Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kulttuuri ja viihde

Arvio

Kirja-arvio: Kauko Röyhkä kuvaa Lapin sotaa yllättävästä näkökulmasta

Kauko Röyhkä

Maan korvessa kulkevi

Like 2018. 327 s.

Yhdysvaltain ilmavoimille sekä hävittäjiä (F-80 Shooting Star, F-104 Starfighter) että salaisia tiedustelukoneita (U-2, SR-71 Blackbird) suunnitellutta insinööriä Clarence Johnsonia (1910–1990) on kiittäminen tai syyttäminen myös KISS-periaatteen (Keep it simple, stupid) lanseerauksesta. Käytännöllisyyteen pyrkivän periaatteen tarkoitus on karsia monimutkaisuus turhana.

Muusikko ja kirjailija Kauko Röyhkä (s. 1959) on selvästi KISS-mies. Tuottelias kahden alan taitaja soveltaa periaatetta vaihtelevalla menestyksellä. Toisinaan jälki on älyllisessä laiskuudessaan latuskaista, mutta parhaimmillaan yksinkertaisuus paitsi antaa lisätehoja myös luo monitulkintaisuutta, mistä Röyhkän helppolukuinen teos Maan korvessa kulkevi on hyvä osoitus.

Pako pohjoiseen

Lapin sotaan sijoittuva romaani kuvaa rinnakkain kahta vaellusta turvaan. Natsi-Saksan 20. vuoristoarmeijan itävaltalainen lähetti Dieter Kölbling karkaa Inarista kohti Ruotsia. 12-vuotias Jehovan todistaja Pirjo ja hänen pikkuveljensä Iivari lähtevät Siilinjärveltä enonsa luokse Muonioon. Vangitut isät ovat vaeltajien yhteinen nimittäjä; Dieterin isän rikos on sosiaalidemokraattinen aktiivisuus, Pirjon ja Iivarin isä on uskonsa vuoksi aseistakieltäytyjä.

Sodan järjettömyys ristivalottuu Immi Hellénin sanoittamaan Suojelusenkeli-lauluun.

Verkkaan intensiteettiään kohottava romaani tähtää metaforaan, jossa sodan järjettömyys ristivalottuu Immi Hellénin sanoittamaan Suojelusenkeli-lauluun. Matka on pitkä, kotia ei näy, ja enimmäkseen kerronta malttaa pirullisen mielensä vaan ei aina: ”Vittu on parempi kuin hakaristi. Jos lipussamme olisi hakaristin sijasta vittu, olisimme riemukas armeija, joka jakaisi rakkautta eikä kuolemaa.”

Edeltäjiään vantterampi

Röyhkä tunnetaan provokatorisena (some)kulttuurihahmona, joka on yhden suloisen (Lauralle) ja yhden pysäyttävän (Helvetti) kappaleen lisäksi kirjannut ylös näyttelijä Ville Haapasalon muistoja Venäjältä. Jossain määrin Röyhkä on julkisuuskuvansa vanki – saman tien sivuutettava, joten harva tietänee, että Maan korvessa kulkevi on jo neljäs sotaromaani hänen laajassa tuotannossaan.

Vuonna 1987 ilmestynyt Magneetti yhdisti vetelehtivän kasvutarinan Lapin sotaan, jäljelle jääneeseen ”paskasotaan”. Finlandia-ehdokkaaksi valittu Kaksi aurinkoa (1996) rustaili hävyttömyyksiä Äänislinnan taivaalle. Jatkosodan loppuvaiheen raaistunutta todellisuutta kaukopartion kautta ruumiillistanut Kesä kannaksella (2009) kärsi rakenteellisesta hiomattomuudesta.

Edeltäjiään vantterampi Maan korvessa kulkevi on saanut innoituksensa romaanista Alppikengistä jäljet vain jää, jonka kirjoittanut Erkki Eklund (1930–1981) on Röyhkääkin tuntemattomampi sotakirjailija.

Pekka Jäntti
Tämä sisältö on avoinna vain tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS Verkko Plus 1 kk vain 7,90 € (norm. 14,50 €) ja pääset käsiksi kaikkiin Etelä-Suomen Sanomien maksullisiin sisältöihin.

Tilaa tästä 1 kk 7,90 €

Oletko jo tilaaja?

Kommentit comments
Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi X