Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kulttuuri ja viihde

Inarinsaamelainen livde oli vähällä kadota, mutta elää nyt jälleen osana saamelaiskulttuuria

Anna Morottaja, inarilainen joikaaja ja livdaaja tahtoo levyttää maailman ensimmäisen livde-levyn, jotta perinnemusiikki palaa takaisin ihmisten arkeen. LEHTIKUVA / Tarmo Lehtosalo

Inarinsaamenkielinen lauluperinne livde elää renessanssia. Se oli kateissa vuosikymmeniä, kunnes 2000-luvun alussa tutkija ja yliopistonlehtori Marko Jouste Oulun yliopiston Giellagas-instituutista löysi sen arkistoista. Sittemmin monet inarinsaamelaiset artistit ovat ottaneet sen osaksi repertuaariaan.

Yksi heistä on Anna Morottaja, inarilainen joikaaja ja livdaaja. Hän haluaa tehdä maailman ensimmäisen livde-levyn, jotta musiikki palaa takaisin ihmisten arkeen.

Saamenkielisen vokaalimusiikin elpyminen on osa saamelaiskulttuurin meneillään olevaa uutta nousua, Morottaja näkee.

– Nyt kulttuurin ei-niin-hyödyllisiäkin viipaleita aletaan ottaa mukaan siihen, mitä halutaan pelastaa. Musiikki ei ole ollut niin helppo myytävä kuin vaikka poronliha, joten sitä ei ole nähty elinkeinona. Ehkä siksi on kestänyt näin kauan, että tällaiset kulttuurin pienemmätkin osat ovat päässeet elvyttämisen pariin.

Valtion rahoittama Saamelaisalueen koulutuskeskus osaltaan edistää elvytystyötä Saamen musiikkiakatemian kautta. Sen jatkorahoituksesta ei tosin vielä tiedetä.

Saamelaisten historia melkein kadotti laulut

Pohjoissaamenkielinen joiku tai luohti on ollut katkeamaton perinne Saamenmaalla, mutta inarinsaamenkielinen livde ja koltansaamenkielinen leu´dd ovat olleet kumpikin heikoilla. Livde jopa katosi vuosikymmeniksi kokonaan.

Syynä on saamelaisten historia. Kolttasaamelaisten kulttuuri kärsi suuria menetyksiä kolttien toisen maailmansodan jälkeisellä evakkomatkalla Petsamosta länsirannikon kautta Inariin. Inarinsaamelaiset puolestaan olivat jonkinlaisessa akateemisessa pimennossa, ja livde-perinne jäi huomaamatta tutkijoilta.

– Tutkijat pitivät inarinsaamelaisia sekakulttuurin edustajina, Jouste sanoo.

Koska suomalaistamisen seurauksena kielten puhuminen loppui kodeissa, lakkasi myös musiikillisen perinteen siirtyminen sukupolvelta toiselle.

1960-luvulla Yleisradion äänittäjät tekivät tallennusmatkan inarinsaamelaisten pariin. Jouste löysi tuolloin tehdyt äänitteet 2000-luvun alussa tutkiessaan pohjoissaamelaista joikua ja laajentaessaan siitä kolttien leu´ddiin.

– Kävin arkistoaineistoja läpi ja löysin materiaalia, joka ei ollut kumpaakaan. Kieli oli inarinsaame. [Inarinsaamen opettaja] Matti Morottaja totesi, että tämä on sitä livdeä, Jouste kertoo. Livden olemassaolosta oli tiedetty, mutta käytännössä perinne oli kadonnut.

Pian Jousteen löydön jälkeen saamelaistaiteilijat ottivat livden osaksi ohjelmistoaan.

– Perinne on elpynyt ja ihmiset ovat ottaneet livden omakseen. Siinä mielessä on hauskaa, että musiikintutkimuksella on ollut vaikutusta.

STT
Tämä sisältö on avoinna vain tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS Verkko Plus 1 kk vain 7,90 € (norm. 14,50 €) ja pääset käsiksi kaikkiin Etelä-Suomen Sanomien maksullisiin sisältöihin.

Tilaa tästä 1 kk 7,90 €

Oletko jo tilaaja?

Kommentit comments
Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi X