Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kulttuuri ja viihde

Lahdessa esiintyvä japanilaisrunoilija tekee runoja äärioikeistosta: "On vaarallista, kun ilmapiirissä on jotain samaa kuin ennen toista maailmansotaa"

Japanilainen nykyrunoilija Naha Kanie vierailee Lahdessa pidettävillä Runomaraton-festivaalilla. Runoilija puhuu muun muassa propagandasta, jolla äärioikeisto yrittää levittää aatteitaan.

Naha Kanie esiintyy Runomaraton-festivaaleilla 16.6. Kuvan taustalla olevien taiteilijoiden Shin Tanakan, Mayako Hakusuin ja Tica Sekinen töitä pääsee katsomaan Asta Pulkkisen ateljeehen 14.6. -21.6. Kuva: Sami Lettojärvi

Japanilaisen nykyrunoilijan Naha Kanien ensimmäinen mielikuva suomalaisista perustui Aki Kaurismäen lakonisiin henkilöhahmoihin. Kanie on katsonut Kaurismäen elokuvia jo 20 vuotta.

– Luulin, etteivät suomalaiset naura ikinä. Ajattelin, että loistava vitsailu tapahtuu täällä ilman hymyilyä.

Nyt ennakkokäsitys vain huvittaa. Kanie saapui Suomeen ensimmäistä kertaa vieraillakseen Lahdessa pidettävällä Runomaraton-festivaalilla. Samalla myös japanilaistaiteilijat Tica Sekine, Shin Tanaka ja Mayako Hakusui saapuivat Hollolaan Asta Pulkkisen ateljeehen. Siellä avautuu taiteilijoiden näyttely Blue/By The Water/Prayer.

Runokieli on propagandan vastakohta

Naha Kanie on Suomessa ensimmäistä kertaa, kun Tica Sekinelle vierailu on jo kolmas. Taustalla ateljeen omistaja kuvataiteilija Asta Pulkkinen. Kuva: Sami Lettojärvi

Runoissaan Kanie käsittelee äärioikeiston nousua Japanissa ja sen herättämiä tunteita.

– On vaarallista, kun ilmapiirissä on jotain samaa kuin ennen toista maailmansotaa, hän sanoo.

Kanie puhuu propagandasta, jolla äärioikeisto yrittää levittää aatteitaan. Propagandalla hän tarkoittaa muun muassa vihapuhetta, joka kohdistuu kiinalaisiin ja korealaisiin. Äärioikeisto on nyt huolissaan, kun Kiinan ja Korean merkitys kasvaa.

– Japanin äärioikeisto puhuu muista maista ilkeästi, jotta se tuntisi itsensä paremmaksi.

Yksinkertaisilla ja tunteita herättävillä sanoilla propagandan kieli voi vaikuttaa hänen mukaansa ihmisiin vahvasti.

Tulkintaa vaativa runokieli on sen vastakohta.

– Runokieli antaa jokaisen ajatella omalla tavallaan. Tarkoitukseni on inspiroida ja herätellä ihmisiä. Rohkaista ajattelemaan asioita itse.

Vaikka äärioikeistolaisuuteen voi hänestä helposti tottua, ei se tarkoita sen olevan oikein.

Runo kuin dokumentaarinen valokuva

Ennen runojen tekemistä Kanie kokeili lähes kaikkia muita taiteen muotoja: teatteria, musiikkia, tanssia, valokuvausta ja kuvataidetta. Mitään niistä hän ei kuitenkaan mieltänyt omakseen. Runoudessa hän kokee voivansa yhdistellä eri taidemuotoja. Japanilaisessa kirjoituksessa merkit ovat kuvia. Runo on siten oma visuaalinen kokonaisuutensa.

1980-luvulla syntynyt Kanie on julkaissut uransa aikana jo viisi runokokoelmaa, jokaisen vuoden välein. Keskimääräisesti Japanissa runoilijalta tulee ulos yksi runokirja kolmessa tai neljässä vuodessa.

Kanien tahti on tiheämpi, koska hän haluaa dokumentoida yhteiskunnan tapahtumia. Runojaan hän vertaakin valokuviin. Töissä yhdistyvät runokielelle ominainen abstraktius, mutta myös valokuvan dokumentaarisuus.

Melankolia ei ole huono asia

Japanilaisten taiteilijoiden näyttelyä on inspiroinut vesi ja rukoilu. Kuva: Sami Lettojärvi

Vesi on tärkeä elementti Kanielle ja Asta Pulkkisen ateljeeseen avatun näyttelyn taiteilijoille. Japanilaisessa symboliikassa joki virtaa elämän ja kuoleman välissä.

– Sanomme, että joen toisella puolella on tuonpuoleinen. Veden virtaus symboloi aikaa, taidenäyttelyn ideoinut taiteilija Sekine kertoo.

Kanie esiintyy Heinolassa 20.6. lahtelaisen kirjoittajan Lealiisa Kivikarin kanssa vesistön ympäröimässä Cafe Kailaksessa. Runotapahtuma veden keskellä on symbolisessa mielessä Kaniesta juuri täydellinen.

Blue/By The Water/Prayer -taidenäyttelyn sanat voivat merkitä eri ihmisille eri asioita. Kanie sanoo bluen, eli sinisen, tarkoittavan hänelle melankoliaa. Se ei ole hänelle negatiivinen asia, joka pitäisi piilottaa.

– Ihmiset jakavat toisilleen usein vain iloisia asioita. Voimme kuitenkin kokea yhteenkuuluvuutta myös kipeiden asioiden avulla.

Surullisten asioiden jakaminen voi johtaa hänestä uusiin oivalluksiin ja niiden asioiden ratkomiseen, joihin ei esimerkiksi ennen toista maailmansotaa kyetty.

Eveliina Mäntylä
eveliina.mantyla@ess.fi
Tämä sisältö on avoinna vain tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 2 vk 0 € ja pääset käsiksi kaikkiin Etelä-Suomen Sanomien maksullisiin sisältöihin

Tilaa tästä 2 vk
0 €

Oletko jo tilaaja?

Kommentit comments
Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi X