Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kulttuuri ja viihde

Mikä väriloisto! Venäjän Kalmukiasta tulevat nuoret toivat Hollolaan aasialaista tunnelmaa

Hollo ja Martta -festivaalilla vietettiin keskiviikkona kansainvälisiä illanviettoja. Herralassa ilta omistettiin kalmukialaiselle kansantanssille.

Kalmukialaisen illan ensimmäinen tanssi kuvasti puhtautta, joka saadaan taivaalta. Kuva: Katja Luoma

Wau, mitkä värit!

Niin kauniita kuin suomalaiset kansallispuvut onkin, kalmukialaisten tanssijoiden loistokkaat asut tuovat kummasti eloa pimeään ja tihkusateiseen keskiviikko-iltaan.

Herralan seurojentalon salissa Hollolassa pienet, vaatteisiin ommellut tiu’ut kilisevät, kun tytöt juoksevat penkkirivien välissä. Talon parvelle pakkautunut tyttöjoukko tekee viime hetken valmisteluja. He sovittavat päähineitä hiuksilleen ja kiinnittävät punaisten tanssikenkien solkia.

Alakerrassa poikakolmikko on jo valmis. Pitkät takinhelmat hulmahtavat, kun lennokkaisiin pyörähdyksiin haetaan viimeistä otetta ennen esitystä.

Nyt pojat ovat poikia, mutta tanssiessa heistä tulee kotkia.

Kalmukialaiseen tanssiin kuuluu lennokkaita hyppyjä. Kuva: Katja Luoma

Oma kulttuuriperinne elää tanssimalla

Nuorten kansantanssijoiden ryhmä Tulpantchik vierailee tällä viikolla Hollo ja Martta -kansantanssifestivaalilla. Tulpantchik on saapunut Hollolaan Venäjän Kalmukiasta, Kaspianmeren rannalta. Matkaa on taitettu bussilla kaksi päivää. Tanssijoiden kotikaupunki Elista on Kalmukian suurin kaupunki, ja siellä asuu satatuhatta ihmistä, siis liki kolmasosa Kalmukian väestöstä.

Enemmistö Kalmukian asukkaista on kalmukkeja, mutta alueella asuu myös venäläisiä, gardeja, tšetšeenejä ja kazakkeja. Uskonnoltaan Kalmukia on buddhalainen, ainoana Euroopassa.

Monikulttuurisuus heijastuu myös kansantanssiryhmän ohjelmistoon. Mukana on kalmukialaisia, venäläisiä, mongolialaisia ja kazakki-tansseja. Aasialaisia vivahteita on tansseissa ja puvuissa paljon.

Tanssiminen on kalmukialaisille tärkeä keino pitää yllä omaa kulttuuriperinnettä, ja siihen myös nuorten tanssijoiden ryhmä tähtää.

Tanssijat auttoivat toisiaan pukeutumisessa Herralan seurojentalolla. Kuva: Katja Luoma

Luonto on läsnä koreografioissa

Moni kalmukialainen tanssi kuvastaa luontoa ja eläinten ja lintujen liikettä. Kotkien lisäksi siipiään ravistelevat kurjet. Koristeellisen hatun kanssa tanssiva tyttö taas kuvaa veikeässä yksintanssissaan paimentolaisista polveutuvalle kansalle tärkeää hevosta ja sillä ratsastamista.

– Tanssissa tyttö ihailee luontoa ja myös omaa kauneuttaan, tanssiryhmän johtaja Lyudmila Tolkatchyova kertoo.

Seurojentalon parvesta sukeutui oivallinen pukuhuone viime hetken valmisteluihin. Kalmukialaisessa illanvietossa nähtiin toistakymmentä upeaa asua. Kuva: Katja Luoma

Kalmukialaiset tanssit ovat energisiä ja nopeatempoisia, ja tanssijoiden kanssa esiintyvät usein perinnesoittimia taitavat muusikot, johtaja kuvailee.

Kuten kansantanssissa usein, ryhmän koreografioissa lennokkaimmat hypyt on varattu pojille. Rytmikäs saappaankantojen kopse ja kyykkytanssi tuovat mieleen venäläisen tanssiperinteen. Tytöt laittavat pojille kampoihin vinhalla jalkatyöllä tyttöjen taitavuudesta kertovassa tanssissa.

– Tanssin tarkoitus on näyttää, että tytöt osaavat tanssia hyvin, Tolkatchyova kertoo näyttävästä ryhmänumerosta.

Kalmukialainen ryhmä on esiintynyt Hollo- ja Martta -tapahtumassa ennenkin, vuonna 2016. Kuva: Katja Luoma

Ulkomaanmatkoja Afrikan mantereelle asti

Tulpantchikin tanssijat vierailevat nyt toista kertaa Suomessa. Ulkomaanmatkoja on kertynyt jo pitkä lista: Ranska, Unkari, Italia, Tšekki, Marokko, 12-vuotias Amalia Anzhirova luettelee.

Hän on tanssinut lapsesta asti ja nauttii esiintymisestä. 13-vuotiaat Badma Dapdaev ja Artem Boldirev aloittivat tanssiharrastuksen lapsena vähän toisenlaisissa tunnelmissa. Tanssiminen ei juurikaan kiinnostanut, mutta äidit patistivat harrastamaan. Alun vastustelun jälkeen tanssiminen alkoi kiinnostaa.

Artem Boldirev, Badma Dapdaev ja Amalia Anzhirova ovat tanssineet kansantansseja lapsesta asti. Dapdaevilla on yllään kalmukialaisen tanssijan puku. Kuva: Katja Luoma

– Kun jatkoin tanssia ja tutustuin porukkaan, aloin pitää siitä, Boldirev kertoo.

Tulpantchik-ryhmä on ottanut tavakseen opetella ulkomaanmatkoilla uuden tanssin. Epäselväksi jää, aikovatko tanssijat opetella lisää täkäläisiä kuvioita vai saatiinko ne haltuun jo viime vierailulla. Hollo ja Martta -festivaali jatkuu lauantaihin asti, joten uuden opettelemiseen on vielä vähän aikaa jäljellä.

Hollo ja Martta -festivaalin pääkonsertti 3.11. Lahden kaupunginteatterissa.

Etelä-Venäjä

Kalmukia

Kalmukia on Venäjän osatasavalta, joka sijaitsee Kaspianmeren rannalla. Alueella asuu noin 290 000 ihmistä.

Kalmukien kerrotaan polveutuvan mongolialaisista paimentolaisista, jotka 1500–1600-luvuilla vaelsivat länteen Volgalle hyvän laidunmaan toivossa. Moni kuitenkin palasi itään, ja sana kalmukialainen viittaakin "heihin, jotka jäivät".

Kalmukia on Euroopan ainoa buddhalainen alue.

Maatalous on tärkein elinkeino. Alueella myös hoidetaan karjaa ja lampaita.

Millamari Uotila
millamari.uotila@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi