Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kulttuuri ja viihde

Arvio

Kirja-arvio: Jukka Koskelainen kirjoitti rosoisia muistokirjoituksia

Jukka Koskelainen
Sanoja mustan tähden alla – matkoja muusikoiden haudoille
Aviador 2018. 264 s.

Eturivin runoilija, suomentaja ja kriitikko Jukka Koskelainen tekee Sanoja mustan tähden alla -kirjassaan kunniaa viime vuosina edesmenneille muusikoille David Bowiesta Greg Lakeen. Teoksen nimi on runollisen kaksitulkintainen, ja lisäksi se viittaa David Bowien viimeiseksi jääneeseen studioalbumiin Black Star.

Mukana on myös yksi elävä muusikko, saksalainen Udo Lindenberg. Naisten sulkeistamista Koskelainen perustelee: ”Mutta tätä voimme pitää hyvänä uutisena: Kate Bush ja Patti Smith ovat elossa ja voimissaan, eikä minun ole tarvinnut tehdä heille omaa muistokirjoitusta.”

Koskelainen painottaa, että hänen kirjoituksissaan ei ole niinkään kysymys fanittamisesta kuin vaikutuksista ja vaikutelmista. Lähtökohta on subjektiivinen ja viittaa monesti Koskelaisen kasvuvuosiin, jolloin hän nauhoitti levyaarteita c-kaseteille.

Välillä Koskelainen kertoo matkoistaan, jotka sivuavat käsiteltyjen muusikoiden asuinalueita, mutta tämä yhteys on löyhä, välillä jopa kiusallisuuteen asti.

Runoilijana Koskelainen pohtii runon ja laulutekstin eroja ja nostaa usein esille Bob Dylanin merkityksen.

Leonard Cohenin runoilijanhahmolle Koskelainen ei anna kovin hyvää arvosanaa, mutta Suzanne-klassikko saa varauksetonta kiitosta: ”Teksti tarjoaa tarttumapintaa ja jättää samalla kokijoille tilaa parhaan runouden lailla.” Cohen on tarjonnut Suzannelle omaelämäkerrallista selitysmallia, mutta Koskelaisen mukaan teksti ei onneksi tyhjene siihen.

Kiinnostavan suomalaisyhteyden Koskelainen löytää käsitellessään Jack Brucea. Creamin White Room inspiroi Koskelaista vahvasti. Tekstin kirjoittajalla Pete Brownilla oli kontakti Anselm Holloon, joka tuohon aikaan vaikutti Lontoon ja Liverpoolin underground-piireissä. Brownin oma yhtye esiintyi Ruisrockissa 1971.

Koskelainen korostaa David Bowien merkitystä sanoilla maalailijana ja tässä suhteessa varhaisena herättäjänä. Se, että Bowien tuhka levitettiin vuorelle New Yorkin osavaltiossa, sopii tämän pakenevan minuuden imagoon.

Rockbisnes lieveilmiöineen saa kyytiä kirjoituksessa Glenn Freystä. ”Glenn Freyn hautapaikkaa ei ole ilmoitettu. Joko se on Los Angelesissa tai hänen kotikaupungissaan (Detroitissa). Tarpeeksi kauan kun ajaa Los Angelesissa, koko kaupunki alkaa muistuttaa kalmistoa.” Greg Laken muistokirjoitus puolestaan puhkeaa tarkaksi progen puolustuspuheeksi.

Sanoja mustan tähden alla karttaa sentimentaalista fiilistelyä. Se sisältää tiukkaa, rosoista ja vauhdikasta asiaa. Tekstianalyysit ovat paneutuvia. Jokaisen luvun lopussa on kirjavinkkauksia. Oikoluku olisi voinut olla huolellisempaa. Bowielle tarjotellaan epähuomiossa kahta kuolinpäivää, joista oikea on 10.1 2016.

Eija Komu
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 5,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
5,90€

Oletko jo tilaaja?

Kommentit comments
Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi