Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kulttuuri ja viihde

Aukusti-ehdokkaat 4/5: Kirjailija Petri Tamminen keräsi elämänmakuisia tarinoita - syntyi hauska, liikuttava ja absurdi kirja Suomen historiasta

Vääksyläiskirjailija Petri Tamminen keräsi suomalaisten tarinoita ja kirjoitti niiden pohjalta Suomen historian. Tammisesta suomalaiset ovat puheliasta kansaa, toisin kuin usein väitetään. ”Pelkäsin, että en saa ihmisiä puhumaan, mutta vaikeampaa oli saada heidät vaikenemaan.” Kuva: Katja Luoma

Petri Tammisen isoäidillä oli tapana kertoa tarinaa kieltolaista. Isoäiti, lain aikaan 14-vuotias nuori nainen, oli laitettu ruokkimaan aitassa asuvia poliiseja, jotka vahtasivat viinatrokareita. Tarina ei kerro takaa-ajosta, piilottelusta tai kiinni jäämisestä. Mieleenpainuvinta oli kastike. Vielä vuosikymmenienkin päästä isoäitiä harmitti, että poliiseille valmistetusta kastikkeesta tuli liian suolaista.

Isoäidin tarina oli eräänlainen esikuva Tammisen Suomen historia -kirjalle. Tammikuussa ilmestyneessä teoksessa satavuotiaan maan historia saa muotonsa tavallisten ihmisten muistoista - hauskoista koskettavista ja absurdeistakin hetkistä. Evakkojunassa outo ruskea pala, suklaa, sulaa sormiin ja Mikkelin kirkolla pikkutyttö näyttää kieltä Mannerheimille. Lahtelainen rouva muistaa, kuinka uutuusromaani Tuntematon sotilas kiersi sukulaiselta toiselle. Vuosikymmen myöhemmin Möysässä ihmetellään loputtoman pitkiä rekkajonoja. Keskiolut oli vapautunut.

- Juuri tällä tavalla historia on aina kiinnostanut minua. Odotan, milloin sieltä tulee vastaan ihminen, jolla on jokin tunne, Tamminen sanoo.

Ytimekkäästä ilmaisustaan tunnettu vääksyläiskirjailija on julkaissut aiemmin viisi romaania ja useita novellikokoelmia sekä kuunnelmia.

Omana suosikkina Venäjä-tarina

Tamminen keräsi muistoja eri puolilta Suomea, myös Päijät-Hämeestä. Kaiken kaikkiaan hän tapasi yli 500 ihmistä, monet heistä erilaisissa keskustelupiireissä. Lämmittelyksi Tamminen kysyi muistoja jostakin hyvin konkreettisesta: ensimmäisestä appelsiinista, suklaasta tai jäätelöstä. Siitä kerä lähti avautumaan.

Suomen historiaa lukiessa tuleekin miettineeksi, kuinka merkillisiä asioita ihmismieleen jää. Vaikka maailma järisee ympärille, kaikki kiteytyy valkoisiin, pyöreisiin Figarol-pastilleihin. Niistä avautuu kokonainen aikakausi.

- Muiston syntyminen vaatii ison tunteen. Hyvät kohtaamiset ja latautuneet tilanteet luovat muistoja, ja aika jykevöittää niitä. Lähihistoriasta oli selvästi vaikeampaa saada juttuja.

Yksi Tammisen omista suosikkitarinoista on kerrottu samaisen pöydän ääressä Vääksyn kirjastossa, jossa istumme tekemässä haastattelua. Tarinassa suomalaiset ja venäläiset rajavartijat kohtaavat rajalla ja vierailevat vuoron perään toistensa luona. Päivän aikana keskustellaan rauhallisesti työasioista, myöhemmin saunotaan, kalastetaan tai ammutaan kilpaa. Vierailijapuolen päällikkö saa voittaa, sellainen on tapa. Lopuksi ajetaan rajalle ja kätellään kaikkea hyvää toivottaen.

- Vierailu piti vain kuvata vaihe vaiheelta, ja syntyi hyvä juttu. Venäjää ja sitä jännitettä ei tarvitse selittää suomalaisille.

Suomen historia ilmestyi tammikuussa.

Juttujen kerääminen opetti paljon Suomesta

Juttujen metsästys avasi myös uusia kulmia Suomeen ja suomalaisuuteen. 1950-luku on eräänlainen saranakohta, Tamminen sanoo. Ennen sitä oleellisin kysymys oli, pysynkö hengissä, myöhemmin, tulenko onnelliseksi.

- Elintason nousu on ollut ällistyttävän nopeaa. Vuosikymmenien ajan oli selvää, että taloudellinen menestys ei kuulu meille. Meille kuuluvat ehkä kulttuuriset voitot, sivistys, oppiminen ja urheilu. Vasta Nokia avasi sen, että Suomi voikin olla maailmankärkeä myös tällaisella alalla.

Suomea kiertäessään Tamminen näki paljon eroja ja yhtäläisyyksiä. Idän ja lännen väliset erot yllättivät yhä. Toisaalta maaseudun ja kaupungin kahtiajako näytti liudentuneen.

- Tässä suhteessa elämme voimakasta yhtenäiskulttuurin aikaa, vaikka paljon puhutaankin alakulttuureista. Oman identiteetin voi myös valita. Voin olla Vääksyssä vaikka Amerikan itärannikon liberaali. Kansainvälinen media mahdollistaa sen.

Mitä tästä ajasta jää?

Entä mitähän tästä ajasta mahtaa jäädä muistiin? Äkkiseltään tuntuu, että tämä aika ei ole muistamiselle otollista, Tamminen sanoo.

- Kaikki on niin täynnä ja hektistä. Matti Nykänen on sanonut aika osuvasti, että tuntuu, kuin kaikesta tietäisi kaiken, mutta mistään ei muista mitään. Se on nykyajan tunne. Että kellä tässä olisi vielä muistamiseenkin aikaa.

- Muisto on yksityisintä, mutta silti siitä löytyy yhteistä. Siinä on se muistamisen hienous.

Yleisöäänestys

Kenelle kuuluu Aukusti?

Vuoden Aukusti-ehdokkaat ovat: 1. Kaupungin äänet, 2. Hannu Kella, 3. Moottoripyörämuseo, 4. Petri Tamminen, 5. Mallusjoen nuorisoseura.

Aukusti-yleisöäänestykseen voi osallistua joko netissä tai tekstiviestillä. Äänestys jatkuu vuoden loppuun.

Tekstiviestiäänestys: lähetä viesti AUKUSTI ja ehdokkaan numero tekstiviestillä numeroon 13300. (esimerkiksi AUKUSTI 1)

Viestin hinta on 0,70 €. Palvelu toimii kaikilla kotimaisilla liittymillä.

Nettiäänestyslomake löytyy tästä linkistä. Valitse haluamasi vaihtoehto ja klikkaa sivun alalaidasta löytyvää Lähetä-painiketta.

Aukustin voittaja ratkeaa 4 . tammikuuta. Yleisöäänestyksen voittaja palkitaan erikseen.

Millamari Uotila
millamari.uotila@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi