Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kulttuuri ja viihde

Arvio

Ooppera-arvio: Savonlinnan oopperajuhlien sävykäs, sisäistetty Otello

Aleksandrs Antonenko on saanut aikanaan tarkan perehdytyksen Otellon rooliin. Kuva: Anna-Katti Hänninen

Savonlinnan Oopperajuhlat

Giuseppe Verdi: Otello

Oopperajuhlien parin vuoden takainen Otello-produktio näyttäytyy nyt uudessa valossa, ja tekijäkaartin muutokset näkyvät lopputuloksessa.

Päärooliin saatu Aleksandrs Antonenko on aikanaan saanut vahvan, tarkan perehdyttämisen Otellon rooliin kapellimestari Riccardo Mutilta. Perustellusti itsetietoisen taiteilijan olemus näkyy myös lopputuloksessa: Antonenko aika pitkälti ohjautuu itse lavalla ja vie muitakin mukanaan.

Psykologisesti onnistunut pirulaisen rooli.

Efektimaailma menee liiallisuuksiin

Nadine Duffautin ohjaustyö näyttäytyy perustason työnä. Lavalle asettaudutaan odotusarvoisesti, tapahtumiin jännitteet syntyvät pääasiassa henkilöiden itsensä kautta sen mukaan, kuinka kyvykkäitä he ovat. Myrskykohtauksen äänimaailman tehosteet menevät yli, ja heijastetut videokuvat tuntuvat jo menneen talven lumilta. Efektien tarkoitus, joka on ilmeisesti Otellon sielunelämän kuvaaminen, kääntyy itseään vastaan.

Etenkin loppukohtauksessa on irvistelevän kuvan heijastaminen lavalle lähes häiritsevää.

Hiljaisimpien sävyjen kuuntelu vaatii keskittymistä

Antonenko laulaa ytimekkäästi ja soinnikkaasti. Tenorissa on sävykkyyttä ja loistoa alusta loppuun, ja sisäistyneisyys Verdin ja Boiton näkemykseen Shakespearen näytelmästä näkyy ja kuuluu. Sankarillisuus alussa, epäilyksen siemenen kylvämisen myötä syntynyt epävarmuus, joka kasvaa hillitsemättömiin raivon ja vihan puuskiin rakentuvat uskottavasti. Tätä muutosta tukee hienosti ja värikylläisesti oopperajuhlaorkesteri Hannu Linnun johdolla. Orkesterin hiljaisimmat sävyt vaativat yleisöltä tarkkaa kuuntelua.

Amerikanitalialainen sopraano vakuuttaa

Desdemonan rooli ei Verdin oopperassa nouse helposti loistoon, mutta Marina Costa-Jacksonin laulamana se rakentui upeasti. Viattomuus ja hämmennys Otellon vihaa kohtaan on läsnä koko ajan. Rooli kasvaa sydäntä särkeviin mittoihin. Amerikanitalialainen sopraano laulaa taivaallisen kauniilla soinnilla, eikä lavaesiintyminen ole yhtään heikompaa.

Ooppera kantaa roolituksen takia

Kolmannessa pääroolissa, pirullisena käärmekieli Jagona, kuullaan Elia Fabbiania, jonka lämminsointinen baritoni öljyää lipevästi tietä Otellon päänsisäisten demonien vapauttamiseen. Fabbian ei ole roolissaan näkyvän pirullinen, vaan luo suurimman osan aikaa huolehtivan ja hyvää tarkoittavan vaikutelman. Psykologisesti onnistunut pirulaisen rooli.

Vaikka kuoro ja orkesteri tekevät laadukasta työtä, Savonlinnan Otello kantaa ennen kaikkea pääroolien onnistuneen miehityksen takia. Sivurooleissa vakuuttavaa työtä tekevät etenkin Ilkka Hämäläinen Roderigona, Jongmin Park Lodovicona ja Anna Danik Emiliana.

Jussi Mattila
Tämä sisältö on avoinna vain tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS Verkko Plus 1 kk vain 7,90 € (norm. 14,50 €) ja pääset käsiksi kaikkiin Etelä-Suomen Sanomien maksullisiin sisältöihin.

Tilaa tästä 1 kk 7,90 €

Oletko jo tilaaja?

Kommentit comments
Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi X