Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kulttuuri ja viihde

Lahtelainen seppämestari takoi Tuska-festivaalille 60 kynttelikköä ja valtavat hirvensarvet - musiikkifestivaalit rakentavat nyt brändiään taiteella

Kirsi Vahtera ehdotti itse yhteistyötä metallimusiikkiin erikoistuneelle Tuska-festivaalille. Hän ei kuitenkaan osannut arvata, miten isoksi projekti kasvaa. Entistä useammat musiikkifestivaalit panostavat taiteeseen. Kysyimme Provinssilta ja Ruisrockilta, miten taide niissä näkyy ja miksi. Lahdessa yksi musiikkifestivaali tekee yhteistyötä paikallisten taiteilijoiden sijaan paikallisten putiikkien kanssa.

Kirsi Vahteran sepän pajaan ei tahdo sopia sisään, sillä ovensuuhun on kasattu kymmeniä ja kymmeniä taottuja kynttelikköjä. Seinään nojaavat valtavat, mustat hirvensarvet ja oikea hirvenkallo. Vahtera maalaa vielä viimeisiä, spiraalein kuvioituja kynttelikköjä, ennen kuin ne lähtevät kohti Helsinkiä ja Tuska-festivaalia.

Seppämestari Vahteran takomat taide-esineet tulevat esille festivaalialueen à la carte -ravintolaan Black Diningiin sekä VIP-alueelle.

- Olen ollut tästä projektista tosi innoissani, Vahtera sanoo.

- Kun ehdotin yhteistyötä festivaalin kanssa, en arvannut, että se toteutuu näin massiivisena.

"Kaikki ihmiset eivät uskalla tulla galleriaan"

Kaiken kaikkiaan Vahtera on takonut Lahdessa Svinhufvudinkadulla sijaitsevassa pajassaan 60 erikokoista ja -näköistä kynttelikköä sekä useita muita töitä. Jotkin teokset on lainattu niiden nykyisiltä omistajiltaan, mutta kyntteliköt ovat syntyneet tiiviin kolmen kuukauden työrupeaman aikana. Tuska-festivaali antoi Vahteralle vapaat kädet. Ainoa reunaehto oli paikka: teoksia toivottiin erityisesti ravintolaan tunnelmanluojiksi.

Seppämestari Kirsi Vahtera työskentelee perinteiseen tapaan ahjon ja alasimen äärellä. Tosin ahjoon ilmaa puhaltavat palkeet on korvannut koneellinen paineilma. Kuva: Sami Kuusivirta

Perinteisin menetelmin, ahjon ja alasimen ääressä syntyneissä töissä näkyy Vahteran kiinnostus Kalevalaan. Eepoksen hahmoista mukana on esimerkiksi Tapio, metsän väen kuningas, joka on saanut kallomaisen muodon. Kyntteliköissä innoittajina ovat ukkosenjumala Ukon kirves sekä onnea tuottava merkki osmansolmu. Jokaisessa teoksessa on taustalla jokin tarina.

Kalevala-teema istuu hyvin metallimusiikkiin erikoistuneeseen tapahtumaan, sillä moni yhtye, kuten suomalainen Amorphis, ammentaa musiikissaan Kalevalasta.

- Tuska-festivaali on tosi hyvä ympäristö saada taidetta esille. Kaikki ihmiset eivät uskalla tulla esimerkiksi galleriaan, vaan kurkkaavat vain ovelta. Toivon, että festivaaleilla joku innostuu myös tutkimaan, mitä tyyppejä nämä Kalevalan hahmot ovat ja millainen hieno kulttuuriperintö meillä on. Tämä on salakavalaa sivistämistä, Vahtera sanoo.

- On mieletön juttu yhdistää festivaali, ravintolakulttuuri, taideilmaisu ja kulttuuriperintö.

Taide tukee festivaalin viestiä

Taide-esineet ovat yksi tapa tukea festivaalin brändiä, sanoo Tuska-festivaalin toimitusjohtaja ja promoottori Eeka Mäkynen.

- Ihan ehdottomasti on tärkeää miettiä tapahtuman visuaalisuutta. Alueen ilmeeseen saisi upotettua saman verran rahaa kuin bändiohjelmaan, mutta budjetti on rajallinen.

Korkeiden kynttelikköjen ympyräkuviossa kuvastuu kalevalainen maailmansynty: seitsemän kultamunaa ja yksi rautamuna. Kuva: Sami Kuusivirta

Yhteistyö taiteilijoiden kanssa antaa Mäkysen mukaan festivaalille paljon - kunhan taiteilijat saavat vapaat kädet ja kaikki eri palaset puhuvat samaa kieltä.

20 vuotta täyttävä Tuska juhlii pyöreitä vuosia myös valokuvanäyttelyillä ja omalla korusarjalla. Tapahtuman logosta ammentavan design-korun on suunnitellut kultaseppä Heidi Vornan. Rock-yhtyeiden kuvaajana tunnetun Ville Juurikkalan kuvia on esillä sekä Tiketti Galleriassa että HAM-kulmassa Helsingissä.

Provinssissa taide on osa ympäristöviestintää

Suomalaiseen taiteeseen ja designiin satsataan myös muilla suurilla musiikkifestivaaleilla. Viikonloppuna Seinäjoella vietettävä Provinssi satsaa taiteeseen aiempaa isommin. Aluetaidetta on suunniteltu taiteilija Landys Roimolan johdolla.

- Pienemmässä mittakaavassa taidetta on ollut Provinssissa jo viime vuosikymmenellä, mutta viime vuonna Roimolan mukaantulon ansiosta määrä moninkertaistui. Roimola on uudistanut tapahtuman ilmettä merkittävästi, sanoo festivaalijohtaja Sami Rumpunen.

Roimolalta nähdään Provinssissa esimerkiksi suuri labyrintti-installaatio, jonka sisällä ihmiset pääsevät kulkemaan. Sofia Pusa on luonut labyrinttiin vuorovaikutteisen metsän, joka reagoi ihmisen liikkeisiin.

Sami Rumpusen mukaan Provinssin aluetaide nähdään osana tapahtuman ympäristöviestintää. Teoksissa hyödynnetään kierrätysmateriaaleja ja yhteistyötä tehdään paikallisen Lakeuden Ympäristöhuollon kanssa.

Landys Roimolan Provinssiin suunnittelema norsu painaa tonnin. Se kuvastaa kahden hengen talouden vuosittain tuottamaa jätemäärää. Kuva: Provinssi / Kalle Marjamäki

Ruisrockissa tunnelmat taltioidaan Lego-palikoilla

Turun Ruisrockissa taideohjelma on muuttunut taiteilijavetoisemmaksi. Aiemmin taideteoksia ja esittävän taiteen tekijöitä etsittiin avoimella haulla, nykyisin taiteilijat osallistuvat kutsusta.

- Suunta on muuttunut taiteilijapainotteisemmaksi, sanoo Ruisrockin alueohjelman tuottaja Ilona Numminen.

Ruisrockissa pyritään nostamaan esiin erityisesti paikallisia taiteilijoita. Tänä kesänä Ruissalossa ensi-illan saa Salla Hakanpään uusi ilma-akrobatiateos, ja lavarunoutta kuullaan Harri Hertellin johdolla. Lisäksi kuvataiteilija Johanna Sinkkonen taltioi festivaalitunnelmia live-piirroksilla, Joonas Lehtimäki ja Iiro Numminen Lego-palikka-installaatioilla.

- Haluamme tarjota kävijöille eri taiteenlajeja ja paikallisille taiteilijoille mahdollisuutta toteuttaa erilaisia projekteja, tuottaja Numminen sanoo.

- Meille tärkeintä on tehdä uudenlaisia, yllättäviä ja osallistavia juttuja kävijöille.

Pop- ja rock-kattauksen ohessa voi vaikka pyörähdellä tanhu-työpajassa tai ravata keppihevosradalla. Jos viikonlopun festarointi kiihottaa mielen sanataiteen taajuuksille, oman runonsa voi käydä esittämässä open mic -lavalla.

Lahden oma Kaupungin äänet kutsuu putiikit mukaan

Taiteen kyljessä Ruisrock markkinoi myös suomalaista muotoilua. Design marketilla on myynnissä kotimaisten suunnittelijoiden vaatteita ja asusteita.

Ruisrockiin saavuttaessa kävijät ottaa vastaan jättimäinen tilaustyö. My Little Ponya muistuttava yksisarvinen on nukketeatteri Aura of Puppetsin käsialaa. Kuva: Saara Autere

Myös lahtelainen kaupunkifestivaali Kaupungin äänet lyö hynttyyt yhteen keskustan putiikkien kanssa. Kaupungin ääniä vietetään elokuun alussa Torvi- ja Tirra-ravintoloissa ja Loviisankadun sisäpihalla. Pihatapahtumaa on nyt tarkoitus uudistaa. Viimeksi sisäpihalla järjestettiin design-piha, nyt Putiikit pihalla. Paikallisista liikkeistä ovat mukana muun muassa Mooster Denim, Sinne Store, MariMari ja Marakattimarssi.

- Ajatuksena on järjestää festareihin sopiva, koko perheen tapahtuma. Siellä kauppiaat voivat tuoda esille omaa toimintaansa, kuvaa Mooster Denimin yrittäjä Aleksi Salminen.

- Tämä on yksi tapa järjestää hyvän mielen ja hyvän maun tapahtuma. Näkökulmana on, että tapahtuma ei saa olla liian hieno, mutta ei myöskään toritapahtuma, jossa myydään varastojen jäämistöjä tai tavaraa metrihinnalla, Salminen sanoo.

Putiikkien tuotteiden lisäksi sisäpihalla on tarjolla musiikkia, ruokaa ja juomaa.

Ruoka ja juomatarjonta laajenee entisestään

Kokonaan oma lukunsa festivaalibisneksessä on ruoka- ja juomatarjonta. Se on laajentunut 2000-luvun kuluessa merkittävästi. Perinteiset makkaraperunakojut ovat saaneet rinnalleen erilaisia à la carte -ravintoloita ja grillausalueita. Moni festivaali markkinoi lähi- ja luomuruokaa ja erilaisia vegaanisia ruokia. Keskioluen kanssa taas kilpailevat viini-, viski- ja drinkkibaarit. Pyrkimys on sama kuin taideyhteistyössä. Festivaalijärjestäjät haluavat nyt tarjota elämystä.

- Musiikki on edelleen isoimmassa roolissa, mutta yritämme luoda ohjelman, joka olisi kokonaisuus ja tarjoaisi elämyksen. Se on sitä ajassa pysymistä ja uudistumista, Ruisrockin Ilona Numminen kuvailee.

Tuskan Eeka Mäkysestä festivaalien vaatimustaso on noussut, ja siihen pitää vastata uudistumalla. Samoilla linjoilla ollaan Provinssissa.

- Festivaaleissa on siirrytty vaiheeseen, jossa tapahtumien on uudistuttava ja tarjottava enemmän. Olemme asennoituneet niin, että esimerkiksi taideyhteistyössä olemme vasta alussa ja taiteeseen tullaan satsaamaan vielä enemmän tulevaisuudessa, Sami Rumpunen sanoo.

Millamari Uotila
millamari.uotila@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi