Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kulttuuri ja viihde

Kiinnostus osuuskuntia kohtaan kasvaa myös Lahdessa – tuoneet lisää työtä taiteilijoille ja toimintaa kaupunkilaisille

Osuuskunta Vasteella ei ole omia tiloja, mutta osalla jäsenistä on työhuone vanhalla Lahden kylän koululla. Siellä työskentelee myös Vasteen perustajajäsen, kuvataiteilija Marja-Liisa Jokitalo. Kuva: Anssi Hietamaa

Yhä useampi taiteilija ja luovan alan ammattilainen työllistyy osuuskunnan avulla. Taide- ja kulttuuriosuuskuntia on perustettu viime vuosina erityisesti suurissa kaupungeissa.

Kasvanut kiinnostus näkyy myös Lahdessa. Kesällä 2016 toimintansa aloitti taide- ja kulttuuriosuuskunta Vaste, jonka jäseninä on muun muassa kuvataiteilijoita.

Neljä vuotta sitten perustettuun Törmäämöön kuuluu ammattilaisia useilta eri aloilta, samoin koulutuskeskus Salpauksen osuuskuntaan Taidottajaan. Se tarjoaa jäsenilleen mahdollisuuden tehdä asiakastöitä opintojen aikana ja valmistumisen jälkeen.

Taide- ja kulttuuriosuuskunta Vaste on toiminut Lahdessa kesästä 2016. Osuuskunnan myötä lahtelaiset kuvataiteilijat ovat saaneet lisää töitä, kertoo Marja-Liisa Jokitalo. Kuva: Anssi Hietamaa

Taiteilijoita työllistetään yhä useammin ostopalveluilla

Osuuskunta on tuonut lahtelaistaiteilijoille lisää töitä, sanoo Vasteen perustajajäsen, kuvataiteilija Marja-Liisa Jokitalo. Taiteilijat ovat osuuskunnassa työsuhteessa. Työosuuskunta markkinoi ja myy taiteilijoiden osaamista ja siten työllistää taiteilijoita monipuolisesti.

– Osuuskunnan myötä työt ovat lisääntyneet meillä kaikilla. Taiteilijat ovat saaneet sellaista työtä, jota aiemmin ei ollut olemassa, Jokitalo sanoo.

Jokitalon mukaan Vaste perustettiin, koska taiteilijat huomasivat, että heidän osaamiselleen on Lahden alueella kysyntää. Taiteilijoiden työllistäminen ostopalveluna näyttää lisääntyneen.

Vaste myy jäseniensä osaamista niin julkiselle, yksityiselle kuin kolmannelle sektorille. Tähän mennessä Vasteen asiakkaana ovat olleet esimerkiksi Lahden kaupungin kulttuurikeskus ja Lastenkulttuurikeskus Efekti, jotka ostavat osuuskunnalta palveluita tilaaja-tuottajamallilla.

Vaste on esimerkiksi järjestänyt Lahden seitsemäsluokkalaisille työpajoja, vetänyt kuvataidekerhoja alakouluilla, tehnyt livepiirtämistä tapahtumissa ja suunnitellut esitteitä. Yrityksille on tehty esimerkiksi organisaatiokehittämistä taiteen keinoin.

– Työtilauksia on tullut paitsi Lahden alueelta myös pääkaupunkiseudulta, Jokitalo sanoo.

Vasteessa on tällä hetkellä 11 jäsentä: kuvataiteilijoita, graafinen suunnittelija ja viestinnän ammattilainen.

Osuuskunta helpottaa myös eläkkeen kertymistä

Osuuskuntaan kuuluminen koetaan usein helpommaksi ja riskittömämmäksi kuin yksityisyrittäjyys. Työmarkkinat ovat alalla epävarmat, taiteilijat tekevät silpputyötä ja saavat tuloja useista eri lähteistä. Silti tulot jäävät usein pieniksi.

Osuuskunta voi tuoda taloudellista turvaa. Osuuskunnassa taiteilija on palkansaaja, ja osuuskunta työnantajana maksaa palkat ja hoitaa kirjanpidon ja muun taloushallinnon.

– Osuuskunnassa taiteilija voi keskittyä omaan osaamisalueeseensa, Jokitalo sanoo.

Yrittäjäksi ryhtymisessä raskaaksi koetaan myös työttömyysturvan menettämisen riski sekä yrittäjän eläkemaksut.

– Taiteilijat ovat usein pienituloisia. Vaatii aika isot tulot, jotta taiteilija voi edes ottaa yrittäjän yel-vakuutuksen ja saada vakuutusmaksuista vastaavan hyödyn, Jokitalo sanoo.

– Iso osa taiteilijoista jää lopulta pelkän takuueläkkeen varaan.

Osuuskunnassa taiteilijat ovat työsuhteessa ja työstä kertyy työeläkettä.

Osuuskunta Törmäämö ja Lahden Taidegraafikot hallinnoivat työtiloja Sammonkatu 8:ssa. Siellä toimii muun muassa grafiikanpaja, mustavalkopimiö, paperipaja ja noin 50 luovan alan toimijaa. Kuva Lilithin osuuskuntainfosta. Kuva: Riikka Mäkelä

Osuuskunta voi vaikuttaa myös kulisseissa

Osuuskunta voi olla paitsi palvelujen tarjoaja myös taustavaikuttaja ja liiketoiminnan mahdollistaja. Osuuskunta Törmäämö tekee yhteistyötä eri sidosryhmien ja yhdistysten, kuten Lahden Taidegraafikoiden kanssa, kertoo Törmäämön toimitusjohtaja Riikka Mäkelä.

Törmäämö toimii Lahdessa Sammonkadulla vanhoissa Taideinstituutin tiloissa, joita jäsenet ja yhteistyökumppanit pääsevät hyödyntämään. Osuuskunnan jäsenet pyörittävät esimerkiksi kaikille avointa, hiljattain kunnostettua mustavalkopimiötä.

Törmäämö hallinnoi myös Mukkulassa toimivaa Painovoima Bites -kahvilaa.

– Sen liiketoiminta pyörii osuuskunnan kautta. Kahvila on esimerkki siitä, että jäsenet voivat luoda jonkin konseptin yhteistyössä meidän kanssamme, mutta osuuskunnan ei tarvitse välttämättä näkyä toiminnassa muuta kuin y-tunnuksena, Mäkelä kertoo.

Myös yhteisöllisyys on jäsenille tärkeää, Jokitalo ja Mäkelä sanovat. Osuuskunnassa voi työskennellä itsenäisesti mutta samalla ympärillä on tukiverkosto.

– Ajatus on, että yhdessä olemme enemmän ja myös ulospäin vahvempia, Mäkelä sanoo.

Yli 20 vuotta toimineen, luovien alojen osuuskunnann Lilithin toimitusjohtaja Tommi Viitamies vieraili hiljattain Lahdessa kertomassa osuuskunnan toiminnasta. Kuva: Riikka Mäkelä

Tulevaisuudessa lisää isoja osuuskuntia?

Osuuskuntien perustamista pohditaan tällä hetkellä myös kuvataidealan valtakunnallisissa järjestöissä.

– Mietinnässä on, olisiko Taidemaalariliiton tai valtakunnallisten kuvataidejärjestöjen yhteiselle osuuskunnalle kysyntää, kertoo Jokitalo, joka toimii Taidemaalariliiton puheenjohtajana.

Törmäämö puolestaan suunnittelee liittyvänsä osaksi Suomen suurimpiin kuuluvaa osuuskuntaa Lilithiä. Yli 20 vuotta toimineella luovien alojen osuuskunnalla on noin 400 jäsentä.

– Heillä on hyvä, laaja verkosto ja voimme oppia toinen toisiltamme. Mieluummin yhdistämme toimintaa kuin lähdemme rakentamaan isoa osuuskuntaa itse, Mäkelä sanoo.

Yritysmuoto

Osuuskunnista iso osa on pieniä yhteisöjä

Iso osa toiminnassa olevista taide- ja kulttuurialan osuuskunnista on perustettu 2000-luvulla tai aivan viime vuosina. Tämä selviää Kulttuuripolitiikan tutkimuskeskuksen Cuporen selvityksestä.

Kyselyyn vastanneet osuuskunnat toimivat pääsääntöisesti suurimmissa kaupungeissa, erityisesti Helsingissä ja Tampereella, mutta osuuskuntia on myös pienillä paikkakunnilla.

Osuuskunnat ovat hyvin erikokoisia. Useimmat ovat pieniä, alle kahdenkymmenen jäsenen yhteisöjä.

Kulttuurialan osuuskunnat toimivat useilla aloilla. Osuuskuntia on erityisesti esittävissä taiteissa, kuten teatterin, tanssin ja sirkuksen kentällä.

Osuuskunnat tarjoavat useimmiten jonkinlaisia palveluita, kuten tuotanto- ja ohjelmapalveluita, opetusta, kursseja ja työpajoja sekä taidelähtöisiä hyvinvointipalveluita.

Valtaosalla osuuskunnista on asiakkaina yksityisiä henkilöitä tai yrityksiä. Seuraavaksi eniten asiakkaita on kolmannelta sektorilta ja kunnista. Joillakin asiakkaana on myös valtio.

Kulttuuriosuuskunta tarjoaa perinteisen kokopäivätyön vain harvoin. Tyypillisintä on satunnainen työskentely.

Lähde: Sivonen & Saukkonen 2014, Taide- ja kulttuurialan osuuskunnat Suomessa
Millamari Uotila
millamari.uotila@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 5,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
5,90€

Oletko jo tilaaja?

Kommentit comments
Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi