Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kotimaa

Ainakaan kaikkia al-Holin naisia ei voitaisi syyttää Isisin riveihin matkustamisesta – laki terrorismin edistämisestä on sen sijaan tullut voimaan jo aiemmin ja siitä voidaan tuomita jopa kahdeksan vuotta

Nainen al-Holin leirillä. LEHTIKUVA/AFP

Mitä al-Holin leirillä olevat naiset ovat Isisin alueella tehneet? Ovatko he syyllistyneet toimissaan rikoksiin ja miten tekoja Suomen oikeusjärjestelmässä arvioitaisiin?

Suojelupoliisi (supo) ei ole kommentoinut, mitä se tietää suomalaisnaisten toiminnasta alueella.

– Yleisesti ottaen naiset ovat osallistuneet Isilissä (Isisissä) pääosin erityyppiseen tukitoimintaan, esimerkiksi värväykseen, propagandan tuottamiseen, rahoitukseen ja muihin tukitehtäviin, sanoo STT:lle supon viestinnänasiantuntija Minna Passi.

Supon mukaan naisilla on myös ollut keskeinen rooli jesidivähemmistöön kuuluvien naisten ja lasten orjuuttamisessa.

Jihadismiin erikoistunut tutkija Juha Saarinen sanoo, että yleisesti naisten tehtävä on Isisin mukaan ollut synnyttää lapsia sekä kasvattaa heistä jihadisteja ja seuraava taistelijoiden sukupolvi. Tämän lisäksi naiset ovat itse pyrkineet alueella erilaisiin tukitehtäviin, kuten supokin on todennut.

– Vuoden 2016 jälkeen, etenkin Mosulin menettämisen jälkeen, naiset ovat osallistuneet kasvavissa määrin aseelliseen toimintaan, Saarinen sanoo.

Suomalaisnaisten rooli heijastelee pääsääntöisesti kokonaiskuvaa Isisin naisten toiminnasta, Saarinen sanoo. Aseelliseen toimintaan osallistumisesta ei ole tietoa.

Saarisen mukaan Suomessa keskustelu Isisin alueelle matkustaneista naisista on ollut sukupuolittunutta. Hän katsoo, että naisista puhuminen "Isis-vaimoina tai -äiteinä" on harhaanjohtavaa.

– Jos naiset ovat matkustaneet alueelle vapaaehtoisesti ja edistäneet ryhmän toimintaa, heidän voidaan tulkita olleen Isisin jäseniä. On kuitenkin toinen kysymys, miten tätä asiaa lähestytään ja tulkitaan juridisesti.

Oleskelu ei rikos, pitää olla terroristisessa tarkoituksessa tehtyjä tekoja

Supon mukaan Syyrian ja Irakin konfliktialueelle on matkustettu Suomesta pääsääntöisesti vuosina 2012–2016. Helsingin Sanomien mukaan al-Holin leirillä on 11 suomalaisnaista, joista kymmenen on matkustanut alueelle viimeistään vuonna 2015. Yhden osalta tietoja ei ole.

HS:n tietojen perusteella ainakaan kymmentä naisista ei voitaisi Suomessa syyttää Isisin riveihin matkustamisesta. Laki terrorismirikoksen tekemistä varten matkustamisesta on tullut voimaan vasta loppuvuodesta 2016. Taannehtivan oikeuden kiellon mukaisesti vain sellaisesta teosta voidaan tuomita, joka on tekohetkellä säädetty rangaistavaksi.

Lapin yliopiston rikosoikeuden professorin Minna Kimpimäen mukaan ennen matkustuspykälän voimassaoloa tapahtuneesta matkustamisesta on nostettu syyte terrorismirikoksen valmisteluna. Syyte kuitenkin kaatui, Kimpimäki muistelee.

Terroristijärjestön taustalla toimimiseen, konkreettiseen auttamiseen ja sen toiminnan hyödyttämiseen on olemassa useita rikosnimikkeitä. Esimerkiksi terroristiryhmän toiminnan edistäminen ja terrorismin rahoittaminen rikoksina ovat tulleet voimaan jo vuonna 2003.

Edistämisrikos voisi naisten kohdalla tulla kyseeseen, jos he ovat hankkineet Isisille esimerkiksi ajoneuvoja, varustelleet ryhmiä tai hoitaneet ryhmän taloudellisia asioita, sanoo rikosoikeuden professori Kimmo Nuotio Helsingin yliopistosta.

– Terroristiryhmän toiminnan edistäminen on melko kova pykälä. Maksimirangaistus on kahdeksan vuotta vankeutta.

Kimpimäki ja Nuotio muistuttavat, että matkustamisen ja muidenkin terrorismirikosten kohdalla pitää pystyä näyttämään, että teon tarkoitus on ollut terroristinen.

– Yleinen hengaaminen alueella ei ole rikos, vaan tarvitaan konkreettisia tekoja, Nuotio sanoo.

Voiko lapsen radikalisoiminen olla rikos?

Tutkija Saarisen mukaan Isisissä naisten julkilausuttu tehtävä on kasvattaa lapsista taistelijoita. Voiko lasten aivopeseminen olla terrorismirikos?

Kimpimäki ei usko, että pelkkä lasten kasvattaminen väkivaltaiseen ideologiaan täyttäisi terrorismirikoksen tunnusmerkistön.

– Esimerkiksi koulutuksen antamisella terrorismirikokseen tarkoitetaan laissa konkreettisia toimia, kuten aseiden käytön kouluttamista.

Lapsen lähettäminen koulutusleirille voisin Kimpimäen mukaan tulla tuomittavaksi terrorismirikoksena tai ihmiskauppana.

Nuotio sanoo, että äitien kasvatusroolia on tuskin mietitty, kun esimerkiksi koulutukseen ja värväämiseen liittyviä terrorismirikoslakeja on säädetty.

– Uskon, että sitä voitaisiin tarkastella, onko värväämistä, jos äiti lähtee suuntaamaan lasta ja monta vuotta kasvattaa terroristiksi.

Professori: Ketään ei voi estää palaamasta

Kimpimäen mukaan mahdollisista naisia koskevista oikeudenkäynneistä tulisi pääsääntöisesti vaikeita.

– Pitää pystyä näyttämään, mitä syytteessä oleva henkilö on tiennyt ja tarkoittanut, mitä toiminta on ollut ja mitä hän on tehnyt Suomessa ja ulkomailla.

– Jos naiset eivät ole tehneet muuta kuin eläneet ja kasvattaneet lapsia, viranomaisilla ei välttämättä ole syytä ryhtyä rikosoikeudellisiin toimenpiteisiin.

Nuotio korostaa, että naisten toiminta on todennäköisesti ollut pääsääntöisesti muuta kuin varsinaista taistelutoimintaa. Hän lisää, että perustuslain mukaan jokaisella suomalaisella on oikeus palata kotimaahansa, ja Suomi voi avustaa ihmisiä, jotka haluavat palata.

– Jos heitä jostain syystä epäiltäisiin Irakissa jostain hyvin vakavista rikoksista, siinä tapauksessa Suomi varmasti selvittäisi sitä, voidaanko pyytää heidän luovutustaan Suomeen, joko rikosoikeudenkäyntiä varten tai aikanaan rangaistuksen täytäntöönpanoa varten.

STT
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi