Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kulttuuri ja viihde

Sama biisi voi soida radiokanavalla 80 kertaa viikossa – radioasemat erottuvat toisistaan toiston määrällä ja artistijoukon laajuudella

Radio Suomessa ääneen pääsee useampi artisti kuin kaupallisilla kilpailijoilla. Radio Suomipop toistaa kapeaa soittolistaansa. Tutkijat Heikki Hellman ja Arto Vilkko vertailivat kolmen radioaseman soittolistoja.

Isojen levy-yhtiöiden Sonyn, Universalin ja Warnerin valta-asema näkyy myös radioiden soittolistoilla. Radio Suomen musiikista 70 prosenttia oli näistä levy-yhtiöistä, Radio Novalla liki 90 prosenttia. Kuva: Colourbox

Tuntuuko, että radiossa soivat aina samat biisit? Onko väitteessä perää?

Vastaus on kyllä ja ei. Jos kuuntelee aina vain yhtä kanavaa, samaan hittibiisiin voi törmätä kymmenenkin kertaa päivän aikana.

Toisaalta jos vertaa eri radioasemia keskenään, niiden soittolistat ovat ihan erilaiset, sanoo radioiden soittolistoja tutkinut Tampereen yliopiston tutkija Heikki Hellman.

Hellman ja Arto Vilkko vertailivat kolmen radioaseman, Radio Suomen, Radio Novan ja Radio Suomipopin, soittolistoja vuosina 2013 ja 2017. Kanavat ovat suuren yleisön suosikkeja: niiden yhteenlaskettu kuunteluosuus muodostaa lähes puolet kaikesta radion kuuntelusta.

Radio Suomi soittaa enemmän eri artisteja kuin kaksi muuta

Mikä radiossa sitten soi? Radio Suomi, Nova ja Suomipop ovat kaikki musiikkiformaatiltaan aikuiseen makuun sopivia. Hellmanin tutkimuksen mukaan kanavat eivät kuitenkaan jäljittele toisiaan, vaan ne pyrkivät musiikkivalinnoilla erottumaan toisistaan. Kanavat eivät näytä kilpailevan lainkaan samoista kuuntelijoista.

Jotakin kertoo se, että kolmelle kanavalle yhteisiä biisejä oli tutkimusviikoilla vain yksitoista.

Radio Suomi erottuu joukosta jo siksi, että se tarjoaa runsaasti toimitettuja musiikin erikoisohjelmia. Novaan ja Suomipopiin verrattuna Radio Suomi soittaa monipuolisimmin musiikkia. Viime vuonna Radio Suomessa pääsi viikon aikana ääneen kaksi kertaa enemmän artisteja kuin Novassa ja yhdeksän kertaa enemmän kuin Suomipopissa.

Radio Suomi ei myöskään toista samaa kappaletta useita kertoja viikossa. Suomipopilla taas toisto on runsasta.

– Varsinkin Suomipopin soittolista on kapea, Hellman sanoo.

Suomipop on erikoistunut uuteen kotimaiseen pop-musiikkiin. Nova puolestaan nojaa nostalgiaan ja ulkomaiseen tarjontaan. Sen soittolistoilla kotimaisen musiikin osuus putosi noin 40 prosentista 14 prosenttiin vuosina 2013–2017.

Radio Suomi tavoittaa varsinkin yli 55-vuotiaat kuuntelijat, Radio Suomipop taas 25–45-vuotiaat. Nova sijoittuu kahden aseman välimaastoon.

Isojen levy-yhtiöiden asema heijastuu soittolistoihin

Tutkimuksessa selvitettiin myös, minkä levy-yhtiöiden musiikki yltää soittolistoille. Listoja dominoi kolme suurta levy-yhtiötä: Sony, Universal ja Warner. Radio Novan musiikista liki 90 prosenttia oli näiden levy-yhtiöiden tuotantoa, Radio Suomessakin yli 70 prosenttia.

– Nämä levy-yhtiöt hallinnoivat 90 prosenttia maailman musiikkimarkkinoista. Totta kai se vaikuttaa. Isot yhtiöt omistavat myös paljon muita yhtiöitä ja katalogeja. Esimerkiksi Poko Rekords on siirtynyt Universalin levymerkiksi, Hellman sanoo.

Pitääkö siis olla ison levy-yhtiön artisti, että saa musiikkinsa kuuluviin isolla radioasemalla?

– Tämä on valitettavasti tilanne. On paljon musiikin tuottajia, jotka sanovat artisteille, että yritä päästä isolle levy-yhtiölle, jotta saat näkyvyyttä.

– Yleisradio voisi ahkerammin toimia tätä rakennetta vastaan. Sillä voisi olla velvoite tuoda esiin musiikkikulttuurin aluskasvillisuutta.

Radioasemat rakentavat soittolistansa erilaisin perustein. Yleisradiossa musiikkivalinnat tekee musiikkitoimituksen raati. Kaupallisilla kanavilla taas kaikki musiikki testataan koeyleisöllä. Tutkimuksen mukaan esimerkiksi Nelonen Media käyttää vuosittain yli miljoona euroa testaamiseen.

Vain elämää -artisteille iso mediahuomio

Artistien ympärillä pyörivä mediajulkisuus heijastuu erityisesti Suomipopin soittolistaan. Tutkimuksen teon aikaan soitetuimpien biisien joukossa oli useita Vain elämää -ohjelman tähtiä.

Se ei ole sattumaa, sillä Vain elämää -ohjelmaa esittävä Nelonen ja iltapäivälehti Ilta-Sanomat kuuluvat Radio Suomipopin kanssa samaan Sanoma-konserniin.

– Sanomalla on ollut viime vuosina tietoinen pyrkimys saada koko arvoketju mukaan. Sanoma osti viime viikolla osuuden Kaiku-levy-yhtiöstä. Sanomalla on myös festivaaleja ja radioasemia, Nelosen televisio-ohjelmat ja Ilta-Sanomat.

Tästä seuraa, että vaikkapa Nelosen Vain elämää -ohjelmaan osallistuva artisti saa reippaasti huomiota niin lehdissä, tv:ssä kuin radiossa. Vain elämää -ohjelmassa varsinkin Warner-levy-yhtiön artistit ovat olleet hyvin edustettuina.

– Toki Yleisradiollakin on mahdollisuus tehdä vastaavaa (tuoda artistia esiin eri välineissä), mutta aika maltillisesti tätä tehdään, Hellman sanoo.

Omistus keskittyy harvojen hartioille

Suomessa radioala on hyvin keskittynyttä. Se on Hellmanin mukaan tyypillistä Suomen kokoiselle pienelle maalle. Suurimmat omistajat kaupallisella puolella ovat tällä hetkellä Bauer Group ja Sanoma Media Finland. Bauer Groupiin kuuluvat muun muassa Radio Nova ja Iskelmä. Sanomaan kuuluvalla Nelonen Medialla taas on hallussaan muun muassa Radio Suomipop, Radio Rock ja Radio Aalto.

Vertailun vuoksi, julkisen palvelun Yleisradiolla on seitsemän valtakunnallista radiokanavaa.

Hellmanin mukaan omistuksen keskittyminen on keino pitää radioasemat elinkelpoisina. Isommat hartiat takaavat hyvät toimintaedellytykset.

Hellman arvioi, että kilpailu on tällä hetkellä maltillista ja kanavat pyrkivät erottumaan toisistaan. Radiolla menee Suomessa hyvin. Mainostulot ovat kasvaneet, ja radio tavoittaa viikossa keskimäärin 92 prosenttia suomalaisista.

Jos talouden suhdanteet heikkenevät, tilanne voi muuttua, Hellman sanoo. Lisäksi vuodesta 2020 alkaen radiotoimiluvissa ei enää ole sisältöä koskevia määräyksiä. Toimilupa ei siis enää määrittele, millaista musiikkia tai ohjelmaa radioasema soittaa.

– Jos tulee huono suhdanne, voidaan lähteä liukumaan kohti ison yleisön makua ja kopioimaan menestysreseptejä.

– Tarjontaa on sinänsä nyt paljon, mutta voidaan kysyä, kuinka monipuolista se on. Radioasemien musiikki on aika erilaista, mutta pitäisikö radiosisällön olla muutakin kuin juonnettua musiikkivirtaa?

Nostaako paikallisradio paikallista musiikkia esiin?

Lahtelaisen Radio Voiman päätoimittaja Matti Eve arvioi, että paikallinen radioasema ei voi perustaa toimintaansa pelkän musiikin varaan.

Radio Voima kuuluu ESS:n tavoin Mediatalo Esaan, jonka omistaa Mediatalo Keskisuomalainen.

– Paikallisten radioiden tulee aina peilata oman alueensa ihmisten toiveita ja elää ihmisten arjessa. Tämä on luonnollisesti resurssikysymys, kun asioita on paljon ja resurssit rajalliset. Tämän vuoksi meidän on oltava sormi päijäthämäläisten valtimolla ja kuunneltava heitä herkällä korvalla, oli kyse musiikista tai muusta sisällöstä.

Tarkoittaako paikallisuus myös paikallisten artistien nostamista esiin?

– Olemme aina iloisia, kun voimme soittaa paikallista musiikkia. Paikallisetkin musiikintekijät tietävät alan raadollisuuden. Kuluttajat eivät valitse musiikkia kotipaikan perusteella, vaan sen mukaan, miltä se kuulostaa.

"Kirjasto pidettävä mahdollisimman suurena"

Radio Voima kuuluu niihin radioasemiin, joiden musiikki on testattu yleisöllä. Matti Even mukaan musiikista vastaa Voiman kanssa ulkopuolinen kumppani, ja soitettavaa musiikkia tutkitaan eri tavoilla, muun muassa testaamalla sitä kohderyhmästä poimitulla joukolla.

– Voiman musiikkivalintoihin vaikuttavat myös suorat kuuntelijapalautteet. Olemme avoimia kuuntelijoiden toiveille.

Voimassa soittolistalla kuuluu suomalainen ja ulkomainen pop-musiikki, tämän päivän hitit ja menneiden vuosikymmenten klassikot. Kotimaisen musiikin osuus on päiväsaikaan noin 60 prosenttia.

– Pidämme ”kirjaston” mahdollisimman suurena, jotta samat kappaleet eivät toistu liian usein. Uuden musiikin osalta tämä on haastavaa, sillä kaikki radioasemat soittavat samoja kappaleita.

Millamari Uotila
millamari.uotila@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Aiheet:

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi