Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kulttuuri ja viihde
Ilkka
Kuosmanen
ilkka.kuosmanen@ess.fi

Näkökulma: Päijät-Hämeen kesäteatterit takoivat tulosta, vaikka taivaalta satoi äkeitä

Kulunut kesä osoitti, että kesäteatteri voi menestyä, vaikka katsomo ei olisikaan katettu. Vakavilla aiheilla ja tuntemattomilla teksteillä on kuitenkin edelleen vaikea pärjätä.

Heinäsuon näytelmäpiirin Mäntysuopaa ja metsämansikoita veti Pyhäniemen kartanoon 3500 katsojaa.

Suomalainen teatteriyleisö osaa yllättää. Vaikka kulunut kesä oli viileä ja sateinen, moni päijäthämäläinen kesäteatteri ylsi vähintään kohtuulliseen tulokseen. Vertailuun otetuista 17 teatterista yli puolet onnistui kasvattamaan katsojalukuaan.

Kokoonsa nähden ylivoimaisesti parhaan tuloksen teki Iitin Harrastajateatteri, joka yli kolminkertaisti yleisönsä. 30-vuotisjuhliaan viettävä teatteri teki 4 800 katsojallaan samalla kaikkien aikojen ennätyksensä.

Onko kansantalouden nousukiito siis tarttunut jo kesäteattereihinkin?

Voi olla niinkin, mutta menestystä taitaa selittää sittenkin enemmän näytelmävalinta. Juice Leskisen elämästä kertovaa Ollaan ihmisiksi -musiikkinäytelmää lähdettiin katsomaan Iitissä, vaikka kelit olivat mitä olivat, eikä katsomo ole edes katettu.

- Arveltiin kyllä, että Juice vetää, mutta näin hyvää menestystä ei osattu odottaa, myöntää teatteriyhdistyksen puheenjohtaja Iina Helander.

Janne Aalto tulkitsi Juicea Iitin kesäteatterissa. Ollaan ihmisiksi -näytelmä siivitti iittiläiset kaikkien aikojen katsojaennätykseen.

Sissit kuulivat puskaradion kutsun

Iitin ”suuri loikka” tuo mieleen Pesäkallion kesäteatterin, joka rikkoi kymppitonnin rajan vuonna 2013 Baddingista kertoneella näytelmällään. Seuraavana kesänä Pesis yritti uusia menestyksen vaihtamalla Baddingin tilalle Irwinin. Se ei toiminut enää aivan yhtä hyvin.

Tänä kesänä Pesäkallio teki rohkean ratkaisun ja jätti katsomonsa kattamatta. Markkinointivastaava Jenni Saarion mukaan ratkaisu oli puhtaasti taloudellinen. Kevytrakenteinen vuokrakatos maksaa lähes 20 000 euroa kesässä.

- Saa myydä aika monta lippua, ennen kuin se on kuoletettu, Saario huomauttaa.

Kesäteatterikatsojat ovat melkoisia sissejä. Markkinointivastaava Jenni Saario

Vaikka sääriski laukesi näpeille, Pesäkallio onnistui kasvattamaan hieman katsojalukuaan Seitsemällä veljeksellä, joka sai puskaradiossa aikaan mukavaa pöhinää. Saarion mukaan näytelmää esitettiin toisinaan kaatosateessakin.

- Suomalaiset kesäteatterikatsojat ovat melkoisia sissejä, Saario summaa.

Epävakaa sää tuntuu joskus luovan aivan omanlaisensa yhteyden näytelmän näyttelijöiden ja katsojien välille.

- Yhden näytöksen alussa Väinö (Weckström) kävi ilmoittamassa yleisölle, että jos sade yltyy aivan hurjaksi, mietitään yhdessä, jatketaanko. Koko ajan satoi, mutta kyllä ne sen loppuun vetivät, Saario sanoo.

Saarion mukaan katoskysymys on teatterille ”kestoperuna”, jota pohditaan vuosi kerrallaan.

Lahden Kesänäyttämön Uppo-Nalle myi täysiä katsomoita Pikkuteatterissa. Kuva: Johannes Wilenius

Aina ei vain suju

Myös huipputuloksen tehnyt Iitti laittaa paukut mieluummin taiteelliseen toimintaan kuin rakenteisiin. Ensi kesäksi on luvassa koko perheen juttu. Lastennäytelmiähän ei tänä kesänä ollut seudulla ainakaan liikaa. Lahden Uppo-Nalle toki viihdytti yleisöä, samoin Orimattilan Telma, mutta molemmilla oli kovin lyhyt näytäntökausi.

Ensi kesänä Lahteen tulee tilaa myös aikuisille suunnatussa tarjonnassa, sillä Katu-klubilla vaatimattomasti menestynyt Laukes on ilmoittanut vetäytyvänsä tuumaustauolle. Ainopuistossa sen sijaan pohditaan jo katsomon laajentamista.

Sään ohella menestykseen tuntuu vaikuttavan kesäteatterissa kolme tekijää: komiikka, tuttuus, isot nimet. Katsojalle pitää pystyä tarjoamaan ainakin kaksi kolmesta, jos aikoo menestyä. Esimerkiksi Nastolan Pisarateatteri pärjäsi mainiosti Mielensäpahoittajallaan, vaikka puitteet Immilän myllyllä ovat karut, ja näytelmää ei ollut lavastettu lainkaan.

Toisaalta välillä ei suju, vaikka mikä olisi. Myynti notkahti esimerkiksi Heinolassa, vaikka Vadelmavenepakolainen on taatusti hauska teksti ja teatteri vilisee julkkisnäyttelijöitä.

Kesäteatterissa on tietysti muitakin mysteerejä. Miksi luonnonkauniissa Vääksyssä ei ole ollut vuosikausiin kesänäyttämöä? Miksi vähänkään vakavammat näytelmät eivät tahdo menestyä?

Ilman näitä ikuisia arvoituksia kesäteatteria käsiteltäisiinkin kai tiedesivuilla.

Kuva: Anssi Hietamaa
Ilkka Kuosmanen
ilkka.kuosmanen@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi