Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kulttuuri ja viihde

Alussa oli polska - Hollo ja Martta juhlii kansantanssin 150-vuotista historiaa

Aimo Hentinen muistelee tanssineensa Koiviston polskaa 1970-luvulla jopa Helsingin Olympiastadionilla. Kuva: Sami Kuusivirta

Suomalaisissa folk-piireissä on vietetty tänä vuonna kansantanssin 150-vuotisjuhlia, eikä Lahden ja Hollolan Hollo ja Martta -tapahtuma tee poikkeusta.

Suomen oman kansantanssiperinteen katsotaan alkaneen 5. helmikuuta vuonna 1866.

- Se tapahtui Suomen Taiteilijaseuran vuosijuhlassa Helsingin Kaivohuoneella, sanoo tanssin tutkimuksen dosentti Petri Hoppu Tampereen yliopistosta.

Suomen kansa oli tietysti tanssinut kauan sitä ennenkin, mutta rahvaan tanssikoreografioita ei yleensä vaivauduttu merkitsemään muistiin. Vuoden 1866 Runebergin päivän juhla on kuitenkin hyvin dokumentoitu.

Silloin ajateltiin, että juuri talonpoikien tanssit edustivat oikeaa suomalaisuutta. Tanssin tutkimuksen dosentti Petri Hoppu

- Siitä on jopa valokuvia. Esiintymässä oli kolme lähinnä opiskelijoista koottua ryhmää, jotka esittivät kansantansseja eri puolilta Suomea. Ilta oli suuri menestys. Sen jälkeen esitystoiminta lähti hiljalleen vakiintumaan, Hoppu tietää.

Tanssiva ihminen on ehta suomalainen

Yksi illan aikana esitetyistä tansseista oli Koiviston polska. Se merkittiin Karjalan Koiviston alueen tanssiksi, mutta koreografia on Hopun mukaan oikeastaan sveitsiläistä alkuperää.

- Se on tanssimestari T. Gerberin tekemä mutta sovitettu Koiviston alueella tunnettuun sävelmään, Hoppu sanoo.

Kyseinen herra Gerber veti noihin aikoihin tanssikursseja Helsingissä yläluokan nuorisolle.Koiviston polskaa tanssitaan Suomessa edelleen, mutta ei kovin yleisesti. Hollossa ja Martassa tanssi nähdään avajaiskonsertissa.

- Kaikki osasivat sen silloin, kun minä olin lapsi. Olin itse 1970-luvulla tanssimassa sitä Helsingin Olympiastadionilla tuhatpäisen joukon jatkona, Hollo ja Martta -tapahtumaa luotsaava Aimo Hentinen muistelee.

Hopun mukaan Koiviston polska heijastelee oman aikansa kansallisromanttista ideologiaa: 1800-luvun lopulla tanhujen oli tarkoitus vahvistaa kansallisaatetta. Myös tämä ajatus lainattiin Suomeen Sveitsistä.

- Silloin ajateltiin, että juuri talonpoikien tanssit edustivat oikeaa suomalaisuutta. Nykyajan näkökulmasta sen elekieli on hieman naiivia, mutta onhan se myös hauska ja nopea tanssi, Hoppu analysoi.

Hyvin menee mutta menköön

150 vuotta ensimmäisen polskan jälkeen kansantanssilla menee Petri Hopun mielestä Suomessa hyvin, vaikka harrastajamäärät ovatkin laskeneet 1980-luvun huippuvuosista.

- Tarkkoja harrastajamääriä on vaikea saada, mutta kansantanssin julkisuuskuva on muuttunut positiiviseen suuntaan. Se on vakiinnuttanut paikkansa muiden tanssimuotojen rinnalla, Hoppu arvelee.

Yhtenä merkkinä kansantanssin elinvoimaisuudesta Hoppu pitää erilaisten suurtempausten järjestämistä. Esimerkiksi Pispalan sottiisissa tanssi viime kesänä yhtä aikaa noin tuhat alan harrastajaa uutta Riemua!-kokonaisuutta.

- Se osoittaa vahvaa sitoutumista asiaan, sillä uuden koreografian opetteleminen on kuitenkin aina melkoinen uhraus. Itse olen erityisen ilahtunut myös siitä, että toimintaan on saatu myös nuoria mukaan viime vuosina, Hoppu kiittelee.

13. Hollo ja Martta -festivaali järjestetään Lahdessa ja lähikunnissa 29.10.-5.11.

Ilkka Kuosmanen
ilkka.kuosmanen@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi