Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kulttuuri ja viihde

Homo, lesbo, trans – mutta ennen kaikkea arvokas ihminen

Galleria Uuden Kipinän Cismittääkö?-näyttely avaa Lahden Pride-tapahtumien kimaran.

Inari Porkan profiilikuvasarja kuvaa vähemmistöjen vähemmistöjä. Kuva: Elena Liseytseva

Ai mikä cis-ihminen?

Cis-sanaa käytetään viittaamaan sukupuoleen silloin, kun asiassa ei ole epäselvyyttä. Cis-ihminen kokee siis olevansa sukupuoleltaan sitä, mitä syntymätodistuksessa lukee.

Jaana Miettisen Turvapaikka on huovutustyö, jonka sisällä asuu onnellinen perhe. Kuva: Elena Liseytseva

Galleria Uuden Kipinän Cismittääkö?-näyttely käsittelee tapauksia, joissa tilanne ei ole aivan näin selvä. Tiistaina Lahden Pride-tapahtumat avannut 16 taiteilijan yhteisnäyttely nostaa valokeilaan esimerkiksi transsukupuoliset, joiden asema on cis-ihmisiä heikompi. Se saattaa ”cismittää”, kuten näyttely nimellään muistuttaa.

Trans-ihmisten asema pitäisi panna seuraavaksi kuntoon. Taiteilija Ritva Larsson

Näyttelyn yleisilme on kuitenkin kaikkea muuta kuin mariseva. Moni työ tuntuu muistuttavan, että ideaalitilanteessa ihminen saa itse päättää ominaisuudet, joiden kautta hänet määritellään.

Roolit ylösalaisin

Ajatus erilaisilla rooleilla leikkimisestä tulee selvästi esiin esimerkiksi Inari Porkan puuväritöissä. Porkka kuvaa erilaisiin vähemmistöihin kuuluvia trans-naisia renessanssityyliin profiilikuvina.

Porkan muotokuvien mallit ovat peräisin internetistä. Usein kyse on vähemmistöjen vähemmistöistä. Kahdentoista kuvan sarjassa esiintyy esimerkiksi mustaihoinen biseksuaali ja autistinen transseksuaali. Ulospäin kaikkia määreitä ei tietenkään välttämättä huomaa.

Jenni-Juulia Wallinheimo-Heimonen: Kun tiellä identiteettiinkin on portaat. Taustalla Noora Ylipietin maalauksia. Kuva: Elena Liseytseva

Porkka sanoo törmäyttävänsä mielellään erilaisia viitekehyksiä.

– Voisin tehdä esimerkiksi Haavoittunut enkeli -maalauksesta version, jossa kaikki ovat tummaihoisia. Tai Ruokolahden eukot niin, että kaikki ovatkin syyrialaisia maahanmuuttajia, Porkka esittää.

Representaation ongelma

Taiteen tekemiseen kuuluu lähes väistämättä valta-asetelma: taiteilija määrittää, millainen kohde on. Jotkut näyttelyn taiteilijoista pyrkivät eroon tästä ongelmasta antamalla kuvauskohteidensa vaikuttaa lopputulokseen.

Enda Mattilan Prospect-maalauksessa esiintyy hänen ystävänsä. Kuva: Elena Liseytseva

– Olen miettinyt tosi paljon sitä representaatioiden valtaa. Omat kuvani syntyvät dialogissa kohteen kanssa, sanoo Enda Mattila, jonka Prospect-öljymaalauksessa esiintyy yksi hänen ystävistään.

Mattila uskoo, että kuvataiteella voi vaikuttaa ihmisten kykyyn tuntea empatiaa. Vaikka sukupuolivähemmistöjen oikeudet ovat nyt huomattavasti paremmalla tolalla kuin vaikkapa 20 vuotta sitten, korjattavaa löytyy yhä.

Ritva Larsson on taistellut vähemmistöjen puolesta 1980-luvulta lähtien. Taustalla hänen Family-maalauksensa. Kuva: Elena Liseytseva

– Trans-ihmisten asema pitäisi panna seuraavaksi kuntoon, sanoo Ritva Larsson, joka kertoo taistelleensa naisparien oikeuksien puolesta 1980-luvulta lähtien.

Turvapaikkaa etsimässä

Näyttelyn tunnetuin taiteilija lienee valokuvaaja Meeri Koutaniemi, jonka 12 kuvan Oasis-sarja on samalla koko näyttelyn dramaattisin. Koutaniemi on dokumentoinut hiv-positiivisten miesten asemaa Meksikossa. Sarja ottaa nimensä Oasis-keskuksesta (suom. Keidas), joka tarjoaa perheidensä hylkäämille miehille sairaalahoitoa.

Vaikka Suomi on Koutaniemen kuviin verrattuna kuin eri planeetalta, moni näyttelyn taiteilijoista tuntuu etsivän töissään turvapaikkaa tai utopiaa. Esimerkiksi Anna-Karoliina Vainion guassimaalauksissa naiset loikoilevat värikkäissä ympäristöissä, jotka tuovat mieleen Tuhannen ja yhden yön sadut.

Anna-Karoliina Vainio tuli kaapista 14-vuotiaana. Hänen guassimaalauksensa kuvaavat fantasiamaailmaa, jossa kaikki on hyvin. Kuva: Elena Liseytseva

– Siellä ei tarvitse olla huolissaan mistään, ja kaikkea on yltäkylläisesti, hän luonnehtii.

Vainio kertoo tulleensa itse kaapista 14-vuotiaana. Kaikki meni melko hyvin, mutta aihepiiri seuraa häntä yhä taiteessa.

– Se että asuin pikkupaikkakunnalla, toi siihen tietysti oman twistinsä. Taiteilijaksi tuleminen oli paljon helpompaa, Vainio hymähtää.

Cismittääkö-näyttely galleria Uudessa Kipinässä (Kymintie 1) 2.9. asti.

Lahti Pride 2018 -poiminnat

Kolmen viikkoa sateenkaarella

Sukupuolena ihminen -näyttely. 15.8. alkaen. Pääkirjasto.

Sateenkaarimessu 16.8. klo 18. Lahden NNKY.

Sparrooabbán (Minä ja pikkusiskoni -elokuva) 17.8. klo 17. Galleria Uusi Kipinä.

Pride-kulkue ja torijuhla 18.8. klo 10. Ruokaa, drinkkejä ja yhdessäoloa Karibian hengessä.

Pride-iltabileet 18.8. klo 18. Dildobingo, Drag Queen Trouble ja dj Slaya Bit. Seurahuone.

Kehopositiivisten Sooma-ryhmä kokoontuu 16., 17., 20., 29., ja 31.8. Multi-Culti.

Ihana minä, voimauttavan kirjoittamisen paja 22.8. klo 17.30 pääkirjastossa.

Yoga – Practice for Pride. 25.8. klo 16. Yoga Rocks.

Sateenkaariperheiden päivä 26.8. klo 10. Vertaistukea kaikenlaisille perheille. Multi-Culti.

Runokahvila ja open mic 26.8. klo 15.30. Teerenpeli.

Feminist Comedy Night 28.8. klo 20, ravintola Pikku Hanhi.

Sateenkaarisensitiivisyys asiakastyössä -koulutustilaisuus 29.8. klo 9. Multi-Culti.

In the Reeds -elokuva 1.9. klo 15. Kino Iiris.

Ilkka Kuosmanen
ilkka.kuosmanen@ess.fi
Tämä sisältö on avoinna vain tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS Verkko Plus 1 kk vain 7,90 € (norm. 14,50 €) ja pääset käsiksi kaikkiin Etelä-Suomen Sanomien maksullisiin sisältöihin.

Tilaa tästä 1 kk 7,90 €

Oletko jo tilaaja?

Kommentit comments
Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi X