Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kulttuuri ja viihde

Lahden kaupunginteatteri ammentaa jälleen lastenkirjallisuudesta - Tatu ja Patu saa rinnalleen Viirun ja Pesosen

Jori Halttunen haki mallia Pesoseen omasta vaaristaan, joka eli villakoiran kanssa. Viirua näyttelevä Laura Huhtamaa taas sai parhaat palat kotona temmeltäviltä lapsiltaan. Kuva: Sami Kuusivirta

Lahden kaupunginteatterin aulassa pyörii hajamielisen näköinen ukkeli, joka etsii raidallista kissaa.

Teatteriin vierailulle tulleet Villa Piiparin -päiväkodin lapset tietävät heti, mistä on kyse. Pesonen ja hänen kaverinsa Viiru-kissa ovat tuttuja telkkarista.

- Mitenhän sen Viirun saisi sieltä televisiosta pois, Ukko Pesonen miettii ja poistuu takavasemmalle hellalla kiehuvaan kahviin vedoten.

Lastenkirjoista tutut Viiru ja Pesonen esittäytyvät ensimmäistä Lahden kaupunginteatterissa. Ystäväni Viiru saa ensi-illan Aino-näyttämöllä torstaina.

Näytelmiä ei kirjoiteta samaan tahtiin kuin ennen

Samaan aikaan ohjelmistossa jatkaa Tatun ja Patun Suomi, joka sekin perustuu lastenkirjaan. Tulevatko parhaat tarinat nyt lastenkirjallisuudesta?

Teatterinjohtaja Ilkka Laasonen arvelee, että tuttuus saa katsojat paremmin liikkeelle. Teattereissa on tartuttu viime vuosina Siri Kolun Me Rosvoloihin, Sinikka ja Tiina Nopolan Risto Räppääjään sekä Heinähattuun ja Vilttitossuun. Lahden kaupunginteatterissa Katja Krohnin kirjoittama Iso Paha Susi taas yhdisteli ja muokkasi vanhoja satuklassikoita.

- Klassikkosadussa tai kirjojen hahmoissa on sellaista tunnettuutta, että vanhemmat mielellään tuovat lapsensa katsomaan niitä, sanoo Ystäväni Viirun ohjaava Laasonen.

- Tätä nykyä lapsille ei kirjoiteta niin paljon näytelmiä kuin vaikka 1970-luvulla. Perinne on muuttunut.

Lahden kaupunginteatterin lastentuotannoista uuteen näytelmätekstiin perustui esimerkiksi Valkoinen vuodelta 2013. Brittiläisen Andy Manleyn kirjoittama pienten lasten esitys nojasi dialogia enemmän toimintaan, elekieleen ja visuaalisuuteen.

Pesosen tilalla asuu myös koreassa pitsipuvussa pyyhältävä kana. Kuva: Sami Kuusivirta

Malleina vanha vaari ja pienet lapset

Ruotsalaisen Sven Nordqvistin luomat Viiru ja Pesonen ovat jo saavuttaneet klassikkoaseman, vaikka ne ovatkin uudempaa perinnettä kuin vaikkapa Gösta Knutssonin Pekka Töpöhäntä tai Astrid Lindgrenin hahmot. Viirun ja Pesosen taival alkoi 1980-luvulla. Sittemmin hahmoista on tehty myös elokuvia, sarjoja ja pelejä.

Pesosta näyttelevälle Jori Halttuselle ja Viiruksi eläytyvälle Laura Huhtamaalle kirjat olivat ennestään tuttuja.

- Omat lapset ovat sen ikäisiä, että kirjoja on luettu monta vuotta, Huhtamaa sanoo.

- Viiruksi ryhtyminen on ollut vauhdikasta ja kuntoa kohottavaa. Viiru on vauhdikas pikkupoika, ja itselläni on erittäin energinen, nykyisin seitsemänvuotias poika. Tytär on kohta kaksi. Heiltä on ihan suoraan voinut varastaa parhaat palat.

Lapset ovat lainanneet ääntään myös näytelmän maukuvalle kissanpennulle.

Jori Halttunen kertoo katsoneensa Pikku Kakkosta, mutta palanneensa myös vaarinsa vaiheisiin.

- Vaari eli metsän keskellä yksinään, hänellä ei ollut kissaa, vaan villakoira. Suhde oli hyvin samankaltainen, koira oli paras kaveri. Ehkä vaarista on tullut Pesoseen sellaista vanhan ukon olemusta. Ja alanhan mä itsekin olla vanha ukko, ei paljon tarvitse näytellä.

Muklat, ruskeat pikkuotukset, tulevat esiin, kun Pesonen ei näe. Kuva: Sami Kuusivirta

Lavastus teki vaikutuksen testiyleisöön

Ystäväni Viirussa seurataan, miten Ukko Pesosen ja kissan ystävyys saa alkunsa. Mökissään yksin asuva Pesonen saa kaverin kissanpennusta. Pesosen ihmetykseksi kissa osaa puhua. Ensi töikseen Viiru vaatii itselleen housut, ja Pesonen näppäränä miehenä ompelee sellaiset.

Ystävyyden syventyessä kaksikko viettää myös lettukestejä, virittää kettuansoja ja rakentaa Viirulle oman talon. Mukana seikkailevat myös Anttosen Muori sekä Pesosen luona asuva kana. Näistä rooleista vastaa teatterissa vieraileva Outi Paasivirta.

Teatterireissulle tulleisiin Villa Piiparin lapsiin vaikutuksen teki ainakin värikäs lavastus. ”Täällä on maailman hienointa”, katsomosta huokailtiin. Moni asia myös mietitytti. Miten iso kissa mahtuu pieneen laatikkoon ja minne Viiru katoaa keittiönkaapista?

- Hauskoja olivat myös ne öttiäiset, jotka tulivat esiin keittiönlaatikosta. Mitä ne oikeastaan on? yksi katsojista pohtii.

Ilkka Laasosella on vastaus. Hahmot ovat tietenkin muklia, pikkuotuksia, jotka asuvat Pesosen talon kolosissa.

- Itse olen tykästynyt siihen, että tarinoissa on nostalgista ajatusta maalaiselämän ihanuudesta. Tämä on lempeä satu, jossa on paljon huumoria ja viesti ystävyyden tärkeydestä, Laasonen sanoo.

 

Kirjasarja

Viiru ja Pesonen

Ruotsalainen kuvittaja Sven Nordqvist loi Viirun ja Pesosen 1980-luvulla. Ensimmäinen kirja Pannkakstårtan, suomeksi Viirun syntymäpäivät ilmestyi vuonna 1984.

Nordqvist oli alkujaan arkkitehti, mutta ryhtyi pian valmistumisensa jälkeen päätoimiseksi kuvittajaksi.

Lahden kaupunginteatterin näytelmä Ystäväni Viiru perustuu kahteen kirjaan, Viiru kateissa ja Viiru muuttaa. Suomennos on Minna Nurmelinin.

Tarinaa on esitetty Ystäväni Viiru -nimellä kerran aiemmin, vuonna 2016 Ahaa-teatterissa Tampereella.

Esityksen kesto on 55 minuuttia, ikäsuositus on 4-vuotiaista alkaen.

Millamari Uotila
millamari.uotila@ess.fi

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tämä sisältö on avoinna vain tilaajillemme.

Lue 2 viikkoa ilmaiseksi

Oletko jo tilaaja?

Suosittelemme

Kommentit comments

Näitä luetaan nyt

Näitä luetaan

Paikallismediat

Lue seuraavaksi X

Juttu jatkuu mainoksen jälkeen