Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kulttuuri ja viihde

Vieläkö muistat Euroviisujen laulavat mummot? - Hollo ja Martta -festivaali saa omat babuskansa Udmurtiasta

Paikallisten perinteiden säilyttäminen on tärkeää Kiltyrnaos-ryhmän laulajille. Puvut ovat perinteiset, eikä laulussa livetä viisupoppiin.

Muistatko vielä udmurtialaiset mummot, jotka hurmasivat Euroviisuissa viisi vuotta sitten? Venäjää edustanut Buranovskije babuski, eli Buranovon mummot julistivat viisulavalla juhlat alkaneeksi. Ja näin totisesti kävi: englantia ja udmurtinkieltä yhdistelevä laulu Party for everybody nappasi viisuissa hopeaa.

Nyt Hollo ja Martta -festivaali saa omat laulavat babuskansa. Kansanlauluryhmä Kiltyrnaos saapuu Venäjän Udmurtiasta. Siinä missä Euroviisujen mummot viisusivat popahtavaan tyyliin, Kiltyrnaos luottaa perinteisiin esi-isiensä lauluihin.

- Mummot ovat loistava porukka, festivaalipäällikkö Aimo Hentinen sanoo.

Mummot muistelevat kaiholla heilojaan

Ryhmän nimi Kiltyrnaos on udmurtin kieltä ja tarkoittaa ”naisille, jotka haluavat pukeutua kauniisti ja käyttäytyä siveästi”. Lauluissaan mummot muistelevat kaiholla ukkoja, joiden kanssa ovat riianneet. Ryhmän taidonnäytteitä voi kuulla muun muassa festivaalin avajaisissa ja päätöskonsertissa Lahden kaupunginteatterissa.

Alun perin babuskojen kanssa piti saapua udmurtialainen tanssiryhmä, mutta se perui tulonsa. Myös babuskojen kokoonpano on muuttunut viime metreillä, mikä on aiheuttanut festivaalijärjestäjille päänvaivaa. Joukon mukana saapuu myös yksi mies, mutta Hentinen ei ole vielä selvillä siitä, mikä hänen roolinsa on tai minne hänet majoitetaan.

Mummot kun eivät halua jakaa huoneitaan miehen kanssa.

Unkarilainen kansantanssiryhmä Szökös tunnetaan nopeatempoisesta tanssista ja värikkäistä puvuista.

Polkkaa savolaisittain eli väärin päin

Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlaan Hollo ja Martta vastaa suomalais-ugrilaisella ohjelmalla. Juhlavuoden kunniaksi mukana on ennätysmäärä kotimaisia esiintyjiä, yli 1200.

Lisäksi tapahtumassa nostetaan esiin tunnettuja suomalaisia perinnetansseja. Esimerkiksi Mallusjoen kansantanssijat ovat valinneet koreografiansa kansantanssin grand old ladyltä, opetusneuvos Helvi Jukaraiselta. Pääkonsertissa Lahden kaupunginteatterissa nähdään ainakin Jukaraisen Heinäväen tanssit ja Löylynlyömät.

Yhteiskoreografian tekee ensimmäistä kertaa Hollolasta lähtöisin oleva Bela Gadzag nuorempi. Hänkin on ammentanut perinteisistä kansantansseista. Mukana on esimerkiksi Savosta muistiin merkitty Pirunpojanpolkka.

- Pirunpojanpolkka edustaa erikoislaatuisuutta siten, että polkka tanssitaan väärin, väärään suuntaan ja väärin päin, Hentinen sanoo.

Omia, suomalais-ugrilaisia erikoispiirteitään esittelevät myös Unkari ja Viro. Aimo Hentisen mukaan karjalaisiakin ryhmiä tavoiteltiin, mutta aikataulut eivät menneet yksiin. Rajan takana kun juhlitaan samaan aikaan Venäjän vallankumouksen satavuotisjuhlaa.

Kielisukulaisten lisäksi kansainvälisiä vieraita saapuu Venäjän Burjatiasta, Slovakiasta ja Saksasta.

"Tanssilla olisi annettavaa koulujen ongelmiin"

Tuttuun tapaan festivaalin yhteydessä järjestetään yli 20 konserttia lapsille ja nuorille. Se on yleisötyötä, jonka toivotaan tuovan uusia harrastajia kansantanssin piiriin.

Naapurimme Viron satsaukset kulttuuriperinnön säilyttämiseen saavat Hentiseltä suitsutusta. Suomenlahden toisella puolella kansantanssi voi hyvin, sillä se kuuluu myös koulujen opetussuunnitelmiin.

- Suomessa opettajat eivät samalla tavalla tunne kansantansseja, Hentinen sanoo.

Hänen mukaansa Päijät-Hämeessä ongelmaan on tartuttu. Päijät-Hämeen Tanssialan Tuki -yhdistys on lähettänyt eri tanssilajien opettajia kouluihin tekemään näytetunteja.

- Ne on otettu riemumielellä vastaan, sanoo yhdistyksen puheenjohtajana toimiva Hentinen.

- Tanssi on sosiaalisen kanssakäymisen muoto, jossa tytöt ja pojat ovat tasa-arvoisia. Kun toimitaan yhdessä, uskon sen vähentävän eriarvoisuutta ja kiusaamista. Tanssilla olisi paljon tehtävää ja paljon annettavaa tässä asiassa. Siksi myös festivaali on tehnyt yleisötyötä kaikkina vuosina.

Hollo ja Martta -festivaali 29.10. - 4.11.

Festivaali

Poimintoja ohjelmasta

14. kerran järjestettävä Hollo ja Martta -festivaali alkaa 27.10. unkarilaisella illalla Hollolan vanhalla kunnantuvalla.

Karjalaista sadonkorjuujuhlaa vietetään 28.10.

Virolainen kansantanssiryhmä Koidupuna tanssii Hollolan kirjastossa 30.10.

Avajaiskonsertti tanssitaan Lahden kaupunginteatterissa 30.10.

Kansainvälisiä illanviettoja vietetään burjatialais-suomalaiseen, udmurtialaiseen, saksalaiseen, unkarilaiseen ja virolaiseen tapaan 31.10.

Saksalainen kansantanssiryhmä De Beekscheepers esiintyy Hollolan kirjastossa 1.11.

Festivaalivesper-konsertti soi Hollolan kirkossa 3.11.

Tapahtuma huipentuu pääkonserttiin Lahden kaupunginteatterissa 4.11.

Tämänvuotinen festivaali on osa virallista Suomi 100 -ohjelmaa.

Millamari Uotila
millamari.uotila@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi