Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kulttuuri ja viihde

Uuden ajan talonpojat myyvät spermaa ja ostavat taidetta – "Keräilijöiden pitäisi tulla rohkeasti ulos kaapista"

Kaksi Hannu Huitin ja Mikko Ranta-Huitin kolmesta kodista on auki myös yleisölle.

Mikko Ranta-Huitin (vas.) ja Hannu Huitin kesäkodin ovet ovat avoinna taiteelle ja taiteen ystäville. Tänä kesänä Punkaharjun Luston vanhalla asemalla olevassa taidenäyttelyssä päätaiteilijana on Nanna Susi. Etupihaa komistaa pysyvästi Miina Äkkijyrkän Fordista huolimatta -teos. Kuva: Lari Lievonen

Punkaharjun kansallismaisemissa Luston rautatieaseman pihassa käy tasainen liikenne. Pieni, mustavalkoinen Ivan-koira kipittää vieraita vastaan ja johdattaa taidenäyttelyyn, joka on ripustettu entiseen asemarakennukseen ja sen piharakennuksiin.

Seinillä on muun muassa Nanna Suden tauluja. Lattioita peittävät itämaiset villamatot, kaikkialla on antiikkihuonekaluja, veistoksia ja koriste-esineitä.

Paikan omistajat, Hannu Huitti, 56, ja Mikko Ranta-Huitti, 59, ovat pukeutuneet t-paitoihin, joiden edessä lukee ”Aseman Taidelaituri” ja selässä ”Paras parituskumppani”.

Taidemesenointi on pariskunnalle harrastus – he tosin sijoittavat siihen melkoisesti enemmän rahaa kuin mitä harrastuksiin tavallisesti laitetaan. Paidan selkäteksti taas viittaa työhön. He omistavat keinosiemennysyritys HH Embryo Oy:n, joka muun muassa tuo maahan naudan ja lampaan spermaa ja tarjoaa alkionsiirtoja.

Koteja pariskunnalla on kolme, ja niistä kahteen on pääsy myös yleisöllä.

Tuotantoeläimet eivät näy vain pariskunnan työssä vaan myös taiteessa. Talvella he järjestivät pienen näyttelyn kotieläinveistoksista. Kuva: Lari Lievonen

Miehet tapasivat karjanäyttelyssä Tampereella runsaat kaksikymmentä vuotta sitten. He rekisteröivät parisuhteensa maaliskuussa 2002.

– Olin karjakeittiössä tiskaamassa ja Hannu laittamassa paaleja, kun hän kuuli radiosta, että rekisteröidystä parisuhteesta kaavaillaan lakia. Kävimme kuuntelemaan ohjelmaa yhdessä ja päätimme, että rekisteröimme suhteemme heti kun laki tulee voimaan, Ranta-Huitti kertoo.

Heidän liittonsa rekisteröitiin ensimmäisten joukossa, ja se päätyi aikanaan uutisaiheeksi. Yhteiselonsa virallistamisen kunniaksi he järjestivät isot juhlat. Ranta-Huitin mukaan valtion juridisesti tunnustama parisuhde on auttanut sekä taloudellisesti että henkisesti.

– Ehkä olemme olleet esimerkki myös muille maatalousyrittäjille, Ranta-Huitti sanoo.

Hän puhuu paljon ja rönsyilevästi, isosti koko kropallaan. Huitti taas on enemmän sivussa ja hiljaa. Toinen aloittaa siitä, mihin toinen lopettaa.

Viime vuonna voimaan tullut tasa-arvoinen avioliittolaki mahdollistaisi rekisteröidyn parisuhteen muuttamisen avioliitoksi. Sitä pari ei ole halunnut – juhlia he järjestävät muutenkin. Uuden lain ansiosta Mikko sai kuitenkin ottaa Hannun sukunimen, joten runsaan vuoden hän on ollut Ranta-Huitti.

– Meillä ei ole kirkkohäiden kaipuuta, kun Hannu on luterilainen ja minä ortodoksi, Ranta-Huitti toteaa.

Heinäkuun alkuun mennessä Aseman Taidelaiturin kesänäyttelyyn oli käynyt tutustumassa jo 2500 ihmistä. Kuva: Lari Lievonen

Pariskunta osti 400-neliöisen Luston entisen aseman pihapiireineen kesäkodikseen syksyllä 2016.

– Meillä on seudulla paljon asiakkaita, ja merkitystä oli myös Saimaan luonnolla. Kokonaisuus on ihana, Ranta-Huitti kertoo, kun istumme etupihan vanhan lehmuksen varjossa.

Viime kesästä lähtien aseman ovet ovat olleet auki taiteilijoille ja taiteesta kiinnostuneille.

– Olimme syömässä Miina Äkkijyrkän kanssa, kun saimme tiedon, että Metsähallitus myy aseman meille. Hän innostui asiasta, ja niinpä meillä oli viime vuonna täällä Miinan näyttely, Ranta-Huitti muistelee.

Äkkijyrkkä kuuluu miesten suosikkitaiteilijoihin lehmäaiheidensa takia.

Kummallakin miehellä on maatalousalan koulutus. Keinosiemennysyrityksensä lisäksi he pitävät Huitin kotitilaa, joka sijaitsee Lopella Etelä-Hämeessä. Maatila on kuulunut Huitin suvulle vuodesta 1879, ja Hannu Huitti aloitti sen isäntänä 1996.

Vanhan aseman pihapiiriin kuuluu Mikko Ranta-Huitin (vas.) ja Hannu Huitin omaan yksityiskäyttöön varaama huvimaja. Heitä viehättää erityisesti huvimajalta avautuva lehmuskuja. - Täällä on kiva syödä vaikka illallista, Ranta-Huitti sanoo. Kuva: Lari Lievonen

Kotitilalla on nyt 150 hiehoa, sata lammasta, yli sata hehtaaria metsää ja palkattua työvoimaa ympäri vuoden.

Keinosiemennysyritys sai puolestaan alkunsa 2000-luvun alussa, kun valtakunnallinen osuuskunta ei taipunut pariskunnan jalostustarpeisiin.

– Siksi ryhdyimme itse tuomaan spermaa Ruotsin kautta, Huitti kertoo.

Huitin ja Ranta-Huitin yrityksestä tuli Suomen ensimmäinen yksityinen sperman myyjä.

– Sen sijaan maatalous on enemmänkin elämäntapa kuin elinkeino. Sitä ei kannata tehdä rahan takia. Esimerkiksi lihakilosta tuottaja saa kaksi euroa, vaikka kasvattaa eläintä kaksi vuotta, Huitti toteaa.

Lue myös: Seppo Fräntiltä mittava taidelahjoitus Kiasmalle – kokoelmassa teoksia yli sadalta taiteilijalta
 

Pariskunta kertoo, miten monen maatalousyrittäjän on vaikea saada lomittajia.

– Lomaa olisi kuitenkin tärkeä pitää, ja yrittäjäpariskuntien pitäisi saada lomailla myös yhtä aikaa, Ranta-Huitti sanoo.

Huitilla ja Ranta-Huitilla itsellään työvoimatilanne on ollut hyvä. Esimerkiksi suurimman osan viime kesästä pariskunta pystyi viettämään kesäkodissaan Punkaharjulla taiteen keskellä. Myös kotitila Lopella on osittain julkinen paikka. Pariskunta pitää siellä muun muassa tilasie­mennyskursseja.

Miina Äkkijyrkkä on yksi pariskunnan suosikkitaiteiljoista. Aseman Taidelaiturilla oli viime kesänä hänen näyttelynsä, ja tänäkin kesänä nähtävillä on muutamia hänen töitään. Kuva: Lari Lievonen

Kolmas ja yksityinen koti on Helsingissä, josta pääsee junalla suoraan kesäkodin pihaan. Kaupunkikodissakin riittää taidetta: he omistavat yli 600 teosta.

– Kaiken, mitä ostamme, pitää ihastuttaa meitä itseämme.

Väärennösten takia taiteen ostamisessa pitää olla tarkkana.

– Elävät taiteilijat ovat arvossaan näinä aikoina. Olemme joutuneet purkamaan kaksi kauppaa, kun arvioija on todennut teokset väärennöksiksi.

Huitin ja Ranta-Huitin mielestä taiteen tukeminen on heidän sosiaalinen vastuunsa, koska heillä on siihen mahdollisuus. Myös Aseman Taidelaiturin toiminta perustuu yhteiskuntavastuuseen. Pariskunta ei peri taiteilijoilta tilavuokraa eikä kävijöiltä pääsymaksua, vaikka näyttelystä huolehtii neljä palkattua kesätyöntekijää.

– Keräilijöiden pitäisi tulla rohkeasti ulos kaapista ja esitellä omaa mielitaidettaan. Mesenointi ei ole vain harvojen juttu, Ranta-Huitti sanoo.

Huitin mukaan näyttelyiden pitäminen myös antaa pariskunnalle mahdollisuuden tutustua töihin koko kesän ennen ostopäätöstä. Aamukahvinsa he juovat usein teoksia katsellen.

Hannu Hutti (vas.) ja Mikko Ranta-Huitti (oik.) ostavat taiteen lisäksi paljon antiikkia. Yksi viimeisimmistä ostoksista on iso valaisin, joka ei mahtunut oviaukosta sisään sille suunniteltuun tilaan. Nyt valaisin pääsee Huitin työhuoneeseen. Kuva: Lari Lievonen

Nanna Susi tuli Aseman Taidelaiturin tämän kesän päätaiteilijaksi Miina Äkkijyrkän aloitteesta.

– Ja kun Nanna näki ripustuksen, hän päätti, että ensi kesänä meillä on Hannu Palosuo. On mahtavaa, kun saamme tänne kansainvälisiä nimiä, Ranta-Huitti sanoo.

Hän tahtoo laajentaa Taidelaiturin tarjontaa esimerkiksi sanataiteella ja muilla tapahtumilla.

– Teemme tätä niin kauan kuin se on kivaa. Näin tapaamme taitelijoita, heidän ystäviään ja omia ystäviämme. Kuten maatalous, myös taide on meille elämäntapa.

Miina Äkkijyrkän peltilehmä tervehtii kulkijoita entisen asemanrakennuksen ja radan välissä. Kuva: Lari Lievonen
Jos matkassa ei ole isompia tavaroita, Huitti ja Ranta-Huitti matkustavat kesämökilleen junalla. He pääsevä Helsingin kaupunkikodistaan suoraan Luston vanhalle asemalle. Kuva: Lari Lievonen
Keitä?

Hannu Huitti ja Mikko Ranta-Huitti

Hannu Huitti on syntynyt Lopella vuonna 1962, Mikko Ranta-Huitti Riihimäellä vuonna 1959.

Olleet yhdessä runsaat kaksikymmentä vuotta.

Maa- ja metsätalousyrittäjiä.

Maatila Lopella, kaupunki­koti Helsingissä ja kesämökki Punkaharjulla.

Harrastavat taiteen keräämistä ja tukemista.

Mia Rouvinen
mia.rouvinen@karjalainen.fi
Tämä sisältö on avoinna vain tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS Verkko Plus 1 kk vain 7,90 € (norm. 14,50 €) ja pääset käsiksi kaikkiin Etelä-Suomen Sanomien maksullisiin sisältöihin.

Tilaa tästä 1 kk 7,90 €

Oletko jo tilaaja?

Kommentit comments
Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi X