vedet silmissä.

Lemmenlatua aiotaan esittää Kino Iiriksessä jatkossakin. Tarkka päivämäärä ei ole vielä selvillä. Tekijät ovat myös toivoneet, että Lemmenlatua esitettäisiin vuosittain marraskuussa Lahden syntymäpäivänä. Myös koululaisnäytöksiä saattaa olla luvassa.

Lisäksi Tertta Saarikolla on työn alla jatko-osa, joka käsittelee Lahden populaarikulttuurin historiaan.

Aukusti-palkintoa tavoittelivat tänä vuonna Lemmenladun lisäksi Cheekin Valot sammuu -konsertit, Painovoima-yhdistys, teatterintekijä Timo Taulo ja Virtapiiri-kuoro.

Palkinto on jaettu yksitoista kertaa. Palkintoraadin muodostavat ESS:n kulttuuritoimitus ja toimituksen johto.

Viime vuonna Aukustin sai Mallusjoen nuorisoseura.

Korjattu 5.1. klo 16.50: Päijät-Hämeen elokuvakeskuksen lyhennettä.

Millamari Uotila
millamari.uotila@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi