Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kulttuuri ja viihde

Kuka kantoi Sysmän koruja? – syksyllä tehty hopealöytö on nyt tutkittu ja siihen kuuluu rahoja, jollaisia ei ole ennen nähty

Kasvokuvioinen sormus kuvaa mahdollisesti uskonnollista hahmoa. Ei tiedetä, edustaako se kristinuskoa vai pakanauskoa. Kuva: Ville Rohiola

Kun Sysmän Suurikylästä löytyi viime syyskuussa rautakautinen hopealöytö, heti ei ollut selvää, kuinka poikkeuksellisesta löydöstä on kyse. Asia alkoi valjeta, kun esineet tutkittiin tarkemmin. Konservointi vei neljä kuukautta. Sen aikana selvisi, että käsillä on esineitä, joita ei ole aiemmin tunnettu.

Löydöstä tekee harvinaisen rahojen suuri määrä, sanoo Kansallismuseon intendentti Jani Oravisjärvi. Hopealöytöön kuuluu 31 hopearahaa, hopeinen solki, neljä sormusta, hopeariipus ja ristiriipus sekä hopeaspiraaleita.

Kätkön vanhimmat rahat ovat dirhemeitä 900-luvun alusta. Bysanttilaisten rahojen jäljitelmät taas ovat noin sata vuotta nuorempia. Joukossa on useita ennestään tuntemattomia, kotimaisia rahajäljitelmiä. Se tuli yllätyksenä. Alkutietojen perusteella Oravisjärvi odotti, että käsillä on tyypillisempi rahakätkö.

– Niitä tulee vastaan, sillä metallinilmaisinharrastus on nyt noussut buumiksi.

Sysmä on ollut rikasta seutua, se tiedettiin ja nyt uusi löytö vahvistaa tätä käsitystä. Kansallismuseon intendentti Jani Oravisjärvi

Merkittävin rahoista on kotimainen jäljitelmä, joka pohjautuu Bysantissa vuosina 1041–1042 hallinneen Mikael V:n harvinaiseen kultarahaan. Samanlaista ei ole tullut aiemmin vastaan, eikä rahan tunnistaminen ollut helppoa. Rahat olivat hyvin likaisia. Röntgenkuvakin oli niin heikko, että sen perusteella rahaa ei tunnistettu. Vasta perusteellinen puhdistus paljasti, millaisesta esineestä on kyse.

Ennestään tuntemattomia olivat myös muunnelmat bysantin Basileois II:n rahoista tehdyistä jäljitelmistä.

Sysmästä löydetyt rahat, riipukset ja soljet kuuluivat ehkä naishenkilölle, joka oli korkeassa asemassa. Tähän viittaa esimerkiksi koruina käytettyjen rahojen koko. Kuva: Ville Rohiola

Korkeassa asemassa olevan naisen koruja?

Sysmästä löydetyt rahat ovat olleet korukäytössä. Rahat ja hopeariipus ovat riippuneet kaulanauhassa kiinnityslenkillä. Lenkkien sisältä löytyi myös tekstiilijäämiä.

– Vanhimmat rahat, dirhemit ovat saattaneet aikoinaan olla vaihdon välineenä, mutta jäljitelmät olivat tässä tapauksessa selvästi korukäytössä, Oravisjärvi sanoo.

Millaiselle henkilölle esineet sitten kuuluivat? Oravisjärvi arvioi, että kyseessä on merkittävässä asemassa ollut henkilö. Tähän viittaa se, että rahoja oli paljon, ja ne olivat halkaisijaltaan suurikokoisia.

– Siihen aikaan olisi varmasti ollut saatavilla englantilaisia tai saksalaisia rahoja, joita Sysmästäkin tunnetaan. Ne ovat pienikokoisempia rahoja. Tähän koruun oli valittu nimenomaan suuri määrä isoja, näyttäviä rahoja. Se kertoo, että henkilö on halunnut erottua.

Bysantin keisarin Mikael V:n kultarahaan pohjautuvat jäljitelmät ovat ennestään tuntemattomat. Kuva: Ville Rohiola

Sormus voi edustaa kristinuskoa tai pakanauskoa

Sysmäläinen pelto kätki multiinsa myös kiinnostavan, kasvokuvioisen sormuksen. Museoviraston amanuenssi Ville Rohiola arvioi, että kyseessä on uskonnollinen hahmo. Tähän viittaavat hahmoille tyypilliset piirteet: ulkonevat silmät ja sivuille harottavat viikset.

Sitä Rohiola ei osaa vielä arvioida, onko sormus pakanallinen vai kristillinen.

– Kumpaakaan ei voi sulkea pois. Hahmo voi olla skandinaavista mytologiaa. Toisaalta hopealöydössä on myös ristiriipus, joka viittaa kristinuskoon.

1000-luvun taitteessa Sysmässäkin kenties elettiin pakanallisen ja esikristillisen ajan murrosvaihetta.

Sysmä on löytörikasta seutua

Sysmän keskiaikaisen kivikirkon lähettyviltä on tehty esinelöytöjä aiemminkin. Sysmästä tunnetaan merkkejä sekä rautakautisesta asuinpaikasta että kalmistosta. Alueelle on todennäköisesti syntynyt kylämäistä asutusta jo rautakauden lopulla.

Myös rahakätköjä on kaivettu esiin, esimerkiksi satakunta rahaa käsittänyt Väärämaan hopealöytö tehtiin jo vuonna 1870.

– Sysmä on ollut rikasta seutua, se tiedettiin ja nyt uusi löytö vahvistaa tätä käsitystä, Oravisjärvi sanoo.

Samoilla linjoilla on Lahden kaupunginmuseon tutkija Eetu Sorvali. Sysmän esihistoriaan uusi hopealöytö ei tuonut mullistavaa, uutta tietoa, Sorvali sanoo.

Sysmän kirkonkylän tekee merkittäväksi se, että merkkejä asutuksesta on aina kivikaudelta nykypäivään asti. Mahdolliseen kivikauden asutukseen viittaavat esimerkiksi kvartsi-iskokset, jotka on löydetty samaiselta pellolta kuin rautakautiset esineet. Lisäksi alueella on merkkejä pronssikaudesta.

Onko löytö kätkö vai hauta?

Lahden kaupunginmuseo teki Museoviraston pyynnöstä tarkistuksen hopeaesineiden löytöpaikalla, mutta uusia löytöjä ei tehty.

Mitä Sorvali toivoi, että Sysmästä olisi löydetty?

– Toivoisin, että löytöpaikalla olisi kaivettu vähemmän esineitä esiin kerralla. Kaivaminenhan pitää lopettaa lain mukaan, kun yksi esine tulee esille varsinkin paikoissa, joissa tiedetään olevan mahdollisuus kiinteään muinaisjäännökseen, Sorvali vastaa.

– Jos löytöpaikasta olisi ollut kaikki tieto, olisi ollut helpompi määritellä, onko kyseessä kätkö vai hauta. Olivatko esineet pussissa, astiassa, ruukussa tai missä tahansa. Löytökontekstista menetettiin kaikki tieto.

Sorvalin mukaan museon tutkimuksissa ei löydetty paikalta luita eikä muita merkkejä haudasta.

Toisaalta yhdestä kolikosta löydettiin konservoinnissa luun kappale, Ville Rohiola muistuttaa. Oli onni, että rahojen löytäjä, metallinilmaisinharrastaja Kalle Lappinen tiesi, ettei rahoja pidä omin päin puhdistaa.

Hopealöytö on Rohiolan mielestä hyvin tyypillistä Sysmää, ja se herättääkin useita lisäkysymyksiä. Onko Sysmässä esimerkiksi ollut omanlaisensa hautaamisen perinne, Rohiola pohtii.

– Tämä on yksi mielenkiintoinen tutkimuskysymys.

– Pidetään peukkuja, että saamme rahoitusta tutkia aluetta laajemmin.

Arkeologia

Löydön teki harrastaja

Sysmän rautakautisen hopealöydön teki metallinilmaisinharrastaja Kalle Lappinen syyskuussa 2017.

Hopearahat sekä korut löytyivät Sysmän keskiaikaisen kivikirkon ympäristöstä pellosta, kyntökerroksen alapuolelta.

Esineiden konservoinnin rahoitti Kansallismuseon kulttuurikummiksi ryhtynyt Suomen Numismaattinen Yhdistys.

Esineet ovat esillä Kansallismuseon Esihistoria-näyttelyssä lokakuun loppuun asti.

Hopealöydöstä kertova Ylen KulttuuriCocktailin ohjelma Löytynyt: hopea-aarre on katsottavissa näyttelyssä sekä Ylen verkkosivuilla.

Millamari Uotila
millamari.uotila@ess.fi
Tämä sisältö on avoinna vain tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS Verkko Plus 1 kk vain 7,90 € (norm. 14,50 €) ja pääset käsiksi kaikkiin Etelä-Suomen Sanomien maksullisiin sisältöihin.

Tilaa tästä 1 kk 7,90 €

Oletko jo tilaaja?

Kommentit comments
Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi X