Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kulttuuri ja viihde

Orimattilan taidemuseo uudisti Erkko-näyttelynsä – mikä nosti Erkon veljekset Orimattilasta maailmalle ja mitä tapahtui tuntemattomaksi jääneelle Hilda-sisarelle?

Orimattilan taidemuseo on uudistanut Orimattilan Erkot-näyttelynsä, joka on museon pysyvä näyttely. Näyttely on suunniteltu yhteistyössä Päivälehden museon ja Päivälehden arkiston kanssa. Kuvassa arkiston johtaja Pekka Anttonen ja Orimattilan kulttuuripäällikkö Nikke Kaartinen. Kuva: Sami Lettojärvi

Orimattilan taidemuseosta on vain kivenheitto paikalle, jossa sijaitsi Eerakkalan talo. Nykyisen Erkontien varressa seisseestä vaatimattoman näköisestä talosta lähtivät maailmalle Erkon veljekset, jotka nousivat Suomen yhteiskunta- ja kulttuurielämän kärkeen 1800-luvun lopulla.

Perheen vanhimmasta lapsesta J. H. Erkosta tuli runoilija, näytelmäkirjailija ja kulttuurivaikuttaja, joka rakennutti kotinsa Tuusulanjärven taiteilijayhteisöön. Hän julkaisi useita kokoelmia, ja moni hänen runonsa on jäänyt elämään lauluna, niin kuin vaikka Hämäläisten laulu tai No onkos tullut kesä.

Pikkuveli Eero Erkko nousi puolestaan politiikkaan. Hänestä tuli nuorsuomalaisen puolueen ja Helsingin Sanomien edeltäjän Päivälehden perustaja.

Nuorin kaikista, Elias Erkko, oli hänkin runoilija, ja Minna Canthin mielestä veljeksistä lahjakkain kirjailija. Työ vain jäi kesken, sillä Elias kuoli keuhkotautiin 25-vuotiaana, kihlattunsa näyttelijä Hilda Aspin syliin.

Nousu oli mahdollista monelle suvulle. Oli mahdollista luoda vaurautta, vaikka sitä ei aiemmin ollut ollut. Päivälehden arkiston johtaja Pekka Anttonen

Näyttelyn helmenä lahjoitetut muotokuvat

Erkot ovat nyt Orimattilassa ajankohtaiset, sillä Orimattilan taidemuseo on uudistanut perheen vaiheista kertovan näyttelynsä. Kokonaisuus on toteutettu yhteistyössä Päivälehden museon ja Päivälehden arkiston kanssa.

Orimattilan Erkot -näyttelyssä on esillä muun muassa kirjeenvaihtoa ja perhekuvia. Näyttelyn helmenä ovat J. H.:n, Eeron ja Eliaksen muotokuvat, jotka museo sai testamenttilahjoituksena Jane Erkolta vuonna 2014. Aikaisemmin museossa on ollut maalausten jäljennöksiä.

Tauno Miesmaa ikuisti poliitikon ja sanomalehtimiehen Eero Erkon 1920-luvulla. Kuva: Sami Lettojärvi

Alkuperäiset muotokuvat sekä pieni kotitaloa esittävä maalaus ovat nyt ensimmäistä kertaa esillä Orimattilan taidemuseossa.

Erkko-näyttely esittelee myös 1800-luvun lopun vaikuttajista koostuvan verkoston, johon Erkon veljeksetkin kuuluivat. He solmivat osakunnissa, klubeilla, salongeissa ja seuroissa suhteita toimittajiin ja poliitikkoihin, kuten tulevaan presidenttiin K. J. Ståhlbergiin, kirjailijoihin Juhani Ahoon ja Minna Canthiin sekä kuvataiteilijoihin Pekka Haloseen, Akseli Gallen-Kallelaan ja Venny Soldan-Brofeldtiin.

Heidän maalauksiaan voi nähdä viereisissä saleissa, Orimattilan taidemuseon kokoelmia esittelevässä näyttelyssä.

Mikä nosti Eerakkalan pojat maailmalle?

Mutta palataan takaisin Erkkoihin. Mikä nosti veljekset Orimattilasta oppisäätyyn?

Päivälehden arkiston johtajan Pekka Anttosen mukaan Erkkojen perheessä koulutusta pidettiin tärkeänä. Isä oli juoppolalli, mutta äiti kannusti lapsia opiskelemaan. Vanhimmat lapset joutuivat vielä tyytymään kiertokouluun, mutta nuorimmat pääsivät kansakouluun, joita perustettiin Orimattilaan vuodesta 1867 alkaen.

Taidemuseo sai J. H. Erkon muotokuvan lahjoituksena. Aiemmin museolla oli jäljennös samaisesta maalauksesta. Kuva: Sami Lettojärvi

J. H. Erkko pääsi opiskelemaan Suomen ensimmäiseen opettajaseminaariin Jyväskylään. Hän raivasi tietä pikkuveljille, näytti esimerkkiä ja avusti heitä. Eero ja Elias valmistuivat ylioppilaiksi ja kirjoittautuivat Helsingin yliopistoon, silloiseen Keisarilliseen Aleksanterin Yliopistoon.

Nousua selittää myös yleinen yhteiskunnallinen kehitys. 1870-luvulla Suomessa oli tekemisen meininki. Keisari Aleksanteri II:n kaudella koittivat vapaammat poliittiset ja yhteiskunnalliset olot. Kansallinen herääminen näkyi ja kuului niin politiikassa kuin taiteessa, ja suomenkielinen sivistyneistö syntyi. Perustettiin kansakouluja, sanomalehtiä ja kirjastoja. Valtiopäivät kokoontuivat, ja kansalaisyhteiskunnalle, erilaisille liikkeille ja puoluetoiminnalle luotiin perusta. Katovuodet kokenut Suomi vaurastui ja teollistui, ja elinkeinovapaus toi uutta yrittämistä.

– Nousu oli mahdollista monelle suvulle. Oli mahdollista luoda vaurautta, vaikka sitä ei aiemmin ollut ollut, Anttonen sanoo.

Työkansan marssin nuotti oli liian pienellä

Runoilija ja kriitikko Elias Erkko kuoli vain 25-vuotiaana. Hän sairasti keuhkotautia ja kuoli Tirolissa. Kuvassa hänen muotokuvansa. Kuva: Sami Lettojärvi

Pekka Anttonen osallistui myös aiemman, 25 vuotta sitten avatun Erkko-näyttelyn suunnitteluun. Anttonen muistaa, kuinka näyttelyä kävi arvioimassa Eero Erkon pojanpoika Aatos Erkko, Helsingin Sanomien entinen päätoimittaja ja Sanoman hallituksen silloinen puheenjohtaja. Kovana kannanottajana tunnettu Aatos piti näyttelystä, mutta jotakin korjattavaa oli: kuva J. H. Erkon Työkansan marssi -sanoituksesta oli liian pieni.

Siispä nuotti vaihdettiin isompaan tulosteeseen.

Työkansan marssi on esillä myös uudistetussa näyttelyssä.

– En tiedä, onko tämä tarpeeksi iso Aatoksen mielestä, mutta hyvältä se näyttää, Anttonen veistelee.

Hilda Erkon tarina on karumpi

Uusi näyttely keskittyy tunnettujen veljesten esittelemiseen. Lyhyesti mainitaan myös sisaruskatraan muut jäsenet, Kustaa ja Hilda Erkko. Kustaa oli maanviljelijä, ja hän jäi pitämään perheen kotitaloa, kunnes myi sen ja muutti Kärkölään. Myös Hilda joutui kantamaan vastuun talontöistä sen jälkeen kun perheen äiti kuoli Hildan ollessa 13-vuotias.

Hildallakin oli halu nousta sivistyneistöön, mutta hänen tiensä ylös oli täynnä kompastuskiviä. Hildan vähän tunnettua tarinaa on valottanut esimerkiksi Erkon sukua tutkinut Antti Blåfield kirjassaan Sydämeen luettavaksi.

Hilda Erkko tuli kahdesti huijatuksi ja jätetyksi rakkaudessa, ja kaksi hänen lapsistaan kuoli jo pieninä. Hildan henkinen ja fyysinen terveys horjui, ja hän joutui Lapinlahden mielisairaalaan.

Viimeiset vuodet mahtisuvun jäsen vietti tyttärensä luona Kuopiossa, ja hänet haudattiin köyhien nimettömään hautaan.

Näyttely esittelee Erkon perheen vaiheita sekä laajaa, kulttuuri- ja yhteiskuntavaikuttajien verkostoa, johon Erkotkin kuuluivat. Verkosto on rakennettu oikealle seinälle. Kuva: Sami Lettojärvi
Millamari Uotila
millamari.uotila@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Asiasanat

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi