Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kulttuuri ja viihde

Marjatta Tapiolan unelma on maalata vielä satavuotiaanakin – Pinxinmäen näyttely on Päijät-Hämeen taidekesän odotetuimpia

Kallot ovat puhutelleet Tapiolaa pitkään. Kuvan maalaus Kallo on vuodelta 2018. Kuva: Silvi Kaarakainen

Kesä oli pitkään silkkaa työntekoa.

Marjatta Tapiolalle kesä merkitsi aina vimmaista maalausten viimeistelyä, sillä edessä siinsi jo alkusyksyn näyttelysesonki. Viisikymppisenä Tapiola havahtui huomaamaan, että kesälomaa ei ole tullut pidettyä vuosikausiin.

Nyt rytmi on hiukan toinen. Tapiola ajoittaa mieluusti näyttelyidensä avajaiset alkukesään, jotta vapaa-aikaakin jää.

Tänä keväänä maamme arvostetuimpiin ja menestyneimpiin taidemaalareihin kuuluva Tapiola valmistautuu kahteen yhteisnäyttelyyn. Toinen on taiteilijan kotipaikkakunnalla Sysmässä, toinen Helsingissä.

"Minotaurokset saattavat pysyä vielä aika kauankin"

Toukokuussa Tapiolan uudet maalaukset odottavat viimeistelyä ateljeessa. Se sijaitsee Tapiolan syntymäkodin pihapiirissä, vanhassa puimalassa. Ikkunalaudalla lepää eläinten kalloja. Maalaukset seisovat selin. Tapiola ei mielellään näytä teoksiaan ennen näyttelyä. Hänen tapoihinsa on aina kuulunut maalata viime hetkeen asti.

Yhden maalauksen Tapiola kuitenkin kääntää esiin. Kankaalta katsoo suurikokoinen, sarvipäinen kallo.

Kallot ovat kulkeneet Tapiolan matkassa pitkään – niin kuin myös myyttiset antiikin hahmot, minotaurokset ja kentaurit.

– Minotaurokset saattavat pysyä taiteessani vielä aika kauankin, Tapiola sanoo.

– Minusta on kiinnostavaa yhdistellä ihmisen ja eläimen hahmoja. Minulle minotauros on ollut sellainen olento, jolla pystyn ilmaisemaan sen, mitä haluan.

Marjatta Tapiola maalaa syntymäkotinsa pihapiirissä sijaitsevassa ateljeessa Sysmässä. Kun ilma on tarpeeksi lämmin, taidemaalari avaa ateljeen lasiovet ja päästää kesän sisään. Kuva: Silvi Kaarakainen

Kesäkuun puolivälissä uudet teokset ovat yleisön nähtävillä Pinxinmäen kesänäyttelyssä Sysmässä. Tapiolaa on kysytty Pinxinmäelle aiemminkin, mutta tänä vuonna pitkäaikainen toive toteutui.

Tapiolan lisäksi näyttely esittelee taidetta kahdelta muulta taidemaalarilta Reijo Viljaselta ja Silja Rantaselta sekä kuvanveistäjä Pekka Pitkäseltä.

Maalaaminen alkaa jo ennen maalaamista

Tapiolan ateljeen keskellä on tyhjä, valkea kangas. Se vetää jo taiteilijaa puoleensa.

Uuden teoksen aloittaminen ei ole muuttunut vuosien mittaan yhtään helpommaksi, Tapiola sanoo. Mutta kun kankaan monivaiheinen ja aikaa vievä pohjustus on tehty, varsinaisen maalaamisen aloittaminen on ilo.

– Maalaus on tavallaan jo alkanut siinä vaiheessa, kun olen ratkaissut sen koon. Maalaaminen alkaa mittasuhteista. Aloittamisen kauhu ikään kuin karkaa käsistä. Sitä ei ehdi huomata, kun on jo oikea hetki käydä työhön käsiksi.

Ateljeessa tehdään vain töitä

Työhuoneessa ei ole pakko tehdä työtä, mutta siellä ei saa tehdä mitään muuta. Näin kuuluu kirjailija Raymond Chandlerin neuvo, jota Tapiola kertoo noudattavansa.

– Ateljeessa ei soitella puheluita, eikä kirjoitella kirjeitä. Siellä ei tehdä mitään muuta kuin työtä. Jos viisikin tuntia pällistelee kankaan edessä, kyllä sitä alkaa lopulta maalata.

Pelkkä taivas on joka päivä käsittämätön ihme. Taiteilija Marjatta Tapiola

Tapiolalle maalaaminen on ehdotonta omistautumista.

– Maalaamiseen liittyvä elämäntapa tarkoittaa, että saa elää omilla ehdoillaan. Samalla täytyy oppia, että työ vaatii sosiaalisen elämän rajoittamista ja yksinäisyyttä. Se on tehnyt minusta aika kärsimättömän ihmisen.

"Alan päästä maalaamisesta jyvälle"

Kun Tapiolalta kysyy unelmista, vastaus tulee viipymättä.

– Tänään sain itseni kiinni unelmoimasta, että maalaisin vielä 97-vuotiaana. Todella toivon, että niin voisi olla, Tapiola, 67, sanoo.

– Unelmoin maalaamisesta, koska alan päästä siitä jyvälle. Rakastan maalaamista. Enhän minä muuten sitä tekisi.

Toiseksi, hupaisaksi haaveekseen hän sanoo ruuanlaiton: olisipa sille enemmän aikaa.

– Maalaamisessa ja ruuanlaitossa on samoja seikkoja. Kannattaa käyttää niin täydellisiä aineita kuin vain voi saada ja tehdä niin huolella kuin ikinä.

Matkustelua ja chileläistä kirjallisuutta

Hyvän ruuan ja viinin lisäksi Tapiola nauttii vapaa-ajalla elokuvista ja kirjallisuudesta – oikeastaan kaikesta muusta taiteesta kuin kuvataiteesta. Yksi viime aikoina kolahtaneista kirjailijoista on chileläinen Roberto Bolano ja hänen Kesyttömät etsivät -romaaninsa sekä novellikokoelma Puhelinkeskusteluja.

Myös innostus matkustelua kohtaan virisi viime syksynä, kun Tapiola matkusti junalla Alppien yli Italiaan. Siellä taiteilijan lumosivat vanhojen mestareiden maalaamat freskot.

Elämästä nauttiminen ei kuitenkaan vaadi aina huvituksia. Tapiola sanoo kuuluvansa elämän rakastajiin.

– Minusta elämä on ihmeellistä. Pelkkä taivas on joka päivä käsittämätön ihme. Ja valo ennen auringonnousua.

– Pelkään, että hirveän helposti sitä tulee vain jotenkin etäännyttyä elämästä ja sokeuduttua sen ihmeellisyydelle. Vaikka sehän vaatii vain sen, että pitää silmänsä auki.

Pinxinmäen kesänäyttely avoinna päivittäin 17.6.–13.8. kello 11–18, Suopellontie 644, Sysmä.

Millamari Uotila
millamari.uotila@ess.fi
Tämä sisältö on avoinna vain tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 2 vk 0 € ja pääset käsiksi kaikkiin Etelä-Suomen Sanomien maksullisiin sisältöihin

Tilaa tästä 2 vk
0 €

Oletko jo tilaaja?

Aiheet:

Kommentit comments
Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi X