Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kulttuuri ja viihde

Arvio

Levyarvio: Kari Aalto vähensi vihaa muttei vaihtanut tyyliään

Kari Aalto ja Pertti Kurikan Nimipäivät soitti viimeisen keikkansa Helsingin Kansalaistorilla 5. joulukuuta. Kuva: Vesa Moilanen

Kari Aalto

Janoinen kulkuri

Kasettipesä oy

4/5 tähteä

Kari Aallon rääkyvä ääni oli kuin luotu vajaa vuosi sitten toimintansa lopettaneen Pertti Kurikan Nimipäivät -orkesterin rähinäpunkiin, mutta nyt tarjolla on jotain aivan muuta. Aallon ensimmäisen soololevyn biiseissä käsitellään tuttuja aiheita, mutta vähemmän vihaisesti kuin aiemmin.

Aalto ei enää huuda räkäisellä äänellä kantaaottavia tekstejä kehitysvammaisten arjesta ja ongelmista vaan laulaa hauskanpidosta. Janoinen kulkuri -soololevyllä juodaan olutta ja viskiä, poltellaan paksuja jointteja, ostetaan Helsinginkadulta pillereitä, kruisaillaan, kuunnellaan black metallia ja mennään Taksilla kotiin (joka yö).

Aalto laulaa, puhelaulaa, uhoaa, murahtelee ja repeilee nauramaan ääneen omille liioitelluille jutuilleen. Musiikillisesti levy ei sovi mihinkään genreen, vaan on valloittavan omaperäinen, kuten tekijänsäkin. Rumpukone naksuttaa, surf-kitara soi, sekoilu toimii ja kuulijalle tulee hyvä mieli. Janoinen kulkuri on julkaistu vain c-kasettina, joka on juuri oikea formaatti Aallon lo-fi-genrehybridille.

Aki Lehti

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tämä sisältö on avoinna vain tilaajillemme.

Tilaa ESS Verkko Plus 3 kk
vain 7,90 €/kk (norm. 14,50 €)

Tilaa tästä

Oletko jo tilaaja?

Kommentit comments
Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi X