Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kulttuuri ja viihde

Arvio

Näyttelyarvio: Ämpäripäät ja urbaanit miljööt yllättävät Villa Roosassa

Hanna Oinoselta nähdään jacquard-kudontateoksia, kuten kuvan Portaat. Myös pienen pienet ristipistoteokset ovat Heinosen käsialaa. Kuva: Kai Sinervo

Näyttelyarvio, Villa Roosa

Maailma on toinen

Avoinna 13.8. asti

Villa Roosan viimeistä näyttelyä katsoo menetyksen tunteiden läpi. Persoonallisia näyttelyitä ja yllättäviä hetkiä sisältäneet näyttelyt ovat kohta menneisyyttä.

Yllätykset liittyvät ihmisen osaan ja inhimillisyyden olemukseen. Jouko Korkeasaaren installaatio Mystical Rapture on pelottavan näköinen kokonaisuus. Miehet ovat jähmettyneet erilaisiin asentoihin ämpärit päässä. Terrorismia? Minkä kaiken symboli ämpäri oikein on? Senkö, miten koomassa ihmiset jonottavat ilmaisia ämpäreitä?

Jouko Korkeasaaren Mystical Rapture -installaatiossa lukuisat ihmishahmot ovat kuin tanssin jäljiltä oudoissa asennoissa, irti arkitodellisuudesta. Kuva: Kai Sinervo

Heli Ryhäsen Koteloituminen taas näyttää kaksi ihmistä kietoutuneena toisiinsa. Symbioosin voi nähdä hyvänä tai pahana - liiallisena läheisriippuvuutena tai hellyttävänä otteena.

Tekstiili on ollut usein mukana Villa Roosan näyttelyissä ja kiinnostavaa onkin, mihin kaikkeen se taipuu. Hanna Oinosen jacquard-kudonnalla tehdyt maisemat yllättävät tekniikkansa takia. Ristipistotyöt taas ovat melkein kuin laatukuvia. Taiteen katoavaisuus tai hetkellisyys on konkreettisesti läsnä Kartta III -teoksessa kuihtuneiden kukkakimppujen takia.

Maalauksessa tapahtuu monenlaisia asioita: arte povera -tyyppinen rumamaalaus elää edelleen, kuten Eeva Peuran vielä öljylle tuoksuvissa maalauksissa. Ne ovat raskassoutuisia, näennäisen kömpelöitä ja synkkiä. Summer house on hajoava yksinäinen talo, ilman ihmisiä.

Orimattilasta lähtöisin olevan Eeva Peuran teokset ammentavat melankoliasta ja aistillisuudesta. Kuvassa Deep Sea Travel. Kuva: Kai Sinervo

Aivan toisenlaista estetiikkaa on Henna Julan kaunisvärisisissä maalauksissa. Hänen maalauksensa ovat jatkuvaa kasvien ja merenalaisen maailman metamorfoosia.

Henna Julan maalauksiin on ikuistunut luonnon jatkuva kiertokulku. Kuvassa Third Season.

Paula Ollikaisen maalaukset panevat katsomaan toisin. Vieraslaji lupiini on kovin kaunis, mutta vahingollinen. Ville Räty on urbaanin todellisuuden kuvaaja ja tuo mieleen sosialistisen realismin. Suomalainen maisemamaalaus on rakastanut järviä ja metsää, mutta urbaanin kaupungin kuvaus, kuten Rädyn ruma todellisuus ja raikkaat värit, on harvinaista.

Helsinkiläistaiteilija Ville Räty maalaa urbaaneja ympäristöjä. Kuvassa teos New Lines (2017).

Santeri Tuorin pilvikuvat muistuttavat suoraan Eero Järnefeltin taiteesta.

Elämä, kuten taidekin, on usein henkilökohtaisten asioiden muistelemista. Salla Vapaavuoren teoksella muistellaan koulumuistoja, jotka usein ovat jääneet syvinä mieleen niin hyvässä kuin pahassa. Luokkahuone on hiljaisuudessaan täynnä monenlaisia tunteita. Jukka Silokunnaksen teoksissa asuntovaunusta, pihatosta ja autosta tulee muisto vain - vaikuttavalla tavalla.

Päivi Ruutiainen
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 7,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
7,90€

Oletko jo tilaaja?

Kommentit comments
Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi