Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kotimaa

Mitä kuuluu kännykän taakse? Onko teillä rajoitettu lasten ruutuaikaa? Entä aikuisten?

Digitaaliseen hyvinvointiin laaditaan nyt ohjeistus.

Ruutuaika vie aikaa liikunnalta, levolta ja kasvokkain tapahtuvalta vuorovaikutukselta. Kuva: Agata Anttonen

Tuttu tilanne iltaisin lapsiperheessä. Teini on vetäytynyt kännykän kanssa huoneeseensa, ja alakoululainen tuijottaa olohuoneessa tabletilta Netflixiä.

Sohvalle oikaisseet vanhemmat eivät jaksa lapsiaan kieltää, koska kädet hamuavat jo omia kännyköitä. Mitähän Facebookissa, Instagramissa ja Twitterissä tapahtuu?

Monissa perheissä mietitään jatkuvasti, tulisiko digilaitteiden ja yhteisöpalvelujen käyttöä rajoittaa ja miten.

Tutkimusten mukaan vanhempien vapaa-ajan kasvanut ruutuaika lisää lapsen ongelmakäyttäytymistä. Alhainen sosioekonominen asema taas ennustaa erityisesti teknologian viihdekäyttöä, jonka on todettu heikentävän lasten koulumenestystä.

Tänä vuonna alkaneessa Väestöliiton, Demos Helsinki ry:n ja Mediakasvatusseura ry:n Digihyvinvointi perheissä -hankkeessa laaditaan ensimmäistä kertaa valtakunnallinen malli digitaalisen hyvinvoinnin kehittämiseksi. Samalla luodaan tiekartta, joka on toimenpideohjelma koko Suomelle ja samalla ohjeistus päättäjille. Tiekartta valmistuu kesään mennessä.

– Meitä kiinnostaa, mitä hyvinvointi tarkoittaa digitalisoituneessa arjessa ja miten digitaaliset mediat vaikuttavat läheisimpiin suhteisiimme. Tässä on oikukas ihmismieli vastaan hyperoptimoidut tuotteet, jotka pyrkivät sitouttamaan käyttäjänsä, tutkija Kristiina Tammisalo Väestöliiton Väestöntutkimuslaitokselta kertoo.

Tutkimuksella kerätään tietoa digikäytön trendeistä ja tietotarpeista sekä selvitetään käytön yhteyttä lähisuhteiden laatuun.

Vanhemmille ja kasvatusalan ammattilaisille laaditaan välineitä läheisyyttä rakentavaan mediankäyttöön perheissä. Tiekartta sisältää esimerkiksi digihyvinvoinnin oppaan ja kansallisen tiekartan.

– Suomi pyrkii suunnannäyttäjäksi. Vastaavaa ei ole vielä muissa maissa tehty, Tammisalo kertoo.

– Britanniassa on tehty laajoja selvityksiä lapsista ja nuorista ja koostettu suosituksia päättäjille. Siellä on tehty myös poliittisia aloitteita teknojättien sääntelemiseksi ja verottamiseksi. Hankkeemme aloitteesta Suomessakin otetaan ensiaskeleita tähän suuntaan.

Mitä digilaitteiden käytöstä perhe- ja parisuhteisiin sitten tiedetään?

Päivän ensimmäinen tunti sosiaalisen median parissa voi tehdä hyvää, mutta useamman tunnin kohdalla hyvinvoinnin käyrä kääntyy alaspäin. Ruutuaika vie aikaa liikunnalta, levolta ja kasvokkain tapahtuvalta vuorovaikutukselta.

Digilaitteiden käyttöön liittyy myös eriarvoisuus. Ennestään sosiaaliset ja verkostoituneet imevät somesta enemmän hyötyjä kuin vähemmän sosiaaliset. Digiriippuvuus taas uhkaa eniten niitä, joilla on taipumusta myös muihin riippuvuuksiin.

Suomi pyrkii suunnannäyttäjäksi. Vastaavaa ei ole vielä muissa maissa tehty.

– Kouluilla saattaa olla tasa-arvoistava rooli. Myös muut julkiset palvelut, kuten neuvolat, terveydenhuolto ja kirjasto, voivat tasoittaa perhe-eroja, Tammisalo pohtii.

Yhdysvalloissa jo kolmannes parisuhteista alkaa netissä. Tutkimusten mukaan parisuhteet ovat joillakin tavoin mitattuina onnellisempia ja johtavat nopeammin avioliittoon kuin kasvokkain kohtaamisella alkaneet suhteet.

Digiajan hyödyt näyttävät rajoittuvan parinmuodostusvaiheeseen. Tammisalon mukaan useat tutkimukset ovat osoittaneet, että älypuhelinten ja internetin runsas käyttö voi laskea tyytyväisyyttä parisuhteeseen.

Suomessa älypuhelinten yleistyminen ja syntyvyyden lasku sijoittuvat samalle vuosikymmenelle.

Ruutuaika

Harva lapsi toimii digimaailmassa suositusten mukaan

Maailman terveysjärjestön WHO:n suosituksen mukaan alle 2-vuotiaiden pikkulasten ei pitäisi viettää aikaa ruudun edessä lainkaan ja 2–4-vuotiaiden korkeintaan tunti päivässä.

Nuorille jo 1–2 tunnin päivittäinen tietokoneen käyttö voi olla riski, sillä se aiheuttaa niska- ja hartiakipuja.

Suomalaislapsilla digitaalisten pelien pelaaminen lisääntyy iän myötä: 3–5-vuotiaista 7 prosenttia harrastaa digitaalisia pelejä, 9–10-vuotiaista 14 prosenttia.

Vain viisi prosenttia 9–15-vuotiaista lapsista viettää aikaa television, tietokoneen tai älypuhelimen ruudun äänessä suositusten mukaisesti alle kaksi tuntia päivässä.

Enemmän kuin kaksi tuntia ruutuaikaa vähintään viitenä päivänä viikossa kertyy 55 prosentille lapsista. Määrät ovat jatkuvasti nousussa.

Korkeimmin koulutetut huoltajat käyttävät digilaitteita eniten lasten läsnä ollessa. Tähän sisältyy myös työnteko digilaitteella.

Lähteet: UKK-instituutti, Lasten kotiympäristöt monilukutaidon kehittymisen areenoina (2019), LIITU-tutkimus
Saija Kauhanen
Chiméne Bavard
chimene.bavard@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi