Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kulttuuri ja viihde
Anne
Honkanen
anne.honkanen@ess.fi

Arvio: Tästä eivät selitykset parane

Erkki Joutsen (Pertti Sveholm) ajaa itsensä lopulta mahdottomiin tilanteisiin, kuten neiti Tikkisen (Sari Puumalainen) rintojen väliin. Kuva: Pasi Haaranen / Etelä-Suomen Sanomat

Heinolan kesäteatteri

Ilmasta rahaa

Ensi-ilta 12.6. Heinolan kesäteatterissa.

Älkää pelästykö turhaan tähän juttuun liitettyä kuvaa. Heinolan kesäteatterin tämän kesän Ilmasta rahaa -hupailussa mies kyllä pukeutuu naiseksi kaikkein kuluneimpien komediakonventioiden mukaisesti, mutta se ei ole lainkaan koko totuus näytelmästä. Ei alkuunkaan.

Torstaina ensi-iltansa saaneessa Ilmasta rahaa -farssissa ovet kyllä paukkuvat perinteisen farssin tapaan, mutta näytelmässä on juuri tarpeeksi tuoretta otetta, että se naurattaa ja viihdyttää teatterin ystäviä laidasta laitaan - kuten hyvän farssin kuuluukin.

Näytelmän aihe, sosiaaliturvan väärinkäyttö, on ensinnäkin aiheena riittävän tuore, että jo se herättää mielenkiintoa.

Päähenkilö Erkki Joutsen (Pertti Sveholm) on keksinyt oivan tavan ansaita ”ilmasta rahaa”, kuten näytelmän nimi kertoo, huijaamalla sosiaaliviranomaisilta kaiken maailman tukia. Joutsenen alivuokralaisille - oikeille ja keksityille - maksetaan tonneittain tukea, mutta oikeasti rahat päätyvät vuokraisännän taskuihin.

Kun tarkastaja Jenkanen (Pekka Strang) astuu Joutsenen kotiin saadakseen allekirjoituksen yhteen hakupapereista, alkaa maa poltella tämän alla.

Englantilaiselle näytelmän kirjoittajalle Michael Cooneylle sosiaaliturvaan liittyvien kysymysten käsittely lienee tuttua kauraa ainakin brittitabloideista. Ne ovat jo pitkään julkaisseet kohujuttuja sosiaaliturvan varassa elävistä kansalaisista.

Suomessakin tukirahoista on alettu puhua sitä kireämpään sävyyn, mitä tyhjemmäksi yhteinen kirstu on käynyt.

Vaikka näytelmässä ruoditaankin julkisten varojen käyttöä, mistään varsinaisesta yhteiskuntakritiikistä ei kuitenkaan voi puhua. Sen verran ymmärtäväisesti ja yksinkertaisesti Erkki Joutsenen ongelma ratkeaa.

Hyviä selityksiä Erkki Joutsen kuitenkin tarvitsee, ennen kuin tilanne on selvä. Ja niitä riittää. Selitykset - ja sitä myöten tapahtumat näyttämöllä - muuttuvat aina vain hullummaksi, mitä pidemmälle näytelmä etenee.

Lähes täyteen absurdiuteen päättyvän näytelmän rakentamiseksi kirjoittaja on voinut saada vinkkejä isältäänkin, sillä Michael Cooney on farssien mestariksi tituleeratun Ray Cooneyn poika. Isä-Cooneyn farssit saavuttivat suurta suosiota esimerkiksi Lahden kaupunginteatterissa kymmenisen vuotta sitten.

Kolmas onnistuneen illan takaaja ei ole lainkaan vähäisin: taitava ensemble.

Jaakko Saariluoman ohjauksessa kepeästä tekstistä on kuoriutunut onnistunut esitys. Ehkä kyse on vain makuasiasta, mutta uskoisin, että katsojat voisivat taipua pikkuisen tiukempaankin rytmitykseen lukuisista juonenkäänteistä putoamatta.

Mukana on paljon tuttuja kasvoja Heinolan vanhoista tuotannoista ja pari aivan uuttakin, kuten Sveholm ja Asko Sarkola.

Hieno ja oivaltava äänimaailma ansaitsee vielä oman kiitoksensa hyrräävine pesukoneineen ja tippuvine vesineen.

Teksti: Michael Cooney, suomennos: Tiina Puumalainen, ohjaus ja sovitus: Jaakko Saariluoma, lavastus: Minna Välimäki, pukusuunnittelu: Riia Lampinen, maskeerauksen suunnittelu: Merja Torri, lavastemestari: Henry Saarinen, äänisuunnittelu/ääniajo: Eero Niemi. Rooleissa: Pertti Sveholm, Jaana Saarinen, Risto Kaskilahti, Sari Puumalainen, Milka Ahlroth, Pekka Strang, Pihla Penttinen, Ilmari Saarelainen, Sampo Sarkola ja Eero Saarinen.

Anne Honkanen
anne.honkanen@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi