Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kulttuuri ja viihde

Arvio

Kirja-arvio: Tyttömachoilua erämaassa - Beth Lewis kuvaa ihmisen eläimellisyyttä tuhon jälkeisessä maailmassa

Kirja-arvio

Beth Lewis

Suden tie

Suom. Elina Koskelin. Like 2017. 410 s.

Elkalla on surkeat lähtökohdat elämälleen. Vanhemmat jättävät hänet mummon luo metsämökkiin ja lähtevät pohjoiseen kultaa huuhtomaan. Kun Elka on seitsenvuotias, mummo jää myrskyssä puun alle - vai jääkö sittenkään? Elka päätyy Ansastajaksi kutsumansa isähahmon hoteisiin.

Ansastajan hoivavietti ei ole niitä kaikkein perinteisimpiä, ja kun karmaisevat epäilykset lankeavat hänen ylleen, Elka ottaa hatkat ja lähtee etsimään vanhempiaan. Matkakumppaniksi hän kesyttää sudenpennun ja yhyttää Penelopen, erämaahan huonosti sopivan kulkijan, jolla on muita tarpeellisia avuja kuten lukutaito.Beth Lewisin romaanissa liikutaan ajassa ja paikassa, joka on hämärretty. BeeKoo viittaa Brittiläiseen Kolumbiaan, Kanadan provinssiin Yhdysvaltain ja Alaskan välissä. Suden tie vie erinäisten pikkukylien ja huonosti tunnettujen paikkojen halki.

Aika muistuttaa toisaalta 1800-lukua: rauhantuomari apureineen liikkuu ratsain ja etsintäkuulutukset ovat paperisia julisteita, joita liimataan ympäri mutaista kylää, mutta toisaalta Elkan käytössä on muovipusseja ja -pulloja.

Kirjassa viitataan usein ”Hiton typeryyteen”, joka tuhosi maailman, ja jonka seurauksena radioaktiivisia neuvostopommeja voi löytyä vaikka erämaajärvien pohjasta. Ihmiskunta on nuijinut itsensä takaisin esidigitaaliseen aikaan, ja metsästyskiväärit, puukot ja lihansavustamot ovat tarpeen.

Pisteet miljöön kekseliäisyydestä. Ihmiskunta sai sodan jälkeen uuden tilaisuuden, mutta jatkoi samaan tapaan kuin ennenkin. Minkäs ihminen pedon luonteelleen mahtaa.

Elka on sinnikäs ja kyvykäs nuori nainen, jonka menneisyydestä alkaa tarinan edetessä paljastua vähemmän sankarillisia piirteitä. Suden tie kuvaa, mitä lapsen psyykelle voi tehdä ja kuinka lasta voi eristyksissä muokata loputtomiin mieleisekseen. Mutta kun lapsi kasvaa aikuiseksi, hänelle on kehittynyt oma tahto.

Parhaimmillaan kirja käsittelee syyllisyyden, anteeksiannon ja pelon tuntoja sekä katumusta ja kostonhalua. Mikä erottaa ihmisen eläimestä, kun hänet on lapsesta asti opetettu ajattelemaan kuin saalistava eläin?

Kirjassa esitetään mielenkiintoisia ajatuksia metsästyksestä, murhanhimosta ja eläimellisyydestä. Elka on epäluuloinen ihmisiä kohtaan, ja hyvästä syystä: ”Kaikki ovat kunnon ihmisiä kunnes eivät enää ole.” Elkan takkuinen taival saa lukijan myötätunnon heräämään.

Kustantajan esittelyn mukaan Beth Lewis on kasvanut villissä Cornwallissa, ja hänellä on ollut läheisiä kohtaamisia mustakarhujen, miekkavalaiden ja valkohaiden kanssa. Ehkä niin, mutta tarinan uskottavuudesta karisee harmillisesti aina vähän pois, kun puuterilumi paakkuuntuu ja jysähtää maahan, autiotupaa kutsutaan suojamökiksi, ja ihminen voi roikkua kuolematta pää alaspäin yön yli ja jaksaa vielä kiemurrella sen jälkeen.

Rempseän Elkan tyylissä onkin tyttömachoilun makua, mutta mitäpä siitä. Kyllä kirjallisuusmaailmaan mahtuu mainiosti tällainenkin, piristävän erilainen tapaus.

Päivi Alasalmi
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi