Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kulttuuri ja viihde

Irtokarkeista vasta saakin herkullisia rakennuksia - "Kolmiulotteisia muotoja on helpompi tutkia, kun ne rakentaa itse"

20 000 euron arvoisen Asko Avonius -palkinnon saanut Pihla Meskanen kannustaa lapsia luovuuteen. Lasten arkkitehtuurikoulun perustaja saa usein omiinkin rakennuspiirroksiinsa ideoita lapsilta.

Pihla Meskanen vieraili torstaina Lahdessa Asko 100 vuotta -juhlaseminaarissa, jonka yhteydessä hänelle luovutettiin 20 000 euron arvoinen Asko Avonius -palkinto. Kuva: Janne Ranne

Kun annat alle kouluikäiselle pari laudanpalaa, vähän kuusenoksia ja viet hänet metsään, siitä syntyy todennäköisesti maja. Valitettavasti suuri osa ihmisistä kadottaa myöhemmin tämän suunnittelu- ja rakentelutaipumuksen.

Lasten luovaa kipinää pyrkii ruokkimaan helsinkiläinen arkkitehtuurikoulu Arkki. Sen perustaja ja rehtori Pihla Meskanen on tämänvuotisen Asko Avonius -palkinnon saaja. Meskanen pokkasi Askon säätiön myöntämän 20 000 euron tunnustuksen torstaina Lahdessa järjestetyn Asko 100 -juhlaseminaarin yhteydessä.

– Tuntuuhan se huikean hienolta! Varsinkin nyt, kun koulu viettää 25-vuotisjuhliaan, Meskanen sanoo.

Meskasen mukaan ajatus lasten arkkitehtuurikoulusta oli alkujaan hänen äitinsä Tuuli Tiitola-Meskasen. Hän vaikutti opetushallituksen vuonna 1993 laatimaan perusopetussuunnitelmaan, jonka tarkoituksena oli tuoda arkkitehtuuriharrastus samalle viivalle musiikin ja kuvataiteiden kanssa.

– Koska lasten ja nuorten arkkitehtuurikoulua ei ollut olemassa, päätimme perustaa sellaisen itse äitini Tuulin sekä opiskelukaverini Miina Vuorisen kanssa, Meskanen kertoo.

Ensimmäisenä syksynä mukaan lähti parisenkymmentä lasta, ja Meskanen veti kaikkia kursseja itse Vuorisen kanssa. Nykyisin Arkin tunneilla käy 700 lasta viikossa ja vakituisia opettajia on viitisentoista. Arkki toimii myös neljässä muussa maassa.

– Meillä voi harrastaa 4-vuotiaasta 19-vuotiaaksi asti, Meskanen mainitsee.

Kaikki haluavat olla "karkkitehtejä"

Arkki ei ole mikään arkkitehtihautomo vaan pyrkii kehittämään lasten ja nuorten luontaista luovuutta. Meskanen muistuttaa, että suunnittelukykyä ja muotojen hahmottamista tarvitaan monissa muissakin ammateissa.

Joillakin koulun kursseilla piirretään 3D-malleja tietokoneohjelmilla ja sukelletaan suunnitelmien sisään lisätyn todellisuuden avulla. Uusi teknologia ei ole kuitenkaan syrjäyttänyt perinteisiä keinoja – pahvia, paperia, puuta ja savea.

– Uskon, että kolmiulotteisia muotoja on helpompi tutkia, kun niitä pääsee rakentamaan itse ihan konkreettisesti, Meskanen sanoo.

Oppiminen tapahtuu usein leikin varjolla. Arkki on kehittänyt esimerkiksi Karkkitehtuuri-pajan, jossa suunnitellaan erilaisia rakenteita ja muotoja irtokarkeista.

– Se motivoi lapsia, sillä mitä korkeamman rakenteen saa pysymään pystyssä, sitä enemmän saa viedä kotiinsa karkkia syötäväksi. Vedämme Karkkitehtuuri-pajoja usein erilaisissa tapahtumissa ja lasten synttäreillä, Meskanen kertoo.

Parhaat ideat tulevat lapsilta

Koulu ei ole tehnyt tutkimusta siitä, kuinka moni sen noin 20 000 oppilaasta on vuosien varrella päätynyt alalle. Arkkilaiset ovat kuitenkin jättäneet pysyvän kädenjäljen monien kaupunkien kaupunkikuvaan, sillä suunnittelijat konsultoivat mielellään lapsia uusia alueita piirtäessään.

– Oli hauska huomata, että esimerkiksi Helsingin Hernesaaressa meidän oppilaamme päätyivät ehdottamaan samantyyppisiä asioita kuin ammattilaiset. Lapsillekin oli tärkeää muun muassa se, että ranta pysyy julkisena alueena.

Meskanen on saanut itsekin toteuttamiskelpoisia ideoita lapsilta. Hän pyörittää omaa toimistoa miehensä kanssa ja on erikoistunut koulu- ja päiväkotirakennuksiin.

– Erääseen kohteeseen teimme porraspenkkejä, koska lapset kertoivat tykkäävänsä tasoeroista. Korkealta katsominen luo heille turvallisuuden tunteen.

Suomi osaa, mutta rahaa puuttuu

Meskasen mukaan Suomi on arkkitehtuurikasvatuksessa edelläkävijämaa. Mutta miten on itse arkkitehtuurin laita?

Meskanen pitää tilannetta melko hyvänä. Arkkitehdeiltä löytyy uskallusta, mutta heidän visioilleen ei aina löydy maksajaa. Kiire ja kovat tuottavuusvaatimukset ovat puolestaan nakertaneet julkisen rakentamisen laatua.

– Helsingissä hyviä esimerkkejä onnistumisista ovat Löyly ja Amos Rex. Kannattaa muistaa, että aikalaiset katsovat omaa aikaansa aina kriittisesti. Jugend-tyyliäkin vihattiin aikoinaan.

Korjattu 7.9. klo 8.24: lisätty tieto kolmannesta perustajasta ja toisesta kurssinvetäjästä.

Ilkka Kuosmanen
ilkka.kuosmanen@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 7,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
7,90€

Oletko jo tilaaja?

Kommentit comments
Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi