Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kulttuuri ja viihde

Huutia tuppisuukulttuurille: Kaisa Salmen Fellmanin pelto -performanssi sai alkunsa väärän värisistä neilikoista

Kaisa Salmi myös työhuoneena toimivassa kodissaan Punavuoressa Helsingissä. Kuva: Juha Peurala

Taiteilija Kaisa Salmesta ehdokkuus Etelä-Suomen Sanomien Aukusti-kulttuuripalkinnon saajaksi tuntuu hienolta.

Sisällissotaa käsitelleeseen Fellmanin pelto -performanssiin osallistui huhtikuussa tuhansia ihmisiä. Tarkkaa lukumäärää Salmella ei ole tiedossa.

Hyvää palautetta taiteilija sai teoksestaan runsaasti, ja performanssi tunnetaan muuallakin Suomessa.

- Tuntuu, että ihmiset olivat täysillä mukana tekemässä tutkimusta taiteen keinoin, Salmi sanoo.

Performanssista valmistunutta Fellmanin pelto -elokuvaa näytettiin viikon ajan Lahden taidemuseossa syksyllä. Filmin kävi katsomassa 1 200 kävijää.

Seuraavaksi elokuvaa esitetään Oulun taidemuseossa tammikuussa. Helsingissä se nähdään ainakin vuonna 2018 ja mahdollisesti myös ensi vuoden alussa DocPoint-festivaalilla.

Lisäksi filmi aiotaan viedä muun muassa Saksaan ja Ranskaan.

Salmi suunnittelee myös uutta sisällissodan tapahtumiin perustuvaa teosta toiselle paikkakunnalle, mutta osallistavan nykytaideteoksen yksityiskohdat eivät vielä ole julkisia.

Salmi tutkii väitöskirjaansa varten puhumattomuuden kulttuuria ja historian kieltämistä. Fellmanin pelto -performanssi toimi Salmen tutkimuksen taiteellisena osana.

- Oman historian tunteminen on todella tärkeää, jotta ymmärtäisimme itseämme ja tämän päivän tapahtumia.

Salmi käyttää esimerkkinään oman tyttärensä itsenäisyyspäivän puhetta. Rehtori ei antanut kuudesluokkalaisen mainita puheessaan sisällissotaa.

Tytär ja taiteilija olivat rehtorin kanssa eri mieltä.

- Sota on vaikea ja traumatisoiva asia, mutta sen kieltäminen ei auta. Sodasta täytyy saada puhua.

Alkusysäyksensä performanssi sai, kun Salmen oli tarkoitus tehdä kukkateos Helsinkiin.

Ajatuksena oli peittää Mannerheimin patsas kokonaan neilikoilla. Hanke eteni ja tarvittavat luvatkin saatiin konservaattorilta, kunnes teoksen suunnittelu tyssäsi neilikoiden väriin. Kukat olivat punaisia.

- Neilikat kestävät hyvin kuivuutta, ja punainen on vahvuuden ja voiman väri. Ihmettelin, voiko tämä asia olla vieläkin näin arka.

Lopulta toinen konservaattori ilmoitti, että kukat vahingoittaisivat patsaan pintaa.

Salmi kiinnostui reaktiosta, jonka oli saanut aikaan. Hän alkoi tutkia sisällissotaa ja törmäsi Fellmanin pellon vankileiriin.

Politiikalta ei vältytty Fellmanin pelto -performanssin jälkeenkään.

Taiteilija itse korostaa, ettei kyseessä ollut puoluepoliittinen performanssi suuntaan eikä toiseen.

- Vaadittiin, että minun pitäisi olla jommallakummalla puolella. Itse koen olevani vain taiteilija ja tutkija, mutta huomiopiste kääntyi teoksen poliittisuudesta taiteilijaan henkilönä.

Salmi toki osasi myös odottaa sitä, että puoluepolitiikka sotketaan teokseen.

Politiikan sijasta taiteilija halusi kiinnittää ihmisten huomion tapahtuneeseen ja siihen, kuinka sota heijastuu nykypäivään.

- Tuolla paikalla tapahtui massamurha. Me kannamme tapahtunutta yhä sisällämme, ja siitä täytyy puhua, Salmi summaa.

Etelä-Suomen Sanomien juttusarja esittelee henkilöt ja tapahtumat, jotka ovat ehdokkainen ESS:n Aukusti-palkinnon saajiksi.

Pääset tästä tutustumaan kaikkiin ehdokkaisiin ja äänestämään suosikkiasi.

Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi