Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kulttuuri ja viihde

Arvio

Kirja-arvio: Anja Snellmanin uutuusromaani on kiehtova kreetalainen runsaudensarvi

Anja Snellmanin romaani vie vanhan kreetalaisnaisen ja nuoren suomalaisoppaan ystävyyteen ja elämän kipukohtiin. Kuva: Jouni Harala / New Terrain Press

Kirja-arvio
Anja Snellman
Kaikkien toiveiden kylä
WSOY 2018. 357 s.

Monesti naamioitua autofiktiota kirjoittanut Anja Snellman sijoittaa uuden romaaninsa Kaikkien toiveiden kylän Kreetalle, jossa Snellmanin tiedetään oleilevan ja kirjoittavan osan vuotta.

Miljöönä esiintyvää autioitunutta Pneuman kylää ei löydy kartalta, mutta sen kuvauksella ja historialla Snellman romaaninsa avaa. Tapahtuma-aikana on kuluva vuosi.

Keskiössä on Agaven, yli yhdeksänkymppisen kreetalaisnaisen, ja Monikan, kolmikymppisen suomalaisoppaan traagisissa olosuhteissa tapahtuneesta tutustumisesta syntynyt ystävyys. Molemmilla on taustansa, salaisuutensa ja kipukohtansa, jotka lukijalle paljastetaan vähitellen.

Agave on kokenut omakohtaisesti Kreetan verisen historian, osittain raskaimman jälkeen. Natsimiehitys, sisällissodat ja sotilasjuntan aika saavat Agaven toteamaan: ”Pahuus ruoskii ihmisiä jokaisella vuosikymmenellä.”

Monikan henkilöhistoria purkautuu esille lyhyinä välähdyksinä. Hän on avioerolapsi, jonka taiteilijaäiti on sittemmin kuollut ja jota hän ikävöi. Snellmanille tyypillisesti esillä on lyhyinä mainintoina myös Monikan punktausta ja hänen isänsä evakkotausta.

Liikaakin rönsyjä

Romaanissa on luonnollisesti runsaasti viittauksia kreikkalaiseen mytologiaan ja ortodoksisuuteen. Kreetan nykypäivä tulee esille Monikan rakastajassa, anarkistissa, jonka tavoitteena on vaurioittaa Kreetan massaturismia. Tämä juonne ei kuitenkaan pääse oikein täydentymään.

Musiikkiviitteet ulottuvat sujuvasti kreikkalaisesta musiikista Abbaan. Agaven säveltäjä-maailmanmatkaaja Mikikselle kirjoittamat, enimmäkseen lähettäjälleen palautetut ihailukirjeet eivät varsinaisesti anna lisäarvoa teokselle.

Romaanin repliikit ovat enimmäkseen upotettua puhetta ja kerronta eläytyvää esitystä. Preesens lisää vetävää intensiteettiä. Unet, muistot ja takaumat estävät yksitasoisuutta.

Snellman kirjoittaa tarkasti ja hyvin aistivoimaisesti, värit ja maut erinomaisesti halliten mutta yksityiskohtiin hieman liikaa rönsyillen, jolloin keskitys jää kärsimään eikä jännite pysy kaikin ajoin yllä.

Loppusanoissa kirjailija erottelee faktat fiktiosta, ei välttämättä tarpeellisesti. Joka tapauksessa tämä matka Kreetalle on kiehtova.

Eija Komu
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 7,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
7,90€

Oletko jo tilaaja?

Kommentit comments
Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi