Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kulttuuri ja viihde

Suomi antoi ylistetylle norjalaissellistille uuden alun uralla - "Kehoni vasen puoli halvaantui"

Truls Mørk soittaa Sinfonia Lahden itsenäisyyspäivän juhlissa Einojuhani Rautavaaran sellokonserton, joka käynnisti hänen työuransa uudelleen vakavan sairauden jälkeen.

Truls Mørk soittaa Domenico Montagnana -selloa, joka on rakennettu vuonna 1723. Kuva: Mirja Hussain

Mørk – sehän tarkoittaa pimeää, vai kuinka?

– Joo, nykyisin. Mutta norjan kielessä mørk on alun perin tarkoittanut metsää, norjalaissellisti Truls Mørk täsmentää.

Lyhyen tuttavuuden perusteella Mørk ei vaikuta erityisen synkältä tyypiltä, mutta hänen sellonsoitossaan on kyllä samankaltaista syvää rauhaa kuin suurten metsien huminassa.

Mørk vierailee Lahden kaupunginorkesterin solistina nyt toista kertaa. Ensimmäisen kerran (2002) jälkeen hänen elämässään on tapahtunut niin isoja juttuja, että Mørk ei tunnu olevan itsekään oikein varma, oliko sama mies täällä 16 vuotta sitten.

Vakava sairaus oli romuttaa uran

Mørk (s. 1961) sairastui keväällä 2009 aivotulehdukseen, joka asetti hänen koko tulevaisuutensa vaakalaudalle.

– Kehoni vasen puoli halvaantui. Jouduin pitämään lähes kaksi vuotta taukoa soittamisesta, hän kertoo.

Mørkillä oli siinä vaiheessa takanaan jo pitkä ura yhtenä maailman kysytyimmistä sellosolisteista. Kun hän oli vihdoin saanut kroppansa jälleen soittokuntoon, paluu estradeille tapahtui Helsingissä Einojuhani Rautavaaran toisen sellokonserton solistina. Samainen teos on Sinfonia Lahden ohjelmassa torstaina.

– Se että pystyin jälleen soittamaan, oli minulle tietysti hyvin erityinen hetki, joten Rautavaaran konsertosta on muodostunut minulle henkilökohtaisesti todella tärkeä, Mørk sanoo.

Rautavaaran konserttoa ei todennäköisesti olisi edes olemassa, jollei Mørk olisi itse pyytänyt Rautavaaraa sitä säveltämään. Mørk halusi kuulla, millaista jälkeä suomalaissäveltäjä tekisi sellolle 2000-luvulla, sillä hänen ensimmäinen sellokonserttonsa on peräisin 1960-luvulta.

– Onnistuin lopulta suostuttelemaan Osmo Vänskän johtaman Minnesotan orkesterin sen tilaajaksi. Sävellystyö kuitenkin keskeytyi pitkäksi aikaa, kun Rautavaaran terveydentila huononi, Mørk muistelee.

Rautavaara (1928–2016) palasi kuoleman porteilta säveltämään teoksensa valmiiksi. Konserton kantaesitys meni Mørkiltä sivu suun hänen oman sairastumisensa takia. Hän on kuitenkin esittänyt sitä lukuisia kertoja eri puolilla maailmaa.

– Se on hyvin poeettinen ja mietiskelevä kappale, jossa on loputtoman tuntuisia melodialinjoja. Rautavaara oli itse läsnä, kun soitin sen ensimmäistä kertaa Helsingissä vuonna 2010. Hän oli silloin jo hyvin hauras, mutta tuli vielä tapaamaan minua konsertin jälkeen, Mørk muistelee.

Norjassa on rahaa ja tekijöitä mutta ei palstatilaa

Sinfonia Lahden itsenäisyyspäivän konsertissa kuullaan myös Lotta Wennäkosken Flounce ja Sibeliuksen musiikkia. Kuva: Maarit Kytöharju / Music Finland

Mørk liittää Rautavaaran Towards the Horizon -sellokonserton osaksi pitkää suomalaiskansallista linjaa, joka johtaa taaksepäin Jean Sibeliukseen asti. Sinfonia Lahden itsenäisyyspäivän konsertissa se asettuu Lotta Wennäkosken Flouncen, Sibeliuksen seitsemännen sinfonian ja Sibeliuksen pienempien kappaleiden rinnalle.

Norjassa klassisen musiikin kehityskaari on ollut Mørkin tulkinnan mukaan hieman erilainen kuin Suomessa. Koska maan kansallissäveltäjänä pidetty Edvard Grieg sävelsi etupäässä lyhyempiä kappaleita sinfonioiden sijaan, maan nykysäveltäjillä ei ole ollut ehkä vastaavankaltaista tarvetta ”välienselvittelyyn” kansallisikonin kanssa kuin Suomessa.

– Suomalaiset nykysäveltäjät kuten Magnus Lindberg, Kaija Saariaho ja Esa-Pekka Salonen ovat tehneet selvän tyylillisen pesäeron Sibeliukseen. Itse kannan Sibeliukselle ikuisesti kaunaa siitä, että hän ei koskaan säveltänyt sellokonserttoa, Mørk harmittelee.

Klassinen musiikki voi Norjassa Mørkin mukaan nykyisin paremmin kuin koskaan, jos asiaa mitataan soittajamäärillä. Maassa on osattu pitää huolta siitä, että pieniä pisaroita maan satumaisista öljyrikkauksista valuu myös kulttuurin tukemiseen.

– Se mikä meiltä kuitenkin puuttuu, on median kiinnostus. Nuorten muusikoiden on hyvin vaikea etabloida itseään, koska tiedotusvälineet eivät enää kirjoita klassisesta musiikista, Mørk harmittelee.

Vaimo kielsi sellistiltä hiihtolenkit

Truls Mørk päätyi sellistiksi muusikkovanhempiensa vanavedessä. Sellonsoiton hän aloitti kuitenkin vasta 11-vuotiaana.

– Innostuin siitä niin paljon, että sellisti-isäni joutui jo vähän toppuuttelemaan. Hän varoitti, että saattaisin muuten päätyä muusikoksi. Voi tietysti olla, että se oli vain ovelaa psykologiaa, Mørk hymähtää.

Oslon lähistöllä asuva Mørk oli vielä muutama vuosi sitten musiikkikorkeakoulun professori ja kaitsi myös lahjakkaita nuoria suomalaisia sellistejä. Nelisen vuotta sitten hän päätti kuitenkin jättää opetustyöt ja keskittyä keikkailemiseen.

Onko hänellä urallaan vielä jotain valloitettavaa?

– Ei ehkä levytysten suhteen, mutta tavallaan jokainen konsertti on suurin haasteeni. Tilanne on sama kuin urheilijoilla. Ei auta vaikka olisit kuinka hyvä harjoituksissa, pitää onnistua keikalla, Mørk vertaa.

Tunnetusti ainakin norjalaiset hiihtäjät tietävät, miten huippukunto saadaan irti. Käykö Mørk latautumassa ladulla?

– Tykkäisin kyllä hiihtää, mutta vuonna 2013 kaaduin pahasti. Sen jälkeen vaimoni kielsi minulta sen ilon.

Sinfonia Lahti ja Truls Mørk Sibeliustalossa 6.12. klo 15. Konsertin johtaa Dima Slobodeniouk.

Kuka?

Truls Mørk

Syntynyt 25.4.1961 Bergenissä.

Aloitti 17-vuotiaana opinnot Edsbergin musiikki-instituutissa Ruotsissa.

Kuudes sija 1982 Moskovan Tshaikovski-kilpailussa. Voitto Florencen Cassado-kilpailussa 1983, toinen sija New Yorkin Naumburg-kilpailussa 1986.

Sai 2010 Sibelius-palkinnon Norjan ja Suomen musiikkisuhteiden edistämisestä.

Stavangerin kamarimusiikkifestivaalien perustaja.

Nimeään suosikkisäveltäjäkseen Gustav Mahlerin.

Ilkka Kuosmanen
ilkka.kuosmanen@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 7,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
7,90€

Oletko jo tilaaja?

Kommentit comments
Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi