Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kulttuuri ja viihde

Arvio

Kirja-arvio: Mari Manninen paikkaa aukkoja Kiina-tiedoissamme

Mari Manninen
Kiinalainen juttu – 33 Kiina-myyttiä, jotka vaativat kumoamista
Atena 2018. 233 s.

Meillä on tiedossa monenlaisia faktoja Kiinasta, jotka pintaa raapaisemalla osoittautuvat joko vääristyneiksi tai täysin virheellisiksi. Koska Kiina on yksi maailman voimakkaimmista supervalloista, on tietysti hälyttävää tajuta, kuinka huonot tietomme siitä ovat. Sen vuoksi toimittaja-kirjailija Mari Mannisen kirja Kiinalainen juttu on niin tärkeä teos.

Itämaita on lännessä romantisoitu ja toiseutettu myyttiseksi satujen paikaksi pitkään, ja sen huomaa keskusteluissa edelleen. Orientalismiksi kutsuttu perspektiiviharha elää ja on voimissaan.

Manninen tekee nipun täsmäiskuja, joilla murentaa perinteisimmät väärinkäsitykset Kiinasta ja tuo samalla lukijalle paljon kiinnostavaa tietoa kiinalaisesta yhteiskunnasta.

Ruokakulttuurista yhteiskuntajärjestelmään

Manninen sai tietokirjallisuuden Finlandian aiemmasta, myös Kiinaa käsittelevästä teoksestaan Yhden lapsen kansa (2016). Uutuusteos Kiinalainen juttu on erinomaisesti kirjoitettu ja hyvin toimitettu, joskin se popularisoi amerikkalaisesta tietokirjallisuudesta tuttuun tapaan aihettaan paikoitellen melkein vaivaannuttavuuteen saakka. Silti erittäin kiinnostava, miellyttävä ja helppolukuinen kirja.

Kirjan rakenne, jossa nasevan mittaisia lukuja kuljetaan käsikirjamaisesti läpi aihe kerrallaan, helpottaa lukukokemusta entisestään. Sen voi jättää päiviksi pöydälle ja palata taas vaivattomasti.

Kirjan aihepiirit kattavat kiinalaisen yhteiskunnan kulmia ruokakulttuurista (kiinalaiset eivät syö aina riisiä) kansalaisten vaikutusmahdollisuuksiin (kansalaisjärjestöillä on yllättävän hyvät toimintamahdollisuudet) ja yhteiskuntajärjestelmään (Kiinan järjestelmällä ei ole kommunismin kanssa mitään tekemistä, vaan se on äärikapitalistinen komentotalous).

Teos tiputtelee kiinnostavia ja herätteleviä tiedon ja ymmärryksen palasia. Se herättelee myös aika hyytäviin ajatuksiin siitä, millaiseksi maailmanjärjestys saattaa muodostua, kun Kiinan hallinto oppii jatkuvasti pehmeän vallan ja informaatiovaikuttamisen keinoja sekä käyttää yhä suurempaa taloudellista valtaa maailmassa.

Pasi Huttunen
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 7,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
7,90€

Oletko jo tilaaja?

Asiasanat:

Kommentit comments
Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi