Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kulttuuri ja viihde

Yle selvittää metoo-raportissa esitetyn kritiikin vääränlaisesta vallankäytöstä

Yle kertoo haluavansa selvittää, pitävätkö selvityksessä esitetyt asiat paikkansa. LEHTIKUVA / VESA MOILANEN

Yle kertoo selvittävänsä siihen kohdistuneet väitteet vääränlaisesta vallankäytöstä. Keskiviikkona julkaistu, kulttuuriministeri Sampo Terhon (sin.) tilaama metoo-selvitys nosti esille, että elokuva-alalla osa ihmisistä kokee, että Ylen päätöksenteko ei ole tasa-arvoista ja kohtuullista. Kritiikki kohdistui Ylen rooliin päättää elokuvan rahoitukseen liittyvistä asioista.

Yle haluaa selvittää, pitävätkö selvityksessä esitetyt asiat paikkansa.

– Tämä edellyttää yksityiskohtaisempaa tietoa ja hieman aikaa. Luonnollisesti haluamme varmistaa että toimintatapamme ovat kunnossa, sanoo Ylen luovien sisältöjen johtaja Ville Vilén tiedotteessa.

Työ- ja sosiaalioikeuden dosentti Jaana Paanetoja kuuli selvitystä varten laajasti muun muassa työmarkkinajärjestöjä ja yhdistyksiä. Lisäksi tehtiin kyselyjä muun muassa tuotantoyhtiöille ja keskusteltiin eri asemissa teatteri- ja elokuva-alalla työskentelevien ihmisten kanssa. Selvitys ei koskenut suoraan Yleä, mutta sitä koskevat asiat nousivat kuulemisissa esille.

– Erityisesti erilaisen Ylen henkilöstön kanssa tapahtuvan asioinnin yhteydessä kerrottiin koetun epäasiallisuutta. Ylen päätöksentekoa ei pidetty tasa-arvoisena eikä myöskään kohtuullisena, koska käytännössä muutama ihminen, joilla on toistaiseksi voimassa oleva työsopimus, voi päättää yksinään elokuvan rahoitukseen liittyvistä asioista ja jopa tekijöiden uran etenemisestä, selvityksessä todetaan.

Kuultavien mukaan Ylen tulisi kantaa paremmin vastuuta tuotantojen toimintakulttuurista ja tekijöiden työehdoista, Paanetoja toteaa.

Yle: Tasa-arvokriteereitä jo tiukennettu

Ylen pitää selvitystä tervetulleena.

– Sen pohjalta on syytä jatkaa alan käytäntöjen kehittämistä, sanoo Vilén.

Yle tekee paljon suomalaisiin draamasarjoihin ja elokuviin liittyviä päätöksiä. Ylen mukaan ne perustuvat yhteisiin linjauksiin, joista kukaan yksittäinen tilaaja tai päällikkö ei päätä yksin.

Vuosittain Yle kertoo ostavansa oikeuksia noin 12 kotimaiseen pitkään elokuvaan. Yle huomauttaa tiedotteessa, että sen osuus rahoituksesta on keskimäärin vain 15 prosenttia elokuvan budjetista, eikä se yksin päätä elokuvien tuotannoista tai alan tekijöiden työmahdollisuuksista.

Yle kertoo myös tiukentaneensa talvella 2018 sopimuslinjaa tuotantoyhtiöiden kanssa siten, että sopimus tuotantoyhtiön kanssa voidaan purkaa, jos yhtiö ei esimerkiksi toimi tasa-arvolain mukaisesti.

Paanetojan selvitys koski elokuva- ja teatterialan häirintää ja epäasiallista kohtelua. Selvitys ei keskittynyt vain seksuaaliseen häirintään, vaan myös erilaisiin ongelmakohtiin esimerkiksi työlakien noudattamisessa.

Paanetoja esitti erilaisia toimenpide-ehdotuksia ongelmiin. Ylen osalta hän kehotti kulttuuriministeriötä nostamaan asian esille Ylen itsensä tai liikenne- ja viestintäministeriön kanssa. Paanetojan mukaan olisi syytä harkita, että "esille tuotujen kysymysten paikkansapitävyyttä selvitettäisiin ja ryhdyttäisiin korjaamaan mahdollisia epäkohtia".

STT
Tämä sisältö on avoinna vain tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS Verkko Plus 1 kk vain 7,90 € (norm. 14,50 €) ja pääset käsiksi kaikkiin Etelä-Suomen Sanomien maksullisiin sisältöihin.

Tilaa tästä 1 kk 7,90 €

Oletko jo tilaaja?

Kommentit comments
Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi X