Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kulttuuri ja viihde

Seksiä! Musiikkia! Seksimusikaali! – "Seksihän on iso eeppinen kysymys"

Lahtelainen Teatteri Vanha Juko aloittaa kevään kantaesityksellään kolmivuotiskauden, jonka kattokäsitteenä on muutos. Ensimmäiseksi otetaan käsittelyyn muuttunut seksuaalisuus.

Minja Koski ja Miiko Toiviainen sekoittavat seksuaalisuuden ja parisuhteen peruspalikoita Jukon tulevassa Seksimusikaalissa. Kuva: Antti Sepponen

Teatteri Vanhan Jukon menestys ei jääne ensi keväänä kiinni ainakaan siitä, että tuote olisi vaikeasti markkinoitavissa: vireillä on Seksimusikaali. Kahdelle näyttelijälle räätälöity näytelmä saa ensi-iltansa helmikuun lopulla.

– Sukupuoli ja seksuaalisuus ovat tämän ajan kuuma peruna. Kaikenlaisia uusia kysymyksiä on noussut pinnalle, alkaen siitä, onko sukupuolia enemmän kuin kaksi, perustelee Jukon taiteellinen johtaja Linda Wallgren.

Wallgrenin mukaan Seksimusikaalista on lupa odottaa hauskaa, häpeällistä, viihdyttävää ja kuumottavaa. Näytelmä kysyy esimerkiksi sitä, miksi ihmisten on tärkeää harrastaa seksiä ja minkälaisia odotuksia yhteiskunta seksuaalisuudelle asettaa. Rooleissa nähdään Minja Koski ja Miiko Toiviainen.

– He esittävät pariskuntaa joka huomaa, että seksiä ei enää olekaan, ainakaan niin paljon kuin muun yhteiskunnan mielestä ehkä pitäisi olla. Siitä alkaa jännitysnäytelmä, jonka puitteissa he yrittävät pelastaa suhteensa, Wallgren sanoo.

Sukupuoli ja seksuaalisuus ovat tämän ajan kuuma peruna. Taiteellinen johtaja Linda Wallgren

Seksimusikaalin säveltävät Jussi-Pekka Parviainen ja Minja Koski. Syksyllä 2019 seksuaalisuutta käsitellään puolestaan klassikon kautta. Sen tarkemmat detaljit Wallgren pitää vielä pimennossa.

– Seksihän on iso eeppinen kysymys, mutta meillä saattaa olla aika rajattu kuva siitä, mitä se oikeastaan tarkoittaa, Wallgren arvelee.

Tulossa Hurmeen tekstin kantaesitys

Seksimusikaalin käsikirjoittaa Aino Pennanen ja ohjaa Riikka Oksanen. Lahdessa melko tuntematon kaksikko on ansioitunut aiemmin helsinkiläisessä teatteri Takomossa, jonne syntyi viime keväänä kriitikoiden kehuma Vuoden perhe -näytelmä. Ydinperhedraama oli samalla kaksikon opinnäytetyö Teatterikorkeakouluun.

Seksimusikaali aloittaa Jukossa kolmivuotiskauden, jonka yleisteemana on muutos. Otsakkeen allaan tullaan näkemään yhteensä kuusi omaa ensi-iltaa. Wallgrenin mukaan suomalainen yhteiskunta on satavuotisjuhliensa jälkeen monellakin tavalla kuplimisen tilassa.

– Esimerkiksi ilmastokriisiin on havahduttu tänä vuonna ja lisäksi metoo-kampanja on nostanut tasa-arvokysymykset pinnalle. Tuntuu, että suuret palikat ovat nyt liikkeessä, ja niihin meidänkin pitää tarttua, Wallgren linjaa.

Vuonna 2020 Juko kohdistaa muutos-teeman alla katseensa ihmiseen lajina. Keväällä 2020 on luvassa Juha Hurmeen uuden Eläin-nimisen tekstin kantaesitys. Samalle syksylle Wallgren ohjaa itse klassikon.

– Vuoden 2021 näytelmiä emme ole lyöneet vielä lukkoon, sillä meillä pitää olla valmius reagoida siihen, mitä yhteiskunnassa lähivuosina tapahtuu, Wallgren huomauttaa.

Vos-uudistus ei pelota

Linda Wallgren ja Jaska Teuri luotsaavat Jukoa kohti kolmivuotista muutos-teemaa. Kuva: Ilkka Kuosmanen

Jukon kulunutta näytäntövuotta hallintojohtaja Jaska Teuri luonnehtii kohtalaisen onnistuneeksi. Katsojalukujen valossa kevät sujui hieman alavireisesti, mutta syksy on ollut vastaavasti vahvempi.

– Taloudellisesti tämä vuosi tulee olemaan meille ihan ok, Teuri ennustaa.

Keväällä koko kulttuurikenttä kuhisi, kun opetus- ja kulttuuriministeriö julkisti kaavailujaan valtio-osuuslain (vos) uudistamiseksi. Suuren uudistuksen on määrä käynnistyä vuonna 2020 museoista ja vapaan kentän toimijoista, joihin Jukokin lukeutuu.

Wallgren ja Teuri eivät osaa vielä sanoa, onko Juko vos-uudistuksessa häviäjien vai voittajien joukossa. Nykyisellään Jukon harkinnanvaraisesta valtionavusta, joka on noin 200 000 euroa vuodessa, on tehty päätös kerran vuodessa.

– Jatkossa voisimme ehkä olla siinä porukassa, jonka tuesta tulee päätös kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Ainakin puheiden tasolla valtionosuuksiin oltaisiin myös laittamassa lisärahaa, mutta eri asia tietysti on, mitä lopulta oikeasti tapahtuu, Teuri miettii.

Onko kolmivuotisen muutosteeman tarkoituksena osoittaa valtion virkamiehille, että Jukon toiminta on pitkäjänteistä?

– Ei. Emme tee ohjelmistoa papereita varten vaan sillä perusteella, mitkä teemat koemme tärkeiksi, Wallgren korostaa.

Juko perustaa tiloihinsa taidegallerian

Ennen joulutaukoa Jukossa on luvassa vielä itsenäisyyspäivän konsertti, yksi stand up -ilta ja joulukonserttien tupla.

Kevätkaudella Jukon tiloissa tullaan näkemään myös taidenäyttelyitä. Pienimuotoinen galleriatoiminta käynnistyy valokuvaaja Antti Sepposen näyttelyllä tammikuussa. Sepposen valokuvat ovat esillä Jukon lämpiössä koko kevään.

Jaska Teurin mukaan JukoArt-galleria on pieni kädenojennus lahtelaisille kuvataiteilijoille, jotka ovat olleet viime aikoina kovilla, sillä kaupungista on kadonnut galleriatiloja.

– Näyttelytilojen saaminen ei ole Lahdessa mitenkään itsestään selvää, ja meillähän seinätilaa piisaa, Teuri huomauttaa.

Teurin mukaan JukoArtin tarkoituksena on saada aikaan vuoropuhelua eri taiteenalojen välille. Taloushyötyä galleriasta ei haeta.

– Tarkoituksena on esitellä ehkä ensisijaisesti nousevia, nuoria tekijöitä. Tietysti toivomme, että saamme sitä kautta myös uutta yleisöä näytelmillemme, Teuri sanoo.

Ilkka Kuosmanen
ilkka.kuosmanen@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 7,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
7,90€

Oletko jo tilaaja?

Kommentit comments
Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi