Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kotimaa

Kansallisarkisto esittää tutkimusta Stalinin vainoissa kuolleista suomalaisista – kimurantin kysymyksen muodostaa suomalaisuuden määritelmä

Stalinin vainojen uhrien muistomerkki Sandarmohin metsässä Karhumäen kaupungin lähellä Karjalassa. LEHTIKUVA / Martti Kainulainen

Kansallisarkisto esittää viiden vuoden tutkimusta Stalinin vainoissa kuolleiden suomalaisten kohtaloiden selvittämiseksi. Esitetyn projektin hinnaksi on laskettu yli kaksi miljoonaa euroa.

– Kysymys on nyt, miten saisimme sen budjetoitua ja järjestettyä budjettiin, sanoo alivaltiosihteeri Timo Lankinen valtioneuvoston kansliasta.

Lankinen arvioi, että kuluvan kevään aikana ratkaistaan, millä summalla valtiovalta menee mukaan tutkimukseen. Kaiken kaikkiaan Lankisen mukaan tutkimuksen tekeminen arvioidaan tarpeelliseksi.

Kansallisarkisto luovutti valtioneuvoston kanslialle selvityksen Stalinin vainoissa kuolleita suomalaisia koskevasta tutkimushankkeesta keskiviikkona. Esiselvityksen suomalaisista Venäjällä 1917–1953 teki filosofian tohtori Aleksi Mainio Helsingin yliopistosta.

Inkeriläisten kohtalot mukaan tutkimukseen

Kysymys siitä, ketkä ovat suomalaisia ja ketkä pitää ottaa mukaan tutkimukseen, on Mainion mukaan vaikea. Jos esimerkiksi Suomesta on mennyt Venäjälle 1700- ja 1800-luvulla, voidaanko enää puhua suomalaisista 1900-luvulla ja Stalinin vainojen pahimpina vuosina.

– Toki kun tutkimusta aletaan tehdä, tähän täytyy jollain lailla pystyä vastaamaan, Mainio sanoo.

Sekä Mainion että Kansallisarkiston pääjohtajan Jussi Nuortevan mukaan inkeriläiset tulevat mukaan tutkimukseen.

– Venäjällä inkeriläiset merkittiin suomalaisiksi. Me tutkimme myös inkeriläisiä. Monet inkeriläiset ovat kääntyneet meidän puoleemme ja toivoneet meidän voivan auttaa heitä jäljittämään (sukulaisia). Suomeen on asettunut 30 000 inkeriläistä, ja me tietenkin haluamme myös heitä tukea, Nuorteva sanoo.

Yllättävä ja vähän tunnettu suomalaisryhmä löytyy Vladivostokista

Ennen Venäjän vallankumousta Venäjälle oli asettunut Mainion mukaan myös muita suomalaisia ryhmiä. Yksi näistä ovat Siperian suomalaiset. He olivat erilaisista rikoksista 1800-luvulla Suomesta Siperiaan karkotetut, jotka jäivät sinne ja mahdollisesti perustivat perheitä.

– Tämä on yksi ryhmä, joka täytyy varmasti ottaa huomioon.

Suomalaisia tuli Jäämeren rannikolle niin ikään 1800-luvulla. Nämä suomalaiset tunnetaan Muurmannin suomalaisina. Lisäksi Tyynenmeren rannalla on vähemmän tunnettu ryhmä eli Vladivostokin suomalaiset. Heidän muuttonsa liittyi Suomen nälkävuosiin.

– 1860-luvulla pari laivallista suomalaisia lähti sinne, Mainio kertoo.

Azerbaidzhanissa Bakun suunnalla työskenteli keisariaikana puolestaan 400–500 suomalaista Nobel-suvun Branobel-yhtiön tai siihen sidoksissa olevien liikeyritysten palveluksessa.

Suurimman ryhmän muodostavat Pietarin suomalaiset, joita ennen vallankumousta oli 35 000–40 000.

Sisällissodan jälkeen tuhannet punaiset pakenivat Neuvosto-Venäjälle

Suomen sisällissodan jälkeen Neuvosto-Venäjälle pakeni 10 000–13 000 punapakolaista, joista Mainion mukaan puolet palasi pian Suomeen.

– Sinne jäi tuntematon määrä ihmisiä, ja he hajaantuivat lähinnä Leningradin ja Moskovan suunnasta ympäri Venäjää. Monet heistä päätyivät loppujen lopuksi Petroskoin suunnalle.

Toinen merkittävä ryhmä ovat amerikansuomalaiset, jotka lähtivät 1930-luvulla Yhdysvalloista ja Kanadasta. Heitä oli Mainion mukaan 6 000–7 000, joista aika moni pääsi kuitenkin lähtemään pois Venäjältä.

– Kaikkein suurin ryhmä ovat suomalaiset loikkarit. Suomessa elettiin 1930-luvun alkupuolella Lapuan liikkeen vuosia ja työttömyys oli ennätyslukemissa. Varsinkin Itä-Suomen alueelta loikattiin rajan yli Neuvostoliittoon. Puhutaan 15 000–20 000 ihmisestä. Heistäkin ehkä puolet pääsi palaamaan aika nopeasti Suomeen, Mainio sanoo.

STT
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi