Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kulttuuri ja viihde

Asuntoalueista tuli taiteen koteja – taiteen avulla uusista alueista muovataan viihtyisiä ja myyviä

Taiteen hankkiminen kirjataan yhä useammin asuntoalueen kaavaan.

Jaakko Niemelän ja Helena Hietasen teos Kartastoja saa pimeän aikaan komean valaistuksen. Teos on osa parkkihallia Jyväskylän Kankaalla. Pysäköintilaitosten merkitys voi kasvaa tulevaisuudessa, kun parkkialueet keskitetään asuntoalueilla saman katon alle. Taiteella niistä saa tyylikkäitä ja hauskoja. Kuva: Mikko Auerniitty

Yhä useampi uusi asuinalue houkuttelee asunnonostajia taiteella. Taiteesta on tullut keino lisätä alueen viihtyisyyttä, yhteisöllisyyttä ja turvallisuutta. Kun alueella on persoonallinen identiteetti, asuntokauppakin saattaa käydä nopeammin.

Siksi taide kiinnostaa rakennuttajia, mutta yhä useammin kaupungit myös vaativat taidetta asuinalueille.

– Uusien asuinalueiden kaavoituksessa näyttää yleistyvän taiteeseen liittyvät ohjaukset tai vaatimukset. Kaavoittaja on määrännyt rakennuttajia toimimaan tietyllä tavalla, ja kaavamääräys se on tehokas tapa varmistaa, että taidetta tulee, sanoo Taiteen edistämiskeskuksen Taiken erityisasiantuntija Henri Terho.

Taiteen prosenttiperiaate on elänyt uutta nousun aikaa 2000-luvun alusta lähtien, ja se on heijastunut myös asuntorakentamiseen. Prosenttiperiaate tarkoittaa, että rakentamisen kustannuksista prosentti käytetään taiteeseen.

– Rakennusliikkeet haluavat joskus sijoittaa lisää omaa rahaa, eli taiteeseen käytetään enemmän kuin prosentti. He ovat havainneet, että taiteesta on viime kädessä taloudellista hyötyä, kun esimerkiksi myynti nopeutuu, Terho sanoo.

Tällä hetkellä Suomessa on käynnissä toista kymmentä isoa aluekehityshanketta, joissa taide on tärkeässä osassa.

Kiinnostavalla asuinalueella on tarina ja teema

Vielä vuosituhannen vaihteessa suunnitelmallinen taidekaupunginosien rakentaminen oli uutta ja erikoista. Vuonna 2000 Helsingissä alettiin rakentaa Arabianrannan asuinaluetta. Se oli Suomessa ensimmäinen suuri hanke, jossa taiteen hankkiminen aloitettiin jo rakennusten suunnitteluvaiheessa.

Vajaassa 20 vuodessa taiteilijoiden ja rakennusalan yhteistyö on ammattimaistunut, sanoo projektipäällikkö Kari Halinen, joka työskenteli Arabianrannan palkittujen taidepihojen parissa. Rakentajien ymmärrys taiteen mahdollisuuksista on kasvanut, ja vastaavasti taiteilijat osaavat huomioida entistä paremmin esimerkiksi materiaalien säänkestävyyden.

Halisen mukaan onnistuneella asuinalueella kulkee punaisena lankana jokin teema, joka kertoo paikasta ja sen historiasta. Ilman sitä taide jää helposti päälleliimatuksi.

– Asuinalueet eivät voi olla gallerioita, joissa vain esitellään yksittäisiä teoksia. Taiteen pitää hyödyttää asukkaita. Parhaissa hankkeissa taide tukee alueen teemaa ja teoksissa on toiminnallisuutta. Lapset ovat hyviä keksimään, mitä jollakin ympäristöön sijoitetulla teoksella voi tehdä, sanoo Halinen.

Hän työskentelee tällä hetkellä Jyväskylän kaupungilla ja kehittää muun muassa rakenteilla olevaa Kankaan aluetta.

Muraali uudistaa vanhan talon

Taide ei edellytä aina uuden rakentamista, vaan sitä voi sijoittaa olemassa oleviin rakennuksiin. Halisen mielestä korjausrakentamisessa hyvä vaihtoehto on muraalin, eli ison seinämaalauksen maalaaminen.

Tulevaisuudessa taiteelle on kysyntää esimerkiksi pysäköintilaitoksissa, Halinen sanoo. Hän uskoo, että pysäköintilaitosten merkitys kasvaa ja ne laajenevat liikennekeskuksiksi, joissa yhdistyvät pysäköinti, pyöräparkit, sekä autojen ja pyörien vuokraus. Parkkitaloja ei kaupunkien tiiviissä keskustoissa saada piiloon, mutta taiteella niistä voi tehdä tyylikkäitä ja kiinnostavia.

Julkinen taide on kaikkien saatavilla

Taiken läänintaiteilija Elisa Lientola korostaa, että taiteen on pysyttävä taiteena myös asuinalueilla.

– Taiteella voidaan vaikuttaa mielikuviin, mutta niiden pitää perustua todellisuuteen ja rakentua hyvän taiteen varaan. Taide rakennetaan sisällön ehdoilla, eikä brändin takia.

Lientola iloitsee siitä, että taide on viime vuosina rantautunut yhä moninaisempiin paikkoihin, ei vain kaupungin paraatipaikoille tai kulttuurille omistettuihin tiloihin.

– Prosenttiperiaatteen arvo on taiteen saavutettavuudessa. Taide kuuluu kaikille, ja sen kohtaaminen tapahtuu arjessa. Ei tarvitse maksaa pääsymaksua tai mennä tiettyyn tilaan, museoon tai galleriaan nähdäkseen taidetta.

Lientola mainitsee kiinnostavana esimerkkinä jyväskyläläisen Kankaan alueen, jossa prosenttiperiaatteella toteutetaan paitsi teoksia myös kulttuuritapahtumia. Tampereen Vuoreksen taiteessa taas näkyy vallaton monipuolisuus.

– Sekin voi olla arvo sinänsä.

Porvoon uudelta Länsirannan alueelta löytyy parkkihalli, jota koristaa Astrid Sylwanin värikäs teos. Kuva: Frei Zimmer

"Pienikin kunta voi hankkia taidetta"

Lähes kaikki Suomen suuret kaupungit noudattavat prosenttiperiaatetta jollakin tavalla, mutta sitoutumisen aste vaihtelee paljon. Lientolan mukaan myös moni pieni kunta, kuten Kemiönsaari, on toteuttanut hyviä hankkeita.

– Lahdessa saatetaan ajatella, että resurssit eivät ole sellaisia kuin Helsingissä tai Oulussa, mutta myös paljon Lahtea pienemmillä paikkakunnilla tehdään hyviä hankkeita.

Lientola on vasemmistoliiton kaupunginvaltuutettu, ja hän teki vuonna 2015 valtuustoaloitteen prosenttiperiaatteen kattavasta käyttöönotosta. Aloite ei tuolloin edennyt.

Lientolan mukaan Lahti tarvitsee julkisen taiteen periaateohjelman, josta jokainen voisi katsoa, mikä taho kaupungissa päättää julkisesta taiteesta ja rahoittaa sitä.

– Prosessien pitää olla selkeitä, kun demokratiassa kuitenkin eletään.

Launeelle tulossa moniosainen teos

Launeen tulevalle monitoimitalolle on suunnitteilla taidetta. Taiteilijana on valoa hyödyntävistä teoksista tuttu Tülay Schakir. Hän toteuttaa rakennuksen aulaan moniosaisen teoksen, joka kytkeytyy osaksi talon rakenteita, kuten kattopaneeleja.

– Hyödynnän myös lisättyä todellisuutta. Lisäksi valolla tulee olemaan oma merkityksensä, Schakir kuvaa.

Tällä hetkellä teos on luonnosvaiheessa, ja tarkempi suunnittelutyö alkaa vuodenvaihteessa. Uudisrakennus nousee puretun Launeen koulun tontille ja valmistuu näillä näkymin keväällä 2020.

Taide mukaan jo suunnitteluvaiheessa

Schakir tuli mukaan Launeen hankkeeseen varhaisessa vaiheessa. Se on taiteilijan mielestä ideaalitilanne, mutta ei välttämätöntä.

– Aina ei tarvitse olla paikkaan suunniteltu teos, vaan se voi olla myös suorahankinta, eli paikalle sopiva teos. Jopa ihan valmiiseen rakennukseen voi tehdä paikkataidetta. Piirustuksista joutuu aina tulkitsemaan, millainen tila on, eikä sitä pääse kokemaan. Molemmissa on puolensa.

Schakir uskoo, että varhaisen vaiheen merkitystä korostetaan, koska se on vielä uutta.

– Tilaajille tehdään selväksi, että mahdollisuudet vaikuttaa taiteella ovat isommat, jos taide tulee mukaan ajoissa.

Kansallinen taidepankki valintojen avuksi?

Schakir näkee julkisen taiteen hankinnassa paljon kehitettävää. Yksi hänen ehdotuksistaan on kansallisen taidepankin perustaminen verkkoon. Sieltä taiteen tilaajat voisivat tutustua tarjolla oleviin teoksiin ja taiteilijoihin.

Nykyistä useampi taiteilija saisi töitään esille.

– Valtion taideteostoimikuntahan tekee hankintoja esimerkiksi myyntinäyttelyistä. Netissä oleva taidepankki voisi olla saavutettavampi, Schakir sanoo.

– Jotkin teokset vaativat myös tietynlaisen paikan, ja niitä olisi työlästä tai jopa mahdotonta tuoda näyttelyyn.

Tampereen Vuoreksessa on paljon taidetta useilta eri taiteilijoilta. Kuvassa Pälvi Hannin Suoja. Kuva: Pälvi Hanni
Millamari Uotila
millamari.uotila@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi