Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kotimaa

Suomen EU-budjettiehdotukselle kylmää kyytiä Brysselissä – budjettia haluttaisiin kasvattaa kymmenillä miljardeilla euroilla

Eurooppaministeri Tytti Tuppurainen (sd.) luonnehtii budjettia jäsenmaiden näkemyksiä mukailevaksi kompromissiksi.

Euroopan parlamentin puhemies David Sassoli arvosteli kovin sanoin Suomen EU-puheenjohtajamaana valmistelemaa budjettiesitystä. Kuva: Philippe Buissin

Suomen EU-budjettiehdotus sai keskiviikkona selväsanaisen tyrmäyksen EU:n alueiden komitean täysistunnossa. Kriitikkojen joukossa oli kokouksessa puhunut Euroopan parlamentin puhemies David Sassoli.

– Suomen ehdotus ja neuvottelumandaatti ovat liian pienet, kuten viime päivinä olemme nähneet. Aiemmin esitetyt rahoitustasot, eivät ole provokaatio, vaan arviolle on olemassa pohja.

Sassolin mukaan monet Suomen rahoituskaudelle 2021–2027 tekemät esitykset ovat Sassolin mukaan sellaisia, ettei parlamentti voi niitä hyväksyä.

Suomen budjettiehdotus on 1,07 prosenttia EU-maiden yhteenlasketusta bruttokansantuotteesta eli noin 1 087 miljardia euroa. EU:n komissio esitti budjetin suuruudeksi 48 miljardia euroa enemmän eli 1,11 prosenttia. Parlamentin mielestä budjetin pitäisi olla 1,3 bruttokansantuotteesta.

– Meidän pitäisi investoida tulevaan ja olla kunnianhimoisia, ei vain kopioida vanhaa pohjaa. Jos meillä ei ole kunnianhimoa, emme voi toteuttaa uuden komission ohjelmaa, Sassoli sanoi.

Myös EU:n alueiden komitean puheenjohtaja Karl-Heinz Lambertz ja varapuheenjohtaja Markku Markkula kritisoivat budjettiesitystä voimakkaasti.

– Olen pettynyt EU:n puheenjohtajavaltion Suomen esitykseen ja suorastaan vihainen siitä, että tuollainen ehdotus on tehty. Se ei vastaa lainkaan vuosien työtä, jota Euroopan parlamentissa, kaupungeissa ja alueilla on tehty Euroopan uudistamiseksi, Markkula sanoi.

Vanhat menokohteetkin tärkeitä jäsenmaille

Suomen eurooppaministeri Tytti Tuppurainen (sd.) suhtautuu kritiikkiin tyynesti.

– Kyse on siitä, kuinka paljon jäsenmaat ovat valmiita rahoittamaan eri politiikkatavoitteita. Puheenjohtajamaana Suomi on kuunnellut puolueettomasti jäsenmaita ja tasapainoillut eri toiveiden välillä.

Tuppuraisen mukaan jäsenmaiden joukossa vallitsee laaja yhteinen näkemys siitä, että rahaa on löydyttävä aiempaa enemmän esimerkiksi ilmastonmuutoksen vastaiseen toimintaan, digitalisaatioon ja maahanmuuton hallintaan.

Erilaisia näkemyksiä on siitä, kuinka paljon ja millä kustannuksella.

– Jäsenmaat eivät olleet ihan niin paljon valmiita painottamaan uusia menokohteita kuin mitä komissio esitti. Maatalous ja aluekehitys nähtiin edelleen tärkeinä. Siitä huolimatta budjettia saatiin modernisoitua.

Eurooppaministeri Tytti Tuppurainen (sd.) neuvotteli EU:n tulevien vuosien budjetista Brysselissä marraskuussa. Kuva: Anniina Luotonen

Britannia jättää rahoitusaukon

Britannian lähtö EU:sta jättää huomattavan aukon budjettiin, sillä Britannia oli merkittävä nettomaksaja. EU:n komissio ehdotti, että aukkoa paikattaisiin unionin omilla varoilla.

Esillä olleista yhdistetystä yhteisöverotuotosta, päästökauppatulojen osuudesta ja kierrättämättömän muovin maksusta jäsenmaat olivat lopulta valmiita hyväksymään vain muovimaksun.

– Ei siis ole uusia omia varoja. Ja kun rahoja ei ole, on budjettia pakko sopeuttaa.

Suomen on budjetin laadinnan yhteydessä arvosteltu ajaneen myös omia etujaan, kun maatalous- ja aluekehitysrahat säilyvät leikkauksista huolimatta huomattavan korkealla tasolla. Tuppurainen kiistää tulkinnan ja sanoo Suomen toimineen puheenjohtajamaana puolueettomana välittäjänä ja neuvottelijana.

– Maataloustukiin kohdistui jäsenmaiden mielestä liian suuri leikkaus. Toki maataloustuet olivat esillä hallitusneuvotteluissa ja hallitusohjelmassakin on kirjaus, mutta varmaan Suomen kansallinen toive olisi ollut vielä suurempi rahoituslisäys.

Ratkeaako budjetti alkuvuodesta?

Kritiikistä huolimatta Tuppurainen suhtautuu luottavaisesti Suomen valmisteleman budjettiesityksen etenemismahdollisuuksiin. Suomen uuden pääministerin olisi tarkoitus esitellä budjettiesitys Eurooppa-neuvoston päämieskokouksessa ensi viikon torstaina. Sen jälkeen rahoituskehyssovun löytäminen siirtyy Eurooppa-neuvoston uuden puheenjohtajan Charles Michelin vastuulle.

– Minusta on ihan lupaava merkki, että Michel Suomen esityksen saatuaan arvioi, että voisi yrittää sopua jo helmikuussa. Skeptisimmäthän ehtivät jo arvioida, että sovun löytyminen viivästyisi Saksan puheenjohtajuuskaudelle ensi vuoden lopulle.

Ilmastorahastolle tukea

Suuri kysymys budjettikokonaisuudelle on Green Deal -nimen saanut komission toimenpidekokonaisuus, jonka avulla EU aikoo taistella ilmastonmuutosta vastaan.

Green Deal on määrä julkistaa 11. joulukuuta. Osaksi kokonaisuutta on toivottu erityistä ilmastonmuutosrahastoa. Tuppuraisen mukaan niin sanottu oikeudenmukaisen siirtymän rahastoon on varauduttu.

– Ajatus rahastosta sisältyy budjettiesitykseen ja sille on jäsenmaiden vahva tuki. Euroja emme voineet rahastolle panna, koska komission esitys puuttui.

Tuppuraisen mukaan rahasto voidaan rahoittaa joko rahoituskehyksen sisältä tai ulkopuolisella rahoituksella.

– Asia kytkeytyy myös EU:n ilmastostrategiaan. Kaikki jäsenmaat pitää saada sitoutumaan unionin ilmastotavoitteisiin.

Kimmo Kangas
kimmo.kangas@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi