Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kotimaa

12 suurimmasta kaupungista kolme nostaa veroprosenttejaan – Lahti tuloverotuksen keskikastia

Kiinteistöveroissa prosenttien lisäksi painaa myös maan arvo.

Kaupunkien veroprosentit vaikuttavat niiden tuloihin. Kuva: Riitta Ketola

Isojen kaupunkien taloustilanteen heikkeneminen ei näy kovin laajasti veroprosenttien korotuksina. Suomen 12 suurimmasta kaupungista kolme nostaa tuloveroprosenttejaan ensi vuodelle. Muut pitävät verotuksensa ennallaan.

Kovin verottaja tässä joukossa on Kouvola, jonka tuloveroprosentti on puolen prosenttiyksikön korotuksen jälkeen ensi vuonna 21,25. Verotustaan kiristävät myös Tampere ja Kuopio. Tälle vuodelle tuloveroprosenttiaan nosti ainoana vertailun kaupungeista Pori.

Kevyimmin asukkaitaan verottavat suurimmista kaupungeista ensi vuonnakin Helsinki ja Espoo, joiden tuloveroprosentti on 18.

Kuva: Tuija Tyrväinen

Koko maassa kuntien tuloveroprosentit vaihtelevat ensi vuonna 16,50:stä 23,50 prosenttiin.

Uutissuomalainen kertoi lokakuussa, että 12 isoimmasta kaupungista vain Helsinki yltää tänä vuonna taloudessaan plussalle ja suurin osa valmistelee alijäämäistä budjettia myös ensi vuodelle. Tiedot perustuivat kaupunkien taloudesta vastaaville viranhaltijoille tehtyyn kyselyyn.

Kuntaliiton pääekonomisti Minna Punakallio kertoo yllättyneensä siitä, ettei useampi iso kaupunki kiristä verotustaan.

– Niitä olisi voinut olla useampikin. Ehkä tämä kuvastaa, että isoissa kaupungeissa tulevaisuuden odotukset ovat edelleen paremmat. Ajatellaan, että tämä on väliaikainen kuoppa.

Punakallion mukaan isojen kaupunkien veroprosentin nosto on kuitenkin merkittävä uutinen, koska sitä tapahtuu varsin harvoin.

– Usein on linjattu, että veroprosentti pysyy pidemmän aikaa tietyllä tasolla. Toisaalta tänä syksynä tilanne monissa kaupungeissa on synkentynyt entisestään ja alijäämät ovat paisuneet, joten on ymmärrettävää ja hyväkin, että siihen reagoidaan.

Veronkorotusten sijaan ja niiden ohessa kaupungit pyrkivät kohentamaan talouttaan myös muun muassa etsimällä säästökohteita menoistaan. Myös investointeja voidaan paikoin lykätä säästösyistä.

Erot tuloveroprosenteissa merkitsevät sitä, että eri kaupunkien asukkaat maksavat samansuuruisista tuloistaan eri määrän kunnallisveroa.

Esimerkiksi 3 000 euroa kuukaudessa tienaava kouvolalainen maksaa ensi vuonna kunnallisveroa noin tuhat euroa enemmän kuin helsinkiläinen tai espoolainen, laskee Veronmaksajain keskusliiton pääekonomisti Mikael Kirkko-Jaakkola.

Ajatellaan, että tämä on väliaikainen kuoppa. Minna Punakallio, Kuntaliitto

– Helsingissä maksettavaa kertyy 3 000 euron kuukausipalkalla 5 403 euroa ja Kouvolassa 6 396 euroa vuodessa.

Pienituloisimmat eivät maksa kunnallisveroa. Palkkatuloissa kunnallisveron maksaminen alkaa noin 15 700 euron ja eläketuloissa noin 11 500 euron vuosituloilla.

– Suomessa kunnilla on merkittävä itsehallinto. On siis hyväksytty se, että verorasitus saattaa erota hyvinkin paljon kunnittain. Toisaalta palvelut pitäisi taata lakisääteisesti aika samanlaisina, Kirkko-Jaakkola sanoo.

Kiinteistöveroihin ei juuri tule muutoksia suurissa kaupungeissa. Vain Kuopio nostaa ensi vuodelle muiden kuin vakituisten asuntojen veroprosenttia, joka koskee lähinnä vapaa-ajan asuntoja.

Helsingissä ja Espoossa yleinen kiinteistöveroprosentti, sekä vakituisten ja vapaa-ajan asuntojen kiinteistöveroprosentit ovat lain sallimalla alarajalla. Silti helsinkiläinen maksaa enemmän kiinteistöveroa kuin esimerkiksi joensuulainen samanlaisesta asunnosta.

– Kiinteistöveroissa prosentit eivät kerro kaikkea. Kiinteistöveron määrään vaikuttaa myös maan arvo, joka on Helsingissä suurempi, Kirkko-Jaakkola sanoo.

Veroprosentit

Koko maassa erot ovat vielä suuremmat

Ensi vuonna Suomen suurin, ennätyksellisen korkea tuloveroprosentti on Keski-Pohjanmaalla sijaitsevalla Halsualla 23,5 ja pienin Ahvenanmaan Jomalassa 16,50.

Suomessa on 311 kuntaa. Niistä 250 pitää tuloveroprosenttinsa nykyisellä tasolla vuonna 2020.

Tuloveroprosenttia nostaa ensi vuodelle 53 kuntaa, joissa on yhteensä 1,1 miljoonaa asukasta. Tyypillisin korotus on puoli prosenttiyksikköä.

Seitsemän kuntaa alentaa tuloveroprosenttejaan ensi vuodelle.

Tälle vuodelle tuloveroprosenttia nosti 46 kuntaa, joiden asukasluku on yhteensä noin 480 000. Tuloveroprosentien alentajia oli tuolloin viisi.

Yleisessä kiinteistöveroprosentissa lain määrittämä sallittu vaihteluväli on 0,93–2,00.

Vakituisten asuinrakennusten kiinteistöveroprosentti saa olla 0.41–1,00

Muiden asuinrakennusten kiinteistöveroprosentti saa olla 0,93–2,00.

Kunnanvaltuustot päättävät kuntien veroprosenteista.

Vuonna 2020 Suomen kuntien arvioidaan keräävän kunnallisverotuloja runsaat 20 miljardia euroa ja kiinteistöverotuloja vajaat kaksi miljardia euroa.

Lähde: Kuntaliitto
Maarit Vaaherkumpu
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi