Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kulttuuri ja viihde

Synttärisankari Kristóf Baráti soittaa Lahden kaupunginorkesterin kesälomalle

Sinfonia Lahti haastaa kuulijat kevätkautensa päätöksessä Alban Bergin viulukonsertolla. Harrasta tunnelmaa täydennetään virolaisen Arvo Pärtin musiikilla.

Kristóf Baráti juhlii torstaina 39-vuotissynttäreitään Lahdessa. Sibeliustalon konsertin johtaa yhdysvaltalainen Joshua Weilerstein. Kuva: Anssi Hietamaa

– Eihän tämä ehkä niitä kaikkein suurimpia yleisömagneetteja ole, myöntää unkarilaisviulisti Kristóf Baráti (s. 1979).

Puheena on itävaltalaisen Alban Bergin vuonna 1935 säveltämä viulukonsertto. Hautajaistunnelmissa liikkuva kappale edustaa dodekafonista sävellystapaa, joka hylkäsi perinteiset sävellajit ja tonaalisuuden.

Duuri- ja molliharmonioiden sijaan Berg pyrki säveltämään niin, että kromaattisen asteikon kaikki 12 säveltä saavat yhtä suuren painoarvon. Arnold Schönbergin kehittämä sävellystapa sai jalansijaa erityisesti 1900-luvun alun Itävallassa, kunnes kansallissosialistit kaappasivat maassa vallan ja tuomitsivat tyylilajin edustajat rappiomuusikoiksi.

Natsien vainosta joutui kärsimään myös ei-juutalainen Berg, joka sai viulukonserttonsa valmiiksi heinäkuussa 1935. Teos syntyi vain muutamassa kuukaudessa polioon kuolleen perhetutun muistolle. Sattumoisin sävellys jäi myös Bergin viimeiseksi työksi, sillä hän kuoli itse ampiaisen pistoksesta saamiinsa komplikaatioihin jouluaattona samana vuonna.

Bergin konserttoa ei juuri pyydetä

Alban Berg (1885–1935) sävelsi viulukonserton kuolinvuonnaan. Kuva: Wikimedia Commons

Torstaina 39-vuotissynttäreitään viettävä Baráti soittaa Bergin konserttoa nyt vasta toista kertaa elämässään. Ensimmäinen oli kolme vuotta sitten Budapestissa kapellimestari András Kellerin kanssa.

– Hän rakastaa tätä teosta. Teimme konsertosta silloin myös taltioinnin, mutta sitä ei ole vielä julkaistu, sillä muu levylle tuleva materiaali on vielä äänittämättä, Baráti kertoo.

Vaikka orkesterit eivät juurikaan suosi Bergin konserttoa, Baráti soittaa sitä mielellään, sillä se on tervetullutta vaihtelua huippusolistien standardirepertuaariin. Sävellysajan dramaattiset vaiheet ovat teoksesta Barátin mukaan selvästi kuultavissa.

– Kuoleman ja elämän kaikki värit ovat läsnä niin kuin yleensäkin teoksissa, jotka ovat jääneet säveltäjiensä viimeisiksi. Itse kuulen siinä vaikutteita wieniläisvalsseista, mutta tottakai mukana on paljon myös happamia tunnelmia.

Uusi tuttavuus Lahdessa

Budapestissa syntynyt Baráti on muusikkoperheen kasvatti. Hän aloitti viulunsoiton opiskelun oman äitinsä johdolla. Perhe asui Barátin lapsuudessa pitkiä aikoja Venezuelassa, jossa Baráti esiintyi ison orkesterin kanssa ensimmäisen kerran kahdeksanvuotiaana.

Kilpailumenestystä alkoi kertyä 1990-luvulla, ja nykyisin Baráti kiertelee konsertoimassa ympäri maailmaa. Hänen instrumenttinaan on vuonna 1703 rakennettu Stradivarius.

Suomessa Baráti on verrattain uusi tuttavuus. Ennen Lahden-debyyttiään hän muistelee esiintyneensä vain pari kertaa Turussa.

– Tulen Suomeen oikein mielelläni, sillä luonto on täällä mahtava. Lisäksi Suomella on hieno musiikkikulttuuri, Baráti ylistää.

100-vuotiaan Viron tunnetuin säveltäjä

Bergin konserton ohella Sinfonia Lahden konserttikauden päätös liikkuu muutenkin hartaissa tunnelmissa.

Avausteoksena soi virolaisen Arvo Pärtin Cantus Benjamin Brittenin muistolle. Jousiorkesterille kirjoitettu kuusiminuuttinen teos alkaa ja loppuu kirkonkellojen kumahtelulla, jolla minimalistisesta tyylistään tunnettu Pärt halusi kunnioittaa sukulaissieluksi kokemansa Benjamin Brittenin kuolemaa vuonna 1976.

Kevätkauden viimeisenä sinfoniana kuullaan Antonin Dvorákin kuudes.

Sinfonia Lahti ja Kristof Baráti Sibeliustalossa 17.5. klo 19. Konsertin johtaa Joshua Weilerstein.

Kuka?

Kristóf Baráti

s. 17.5.1979 Budapestissa.

Ensiesiintyminen orkesterin kanssa 8-vuotiaana.

Opiskellut Budapestin ohella esimerkiksi Pariisissa.

Kilpailujamenestystä ja palkintoja: Unkarin Kossuth-palkinto 2014, Paganini-kilpailun voitto 2010, 3. sija Queen Elizabeth -kilpailussa 1997.

Kertoo viulistivitsin: ”Mitä eroa on viulun ja alttoviulun soittajilla? Kaikki viulistit osaavat soittaa alttoviulua. Moni alttoviulun soittaja ei sen sijaan osaa soittaa alttoviulua.” (Lähde: 2016 Verbier-festivaalin YouTube-kanava)

Ilkka Kuosmanen
ilkka.kuosmanen@ess.fi

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tämä sisältö on avoinna vain tilaajillemme.

Lue 2 viikkoa ilmaiseksi

Oletko jo käyttänyt ilmaisen tutustumisjaksosi?

Tilaa ESS Verkko Plus nyt 3 kk vain 9,90 € / kk!

(norm. 14,50 € / kk)

Oletko jo tilaaja?

Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Kommentit comments

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi X

Juttu jatkuu mainoksen jälkeen