Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kulttuuri ja viihde

Säätiö poiki Orimattilaan taidemuseon, 40-vuotisjuhla avaa kokoelmat kävijöille

1500-luvun munkki, hakka-peliitat ja 1800-luvun lehmät esillä entisessä tehtaassa.

Lukeva munkki on Orimattilan taidemuseon vanhin teos, esittelee Nikke Kaartinen. Kuva: Pirjo Kamppila

Orimattilan taidemuseoon on matala kynnys tulla niidenkin, joille taide ja museot eivät kuulu elämän normaaliantiin. Katselukierroksen voi aloittaa vaikkapa von Wrightin lintutauluista, joita realistisempia saa hakea. Niistä on lyhyt harppaus kansallisromanttisiin maalaismaisemiin ja vanhoihin muotokuviin.

Vanhimmat teokset ovat kovin tummasävyisiä, mutta täällä niitä voi katsoa hyvinkin läheltä, jolloin värit erottuvat. Vanhin teos on 1500-luvulta.

Tämä anti ja paljon muuta on tarjolla Orimattilan taidemuseossa. Museo viettää 40-vuotisjuhlaansa esittelemällä omia kokoelmiaan ja järjestämällä erilaisia tapahtumia pitkin viikkoa.

Tulevan kuvanveistäjän lapsuudenteos. Kuva: Pirjo Kamppila

Pikkupojan puu-ukko

Orimattilan vs. kulttuuripäällikkö Nikke Kaartinen esittelee museoon saatua uusinta lahjoitusta, pikkuista puuveistosta. Se voisi olla Vaahteramäen Eemelin käden tuotoksia, mutta kyseessä on kuitenkin taiteilija Pentti Papinahon noin kymmenvuotiaana veistämä istuva poika.

Papinahon myöhemmistä töistä ainakin Hakkapeliittain kotiinpaluu -patsas on lahtelaisille tuttu. Sen valkoinen pienoismalli on esillä Orimattilassa.

Tämän tasoinen taidemuseo on harvinainen Orimattilan kaupungin kokoluokassa. Kokoelman tason ja laajuuden selittää säätiö.

Orimattilan taidemuseon synty perustuu Taidesäätiö Ilmari ja Toini Wall-Hakalan kokoelmiin. Toimitusjohtaja Viljo Ilmari Wall-Hakala halusi testamentissaan taidekokoelmansa olevan ensisijaisesti esillä Orimattilassa, koska hänen isänsä oli kotoisin Hakalan talosta Orimattilan Mallusjoelta.

Ehtona oli, että kokoelma pysyy yhtenäisenä ja että se tulee julkisesti nähtäville. Teokset ovat edelleen säätiön omaisuutta.

Orimattilan taidemuseo sai alkunsa Ilmari ja Toini Wall-Hakalan taidesäätiön kokoelmien esittelystä. Kuva: Pirjo kamppila

Vanha vaihtui uudempaan

Wall-Hakala aloitti systemaattisen oman kokoelmansa kartuttamisen 1940-luvulla.

– Alunperin hänen ideansa oli kerätä vanhaa eurooppalaista taidetta, mutta se olisi vaatinut agentin Euroopassa.

Kokoelmassa on sen sijaan etupäässä suomalaista kuvataidetta 1800-luvun alusta 1950-luvulle. Se käsittää yli 170 maalausta ja piirustusta, noin 40 veistosta sekä antiikkihuonekaluja.

Erittäin tunnettujen tekijöiden vähemmän tunnettuja teoksia.

– Erittäin tunnettujen tekijöiden vähemmän tunnettuja teoksia. Kokoelma on uskomaton! Orimattilalaiset voivat olla ylpeitä siitä, vakuuttaa Kaartinen.

Edes kaikki paikkakuntalaiset eivät silti välttämättä tunne taidemuseotaan. Se saatetaan myös sekoittaa Orimattilassa toimivaan taiteilija Soile Yli-Mäyryn Taidelinnaan, jossa on esillä hänen maalauksiaan.

– Markkinointia voisi lisätä, mutta se on kustannuskysymys.

Ferninand von Wrightin millintarkkaa lintukuvausta. Kuva: Pirjo Kamppila

Vapaaehtoiset vetoapuna

Pikkukaupungin taidemuseo toimii pienillä resursseilla. Kulttuurijohtajan lisäksi on palkattu yksi puolipäiväinen henkilö, jonka avulla museo voidaan pitää auki puoli päivää arkisin. Viikonloppuisin ovet aukeavat Orimattilan taidemuseon ystävät ry:n vapaaehtoisringin avulla.

– Toimintaan toivotaan mukaan uusia ihmisiä.

Tämä huomioiden Orimattilan taidemuseossa on vilkasta näyttelytoimintaa. Vaihtuvia näyttelyitä on kolme tai neljä vuosittain. Lisäksi museon omia teoksia lainataan muualle Japania myöten.

Kaartinen on melko tyytyväinen museon nykyisiin tiloihin, vaikka niiden mataluus rajoittaa toimintaa. Tilaa on kuitenkin tarpeeksi pitää kokoelmat koko ajan nähtävillä, ja lattiatilaa on tarpeeksi vaikkapa tanssiesityksiin. Alakerran kirjaston kanssa voidaan tehdä yhteistyötä.

– Pitkän ajan toimintasuunnitelma on lisätä yhteisötapahtumia.

Kuvataide

Gallen-Kallela ja Tove Jansson

Orimattilan taidemuseon perustana ovat Taidesäätiö Ilmari ja Toini Wall-Hakalan kokoelmat.

Teokset ovat yhä taidesäätiön omistuksessa.

Testamentin mukaan kokoelman on oltava yhtenäinen ja julkisesti esillä Orimattilassa.

Kokoelmassa on muun muassa Akseli Gallen-Kallelan, Helene Schjerfbeckin ja Tove Janssonin teoksia.

Lisäksi nähtävillä on Pentti Papinahon, Holger von Glanin ja Orimattilan kaupungin omia kokoelmia sekä Orimattilan Erkot -näyttely.

Taidemuseota ylläpitää Orimattilan kaupunki. Aluksi teokset sijoitettiin kunnantalon yläkertaan.

Vuonna 1993 saneerattiin tilat entiseen kutomorakennukseen, jossa toimii myös kirjasto.

Näyttelytilaa on talvisaikaan vajaat 600 neliötä. Lisäksi kesänäyttelytila 254 neliötä, joka on muulloin kansalaisopiston käytössä. Vuosittain noin 3 000 kävijää.

Taidemuseo viettää tällä viikolla 40-vuotisjuhlaansa. Vuonna 1978 syntyneet orimattilalaiset pääsevät kaikkiin tapahtumiin ilmaiseksi.

Pirjo Kamppila
pirjo.kamppila@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Jatka lukemista LTV:n tarjoamana 2 vk maksutta!

Tilaa ESS VerkkoPlus 2 viikoksi maksutta ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa 2 vk maksutta

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi