Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kulttuuri ja viihde

Aukusti-ehdokkaat 3/5: Ainopuiston teatterin vetäjä Timo Taulo uskoo kylien ja paikallishistorian voimaan

Timo Taulon työhuoneessa syntyy ensi keväänä vähintään kolme uutta näytelmää. Kuva: Mirja Hussain

Timo Taulon työhuone hänen kotonaan Lahden Ahtialassa on viimeisen päälle siisti. Vain muutama lähdeteos työpöydällä vihjaa, että täällä myrskyävät ajatukset; ensi kesäksikin on vireillä kolme näytelmää.

Tottumattomampi voisi olla tässä vaiheessa pistoksissa niitä kirjoittamassa, mutta Taulo ei hötkyile. Suurin työ on jo tehty, sillä hän tietää, mitä ja miten tulee tekemään.

– Kirjoittaminen on oikeastaan se helpoin osuus. Sen aika koittaa vasta tammi–helmikuussa, kun tiedän reunaehdot ja näyttelijät, Taulo kertoo.

Historia ja nykyaika kohtaavat

Taulolla tuntuu olevan takataskussaan loputon varasto paikallisesti mielenkiintoisia henkilöhahmoja ja tarinoita. Ensi kesäksi hän dramatisoi Ainopuiston teatteriin hiihtäjä Siiri ”Äitee” Rantasen henkilöhistoriaa, kuplettimestari Repe Helismaan vaiheita ja Lahden vanhan puukirkon historiaa.

– Yritän löytää sellaisia tarinoita, jotka kiinnostavat muitakin. Sisältöä saan paljon katsojilta. Puukirkkoon on esimerkiksi meneillään muistojen keräys, ja Äitee-näytelmän käsikirjoituksen tekemisessä on Siiri itse mukana, Taulo sanoo.

Saksalan maisteri -näytelmä toi viime kesänä vipinää Anttilanmäelle. Anna Koukku esitti Aura Hallaa. Kuva: Janne Ranne

Ainopuisto pyörii Taulon kehittämällä kyläteatterin toimintamallilla. Siihen kuuluu se, että tarinat esitetään syntysijoillaan ja niiden tekemiseen otetaan mukaan myös ympäröivä yhteisö. Ensi kesänä näytellään urheilukeskuksessa, Paavolassa Kymintiellä erään omakotitalon pihalla ja keskustan kirkkopuistossa.

– Jos saisi vaikka oikean papin vetämään vanhan saarnan, niin siitä tulisi jännä sekoitus nykyistä ja vanhaa aikaa Vanhan puukirkon tarinaan. Siirin tarinassa taas on niin hurjia juttuja, että nykyajan metoo-kertomukset kalpenevat, Taulo vihjaa.

Taulo uskoo, että asuinalueiden viihtyisyys kasvaa, kun ihmiset saadaan kiinnostumaan oman lähiympäristönsä historiasta. Ohjaajalle fiktiota ja faktaa yhdistävä työtapa on kuitenkin kuluttava, sillä sanottavansa joutuu sovittamaan aina uusiin raameihin. Taulo muistelee olleensa viime kesänä ”valmis vetämään itsensä vessasta alas”, kun viimeinen esitys oli ohi.

– Sitten lapset alkoivat ilmoitella innoissaan, että tulevat sitten mukaan taas ensi kesänä. Tuli sellainen olo, että tämä toimii juuri niin kuin pitääkin, Taulo miettii.

Lahti on täynnä merkityksiä

Taulo arvelee, että Ainopuiston teatteri on harrastajamäärillä mitattuna jo Päijät-Hämeen suurin: viime kesän kolmessa esityksessä oli mukana satakunta näyttelijää. Kunkin näytelmän esityskausi on tyypillisesti lyhyehkö, vain muutaman viikon, joten näytelmässä mukana oleminen ei syö keneltäkään koko kesää.

– Mun tehtäväni on luoda taidoiltaan epätasaiselle joukolle sellainen olo, että tekeminen on hauskaa ja kaikki uskaltavat esiintyä. Siinä on vähän opettajan, terapeutin ja sosiaalityöntekijän hommia. Taiteellinen kunnianhimo tulee vasta sen kaiken päälle.

Inka Mantsinen ja Ida-Maria Lius esittivät naisvoimistelijoita Ainopuiston Viipurin reippaat -näytelmässä kesällä. Kuva: Elena Liseytseva

Taulo on ollut aiemmin puhaltamassa kyläteatterin henkeä myös Asikkalassa Urajärven Kartanoteatterissa, joka pyörii nyt jo omilla voimillaan. Olisiko hän valmis käynnistämään vastaavia projekteja muuallakin Päijät-Hämeessä?

– Joo, miksipä ei. Tosin Lahti on mulle valmiiksi täynnä merkityksiä, sillä olen asunut täällä melkein koko ikäni, Taulo huomauttaa.

Pienten puitteiden teatteria

Kyläteatterin maailmanvalloitusta rajoittaa oikeastaan vain idearikkaiden vetäjien puute. Lisäksi on tietysti se perinteinen vaiva eli rahan puute. Koska teatteri rakennetaan aina uudelleen, tekeminen tulee helposti normaalia kalliimmaksi.

– Hämmästyttävän pienellä tämä pyörii. Elämme lähes täysin pääsylipputuloilla, ja myös oma palkkioni määräytyy sen mukaan. Suurimman osan työstä teen talkoilla kuten muutkin, Taulo sanoo.

Yleisöäänestys

Kenelle kuuluu Aukusti?

Vuoden Aukusti-ehdokkaat ovat: 1. Lemmenlatu-elokuva, 2. Painovoima-yhdistys, 3. ohjaaja Timo Taulo, 4. Virtapiiri-kuoro, 5. Cheekin Valot sammuu -konsertit.

Yleisöäänestykseen voi osallistua joko netissä tai tekstiviestillä. Äänestys jatkuu vuoden loppuun.

Tekstiviestiäänestys: lähetä viesti AUKUSTI ja ehdokkaan numero tekstiviestillä numeroon 13300. (esimerkiksi AUKUSTI 1).

Viestin hinta on 0,70 €. Palvelu toimii kaikilla kotimaisilla liittymillä.

Nettiäänestyslomake löytyy tästä linkistä.

Aukustin voittaja ratkeaa 4. tammikuuta. Yleisöäänestyksen voittaja palkitaan erikseen.

Ilkka Kuosmanen
ilkka.kuosmanen@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Jatka lukemista LTV:n tarjoamana 2 vk maksutta!

Tilaa ESS VerkkoPlus 2 viikoksi maksutta ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa 2 vk maksutta

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi