Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kulttuuri ja viihde

Tulevaisuutta pitää katsoa vähän pessimistisesti, sanoo maailman tuhoutumisesta eepoksen kirjoittanut virolaiskirjailija Hasso Krull – nyt eepos taipuu esitykseksi Lahdessa

Lahden Runomaratoniin saapuu yksi Viron merkittävimmistä nykyrunoilijoista. Hasso Krullin halusi kirjoittaa maailman luojaksi naisen.

Hasso Krull kuuluu Viron merkittävimpiin nykyrunoilijoihin. Hän vierailee Lahden Runomaratonilla perjantaina. Kuva: Livio Nimmeri

Lahden Runomaraton juhlistaa tänä vuonna satavuotiasta Viroa. Festivaali on saanut houkuteltua Lahteen yhden Viron merkittävimmistä nykyrunoilijoista Hasso Krullin.

Hänen maailmanlopun eepoksensa Meter ja Demeter taipuu musiikkipitoiseksi esitykseksi. Dramaturgiasta ja ohjauksesta vastaa Jukka Hytti, ja esitys saa ensi-iltansa perjantaina Teatteri Vanhassa Jukossa.

Krullin kehuttu eepos ilmestyi jo vuonna 2004, suomennos vuonna 2009. Mistä teos nyt pomppasi esiin?

– Siihen en oikeastaan osaa vastata, se tuli minullekin yllätyksenä. Viime talvena Tallinnassa tehtiin eepoksesta näytelmä, ja lyhyitä oopperoita on tehty. Tuntuu, että teksti on yhä ajankohtainen, Hasso Krull vastaa.

Jos vain välttelemme muutosta, tapahtumat voivat olla tuhoisia. Kirjailija Hasso Krull

– Kuvittelin, että kirjan tapahtumat sijoittuvat lähitulevaisuuteen. En tiedä, onko se jo saapunut vai ei. Ehkä ei kokonaan.

Meter ja Demeter -eeposta on kuvailtu Krullin pääteokseksi. Tärkeä se on myös hänelle itselleen.

– Sen kirjoittaminen oli tärkeä piste elämässäni, käännekohta.

Maailmanlopusta uuden luomiseen

Krullin runoeepoksessa vanha maailma tuhoutuu ja uusi syntyy. Runoelma jakautuu kahteen osaan. Ensimmäisessä osassa, Meterissä kuljetaan kohti maailmanloppua, vedenpaisumusta. Meter edustaa nykyihmistä, joka elää ylikaupallisessa yhteiskunnassa:

"Vielä enemmän / kaikenlaista roinaa / rahankilinää piipitystä ja viserrystä / hyperroinaa ja superroinaa.”

Toisessa osassa jumalatar Demeter luo uuden maailman.

Runoilija halusi luojaksi naisen

Eeposta varten Krull tutki luomiskertomuksia ja vedenpaisumusmyyttejä eri mantereilta. Krull yllättyi, kuinka monessa luomiskertomuksessa luojahahmo on nainen.

– Tunnetuimmissa tarinoissa luojahahmo on miespuolinen. Mietin, voisiko luoja olla nainen. Olen aina ajatellut, että elämää luova voima on naisellinen, ja mies on pikemminkin täydentävä voima. Kun aloin tutkia myyttejä, huomasin, että monissa tarinoissa maailman tai universumin luoja on jumalatar.

Myös eläimillä on myyteissä tärkeä rooli. Yksi kiinnostavimmista vedenpaisumusmyyteistä on peräisin Australiasta. Siinä maailma on ajautunut kriisiin väestöräjähdyksen vuoksi. Ihmisiä ja muita elollisia olentoja on liikaa. Päätös vanhan maailman lopusta ja uuden alusta lankeaa sammakoille. Ne saavat aikaan tuhoavan, mutta samalla puhdistavan sateen.

Terrori-iskut päätyivät kirjaan mukaan

Krullin kuvaus maailmanlopusta vie lukijan ajatukset ilmastonmuutokseen. Se olikin yksi teema, joka sai Krullin kirjoittamaan. Kun hän aloitti eepoksen kirjoittamisen vuonna 1999, ilmaston lämpenemisestä puhuttiin koko ajan enemmän.

Todellisuus tarjosi runoilijalle jatkuvasti uusia aineksia. Se teki kirjan valmiiksi saamisesta vaikeaa.

Yhdessä runossa puhuja kertoo maahan sortuvista torneista. Säkeiden taustalla on terrori-isku New Yorkin WTC-torneihin vuonna 2001. Krull kirjoitti runon samana iltana, kun isku tapahtui ja uutinen levisi maailmalle.

"Ihminen oppii liian hitaasti"

Mitä Krull ajattelee maapallon tulevaisuudesta nyt? Onko hän taipuvainen optimismiin vai pessimismiin?

– Jonkinlaista pessimismiä tarvitaan, sillä muuten ihmiset ovat kuin nukuksissa. He vaipuvat uneen. Ihmiset ajattelevat, että joku toinen pelastaa maailman heidän puolestaan, mutta pelastusta ei koskaan tule. Ei ole ketään muuta pelastajaa, Krull sanoo.

– Tulevaisuuteen on valmistauduttava. Jos vain välttelemme muutosta, tapahtumat voivat olla tuhoisia. Historiasta tiedämme, että ihminen oppii, mutta yleensä liian hitaasti.

Nyt työn alla uusi runokirja Euroopasta

Tällä hetkellä Krullilla on työn alla kaksi kirjaa. Toinen on runoteos, jonka työnimi on Eurooppa. Syksyllä valmistuva kirja pohjautuu vanhoihin aavetarinoihin.

– Se on allegorinen kertomus siitä, missä tilassa Eurooppa mielestäni on tällä hetkellä.

Toisen kirjan voi asemoida tutkimuksen ja esseen välimaastoon. Se käsittelee niin ikään myyttejä ja pirun kaltaisen hahmon roolia niissä. Kirja on ollut tekeillä kymmenen vuotta, ja Krull arvelee, että vielä kuluu pari, kolme vuotta lisää.

– Olen löytänyt virolaisesta mytologiasta sellaisia asioita, joista en tiennyt mitään.

Hasso Krullin teokseen pohjautuva esitys M&D 15.9. Teatteri Vanhassa Jukossa, Rautatienkatu 13. Hasso Krull ja suomentaja Anu Laitila keskustelemassa esityksen jälkeen.

Millamari Uotila
millamari.uotila@ess.fi
Tämä sisältö on avoinna vain tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 2 vk 0 € ja pääset käsiksi kaikkiin Etelä-Suomen Sanomien maksullisiin sisältöihin

Tilaa tästä 2 vk
0 €

Oletko jo tilaaja?

Kommentit comments
Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi X