Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kulttuuri ja viihde

Kohti syrjäistä tähteä - miksi ajan ilmapiiri suosii vain voittajia, kysyy keväällä uutta musiikkia julkaiseva Jukka Nousiainen

Nastolalaislähtöinen muusikko on saanut omaehtoisen ja omintakeisen tekijän maineen. Nousiainen äänittää kelanauhureille, julkaisee musiikkia kasetteina ja myy keikkansa itse. Oli kyse sitten vimmaisesta Räjäyttäjät-yhtyeestä tai soolomusiikista, Nousiainen voi tehdä mitä vain.

Huonoa seuraa -julkaisu sai alkunsa, kun Nousiainen oli pulassa rahattomana Kanariansaarilla ja julkaisi Facebookissa avunpyyntöviestin päästäkseen takaisin Suomeen. Kuva on otettu työhuoneella, Tampereen Keltaisen talon yläkerrassa vuonna 2014. Kuva: Marjaana Malkamäki

Musiikin valtavirrassa eletään nyt tähtivalmennuksen, huipputuottajien ja kykykilpailujen kulta-aikaa. Televisio-ohjelmat tuottavat vuosittain markkinoille uusia artisteja, ja paikasta parrasvaloissa käydään kovaa kilpailua.

Mutta valtavirroilla on aina sivujokensa, ja niissä ui sellaisia tekijöitä kuin Jukka Nousiainen.

Nastolalaislähtöinen muusikko on ollut hyvässä nosteessa vuosikymmenen alusta asti. Ensin perustettiin rocktrio Räjäyttäjät vuonna 2011. Sitä seurasi ensimmäinen sooloalbumi Huonoa seuraa kolme vuotta myöhemmin sekä Jukka ja Jytämimmien villinä kaahaava levy Jytää vaan. Monessa sopassa kokkina häärivä Nousiainen on noussut tämän hetken kiinnostavimpien lauluntekijöiden joukkoon - ilman taustalla jylläävää suurta koneistoa.

Nousiaiselle ajatus tähteydestä on täysin vieras. Mitä nopeammin artisti tuupataan puskista parrasvaloihin, sitä vähemmän tekemisessä on aitoa pohjaa, Nousiainen sanoo.

- Usein törmää lauluntekijäkursseihin tai hittien tavoitteluun. Yritetään päästä joksikin, mutta ei se niin mene. Siinä rakennetaan jotakin keinotekoista rakennelmaa, joka ei voi kestää pitkään. Tästä seuraa ahdistus, että milloin kaikki loppuu.

Nousiainen on tee-se-itse-mies

Nousiaisen tekemiset näyttäytyvät omaehtoisina ja tinkimättöminä, ja siinä lienee suosion salaisuus. Nousiainen on tee-se-itse-mies, joka pelaa kelanauhurien kanssa kotistudiossaan ja julkaisee musiikkiaan kasetteina. Jälki on viimeistelemätöntä, rouheaa ja ajatonta.

- Mulla ei esimerkiksi ole tapana tehdä demoja. Useinhan ensin tehdään demo, sitten sitä muokataan ja lopulta äänitetään kunnolla. Mä olen skipannut sen välivaiheen.

Nousiaisen musiikissa voi kuulla vaikutteita muun muassa 1970-luvun rokista sekä psykedeelisestä iskelmästä. Soolodebyytti Huonoa seuraa sai heti kiitosta osakseen, ja viimeisin levy, tunnelmallinen Jukka Nousiainen nousi vuoden kehutuimpien albumien joukkoon ja palkittiin kriitikoiden Emma-palkinnolla.

Keikkoja Nousiainen tekee taajaan, ja porukkaa käy hyvin. Nousiaisella taitaa mennä aika mukavasti?

- Ei ole valittamista. Kysyntää on ollut aika sopivasti, joskus vähän liikaakin. Kun keikat hoitaa hyvin ja porukkaa käy, pääsee todennäköisesti soittamaan uudelleenkin. Näin se toimii. En ole kauhean suunnitelmallinen. Olen tehnyt sen, minkä jaksan ja ehdin, Nousiainen sanoo vaatimattomasti.

- Toki toivon, että pysyn terveenä ja tekeminen jatkuu sellaisena, että ihmiset kuuntelevat tulevaisuudessakin. Kävi miten kävi, ei mulla ole mitään muuta vaihtoehtoa kuin tehdä musiikkia.

Jukka Nousiainen soitti Ravintola Torven 50-vuotisjuhlissa syksyllä 2016. Kuva: Antti Sepponen

Oma paikka on vaikka Tirrassa, Hoi Sie -galleriassa tai festareilla Ivalossa

Vastoin nykypäivän virtauksia Nousiainen pitää myös bisnespuolen omissa hyppysissään. Hän julkaisee musiikkiaan omakustanteina ja myy keikkansa itse.

Viime vuosina muutama iso levy-yhtiö on ottanut yhteyttä Nousiaiseen.

- Levy-yhtiöistä on sanottu, miten se nyt olikaan... Me pystyisimme saamaan teille näkyvyyttä ja laajempaa suosiota nopeasti, Nousiainen siteeraa.

- Koen kuitenkin, että mulla on oma paikkani jossakin syrjässä tai sivussa, ja sieltä mä pystyn toimimaan. Mua on yritetty liittää vaikkapa manserokkiin tai Tampereeseen, mutta mun koti on yhtä lailla Lahden Tirrassa, Hoi Sie -galleriassa Lappeenrannassa tai kokeellisen musiikin festareilla Ivalossa, sanoo Tampereelta Sastamalaan muuttanut Nousiainen.

Kuinka oman ääneen sitten voi löytää? Nousiaisen tyyli hioutui aikuisiällä katusoiton ja kokeellisen musiikin kautta.

- Se vaatii jonkinlaisen prosessin ja kasvun, että on sinut itsensä kanssa ja uskaltaa mennä ihmisten eteen sellaisenaan. Että mä olen tämmöinen ja sanon teille tämmöisen jutun, Nousiainen sanoo.

- On hirveän helppoa piiloutua naamarin taakse. Mutta silloin kun oman jutun löytää ja sen kanssa on helppoa olla, homma myös toimii. Mulla siinä kesti melkein 35 vuotta.

Kelanauhat ja kasetit johtivat tilaongelmiin

Omintakeisen tyylin muotoutumisessa osansa oli myös kelanauhureilla ja kaseteilla. Palataan siis vielä hetkeksi Nousiaisen nostalgiseen laitearsenaaliin. Miksi kelanauhurit ja kasetit?

- Täytyy käyttää niitä välineitä, joilla musiikin saa luontevimmin tehtyä. Mun välineet on siltä ajalta, kun en osannut käyttää tietokonetta. Joskus yritin äänittää yhdellä ohjelmalla, mutta en saanut sinne mitään sisään, Nousiainen sanoo.

- Ja onhan nauhureiden soundi klassinen rokin soundi.

Vaikka nauhurit kiehtovat Nousiaista edelleen, myös tietokone on tullut kuvioihin mukaan. Varsinkin bändisoiton äänittäminen käy huomattavasti kätevämmin tietokoneella.

- Olen äänitellyt kaseteille ja kelanauhoille hyvin aktiivisesti 15 vuotta ja vähemmän aktiivisesti melkein koko elämäni. Nauhoja on niin mieletön määrä, että siinä ei ole mitään järkeä. Siitä tuli jo tilaongelma.

Onko kaupungeista tulossa vain asioimisen ja ostamisen areenoja?

Viime ajat Nousiainen on työstänyt uutta musiikkia, ja seuraava soololevy on miksausta vaille valmis. Levyn nimessä on keväisen kutsuva kaiku: Ei enää kylmää, eikä pimeää. Se julkaistaan kevään kuluessa.

Edellinen julkaisu Jukka Nousiainen (2016) tutkaili tekijänsä omaa sisäavaruutta ja sen avulla elämän suuria kysymyksiä oman paikan löytämisestä rakkaudelle antautumiseen. Nyt näkökulma on hiukan toinen. Uusi materiaali katsoo Nousiaisen mukaan enemmän ulos päin, siihen, mitä ympärillä tapahtuu. Nousiainen pohtii muun muassa kaupunkien muuttumista. Kaupunkia uudistetaan vauhdilla, mutta ketä varten, Nousiainen kysyy.

- Kaupunkia ja sen keskustaa muokataan ison kaupungin tyyliin. Keskustaan ei ole mitään asiaa ilman rahaa. Tällainen ajattelu on minulle täysin vierasta.

Kaupunkikuvan kiillotus osui myös Nousiaisen omaan elämänpiiriin pari vuotta sitten. Muusikolla oli työhuone Tampereella tyhjilleen jääneessä puutalossa, josta kehkeytyi vapaan ja yhteisöllisen kulttuurin kehto, Keltainen talo. Sitten talo jyrättiin matalaksi tien rakentamisen tieltä.

Vaikka Nousiainen on tarkkaillut erityisesti Tamperetta, laulut voisivat kuvata montaa muutakin suomalaista kaupunkia. Kappaleet kertovat yleisesti tästä ajasta ja sen ankaruudesta. Yhteiskunnallinen ilmapiiri tuottaa voittajia ja häviäjiä.

- Kaikessa riman täytyy aina olla kympissä. Ajatellaan, että elämä on sellainen, jossa pitää vain voittaa. Tällaisen ajatuksen mahdottomuus on ajanut minua tähän, mitä nyt teen.

Jukka Nousiaisen soittovimma syttyi nuoruuden Nastolassa. Nousiainen soitti ensin pianoa, mutta ensikosketus sähkökitaraan 10-vuotiaana, johti tielle, josta ei enää ollut paluuta. Kuva: Marjaana Malkamäki

"Voin vaikka soittaa, piirtää tai leipoa ruisleipää"

Nousiaisella on tänäkin keväänä monta rautaa tulessa. Myös Räjäyttäjät-yhtye on kirjoittanut uutta musiikkia. Jyväskylässä 2011 perustettu rocktrio on saanut mainetta vimmaisista livekeikoista, joilla edes vaatteet eivät kahlitse esiintyjiä. Kolmeen muusikkoon latautuu energiaa, joka purkautuu räjähdyksenä, Nousiainen kuvailee hänen, basisti Mikko Siltasen ja rumpali Alex Reedin yhtälöä.

- Olemme kaikki tosi innoissamme tekemässä uutta levyä. Päätettiin, että tehdään, mitä sattuu syntymään. Me voidaan tehdä mitä vain. Tuntuu ihan siltä, kuin olisi just perustettu bändi, Nousiainen intoilee.

Soolouralleen Nousiainen ei ole piirtänyt tarkkoja suuntaviivoja. Myös Jukka Nousiainen voi tehdä mitä vain.

- Omalla nimellä tekeminen vapauttaa mut kaikista otsikoista. Mä olen vain Jukka ja mä voin soittaa kitaraa ja laulaa tai piirtää jotakin, opetella leipomaan ruisleipää tai tekemään käsitöitä, Nousiainen sanoo.

- Toki olen huomattavasti parempi soittamaan kitaraa kuin vaikka käsittelemään kirvestä.

Omaa luovuuttaan muusikko ruokkii maalaamalla. Se on osa luovaa prosessia, maalausten lopputuloksella ei ole niin väliä. Myös liikkeessä oleminen tekee hyvää. Edellispäivänä Nousiainen on käynyt hiihtämässä.

- Eri asiat ruokkivat toisiaan. Kun on monta tuotantolinjaa käynnissä, turhautuminen vähenee.

Kitaran, huuliharpun ja rumpujen soittoa yhtä aikaa

Uusimpia kokeiluja on kaksihenkinen trio yhdessä puolison, rumpali Sini Mäenpään kanssa. Viime aikojen treenaus huipentuu kolmeen Ruotsin-keikkaan.

- Olemme soittaneet vuosia duona, mutta nyt on treenattu niin, että Sini soittaa bassorumpua ja hi-hatia ja bassoa, minä soitan kitaraa, huuliharppua, virvelirumpua ja komppipeltiä. Voi kuulostaa aika hellyttävältäkin, mutta siinä on haastetta.

Lahteen Nousiainen on tulossa 26. tammikuuta. Tirrassa soittavat samana iltana myös Harmaa Hannu, työhuonenaapuri Sastamalasta sekä kouvolalainen A. Takalo ja Takavalot, Nousiaisen tämänhetkinen suosikkibändi.

Tirra on tuttu paikka Nastolassa varttuneelle Nousiaiselle. Kun Nastolasta lähdettiin baariin, suuntana oli aina Torvi, myöhemmin myös Tirra.

- Tirrassa oli silloin CD Fire -jukeboksi. Siitä sai kuunneltua koko levyn kahdella eurolla. Vai oliko silloin vielä markat? Cd:t olivat vähän vanhoja, ja joskus levy jumitti koko päivän. Muistan, miten yksi iskelmä On Pariiseja täynnä tämä maa toistui ja toistui, Nousiainen sanoo.

Korvat auki äänille

Nykyisin musiikin kuuntelu on vähäisempää. Nousiainen törmää uusiin bändeihin keikoilla kiertäessään.

- Suomessa tehdään tällä hetkellä paljon hyvää suomenkielistä rokkia, Nousiainen sanoo.

- Yritän kyllä pitää korvat auki musiikille ja myös erilaisille äänille.

Joskus hyviä ideoita tulee yölläkin. Maanantain vastaisena yönä Aku-myrsky ulvoi vanhan talon ikkunanpielissä ja herätti kesken unien.

- Mietin, että nousisinko ylös nauhoittamaan ääntä, mutta en sitten jaksanut.

Sillä kertaa kelanauhuri sai jäädä rauhaan.

Lauluntekijä

Jukka Nousiainen

Jukka Nousiainen (s.1981) on Nastolasta lähtöisin oleva laulaja, kitaristi ja lauluntekijä.

Sooloartistina Nousiainen on julkaissut albumit Huonoa seuraa (2014) ja Jukka Nousiainen (2016).

Huonoa seuraa -julkaisu sai alkunsa, kun Nousiainen oli pulassa rahattomana Kanariansaarilla ja julkaisi Facebookissa avunpyyntöviestin päästäkseen takaisin Suomeen. Muusikko lupasi toteuttaa Huonoa seuraa -kasetti-lp:n ja toimittaa sen ennakkotilaajille.

Nousiainen on myös Räjäyttäjät-yhtyeen kitaristi. Trio on ehtinyt julkaista jo seitsemän studioalbumia.

Nastolassa asuessaan Nousiainen teki musiikkia nimellä 3V. Nimi viittasi kolmen voltin paristoihin. Vuonna 2006 3V sovitti uudelleen brittiläisen New Order -yhtyeen biisin Blue Monday, joka valittiin yhtyeen tribuuttilevylle.

Uusi sooloalbumi ilmestyy keväällä kasettina, vinyylinä, cd:nä ja digitaalisesti.

Millamari Uotila
millamari.uotila@ess.fi
Tämä sisältö on avoinna vain tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS Verkko Plus 1 kk vain 7,90 € (norm. 14,50 €) ja pääset käsiksi kaikkiin Etelä-Suomen Sanomien maksullisiin sisältöihin.

Tilaa tästä 1 kk 7,90 €

Oletko jo tilaaja?

Kommentit comments
Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi X