Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kotimaa

Puolustusvoimain komentaja Timo Kivinen luottaa suomalaisten maanpuolustustahtoon - "Tässä näkyy talvisodan ja viime sotien vaikutus"

Suomessa maanpuolustustahto on kansainvälisesti korkealla tasolla, sanoo Kivinen.

Puolustusvoimain komentaja Timo Kivinen täyttää 60 vuotta. Kuva: Kai Skyttä

Kenraali Timo Kivinen istahtaa pöydän ääreen Lappeenrannan maasotakoululla, lähes kivenheiton päässä lapsuudenkodistaan.

Puolustusvoimain komentajaksi tänä vuonna nimetty Kivinen pohtii, että kasvuympäristö Lappeenrannan Rakuunamäellä vaikutti varmasti uravalintaan.

Äänessä ja silmissä on innostusta, kun kenraali kertoo lapsuudestaan.

– Pikkupoikana leikittiin kaverien kanssa täällä armeijan alueiden ympärillä ja seurasimme tarkasti kaikkea mitä tapahtui. Lähes joka päivä näimme sotilaita.

Nuorena miehenä Kivinen marssi varusmiespalvelukseen Rakuunamäelle ja jäi lopulta sille tielle.

Kenraalin ura on ollut kansainvälinen.

Kivinen suoritti kadettikoulun 1979–1982 kurssinsa priimuksena. Sen jälkeen hän suoritti Yhdysvalloissa US Army Airborne and Ranger -koulutuksen ja toimi pataljoonaupseerina rauhanturvaoperaatiossa Bosniassa 1990-luvun lopulla.

Bosnian jälkeen oli lisäopintojen aika Yhdysvalloissa ja Isossa-Britanniassa. Karjalan prikaatin komentajana Kivinen aloitti 2011 ja pääesikunnan päälliköksi hänet nimitettiin 2017.

Hän ehti toimia myös sotilasasiamiehenä muun muassa Unkarissa, Ukrainassa ja Itävallassa.

Uran kruunu tuli viime kesäkuussa, kun tasavallan presidentti Sauli Niinistö nimitti Kivisen komentajaksi. Kausi jatkuu maaliskuun loppuun 2024.

Suomi on elänyt rauhassa suuren naapurinsa kanssa 75 vuotta.

Viime vuosina Venäjä on muuttunut arvaamattomammaksi, kun se on korostanut paikkaansa suurvaltapolitiikassa.

Kivisen työnä on seurata Venäjän sotilasmahdin liikkeitä Suomen lähialueilla.

– On selvää, että Venäjän kaltainen maa pitää tiukasti kiinni eduistaan ja asemastaan. Pietarin alue ja Kuolan niemimaa ovat Venäjälle strategisesti tärkeitä alueita. Siksi on luonnollista, että niillä alueilla on myös sotilaallista suorituskykyä.

Kivinen muistuttaa, että Suomen rajojen läheisyydessä on nyt vähemmän venäläisjoukkoja kuin kylmän sodan aikaan.

– Viime aikoina he ovat ottaneet käyttöönsä tukikohtia Kuolan niemimaalta.

Kivinen ei ole venäläisiä kollegoitaan tavannut. Taustalla on kansainvälinen tilanne ja EU:n asettamat pakotteet.

– Ukrainan tapahtumien jälkeen yleislinjauksena EU-tasolla on ollut, ettei suoria sotilaskontakteja ole. Ministeritasolla tapaamisia on ollut. Lisäksi meillä on Moskovassa puolustusasiamies.

Puolustusasiamiehen rooli on diplomaattinen. Kivinen on vähäsanainen tehtävästä.

– Diplomatia on oma taiteen lajinsa. He tapaavat venäläisiä, jos se on tarpeellista.

Suomi valmistelee parhaillaan historiansa suurinta sotilaallista kauppaa, kun ilmavoimat korvaa nykyiset Hornet-hävittäjänsä uusilla. Hintaluokka on 7–10 miljardia euroa.

Kertarytinällä Suomen sotilaslentokentille ei uutta kalustoa laskeudu.

– Uudet hävittäjät tulevat asteittain. Ensimmäiset Hornetit tulivat Suomeen 1995, ja ne poistuvat käytöstä vuonna 2025. Viimeiset Hornetit poistuvat vuoteen 2031 mennessä.

Kivinen ei lähde julkisuudessa tekemään arviota eri hävittäjien välillä. Puolustusvoimat kertoo sotilaiden näkemyksen viidestä eri hävittäjävaihtoehdosta ensi vuonna. Hallitus tekee eduskunnalle oman esityksensä vuonna 2021.

Kivisen mukaan suorituskyky ja elinkaarikustannukset ovat tärkeimpiä kriteerejä. Lukumäärään hän ei ota kantaa.

– Keskeinen osa suorituskykyä on niiden kehittämispotentiaali 30 vuoden aikana. Myös huoltovarmuus kriisitilanteissa on tärkeä tekijä. Samoin kotimaisen teollisuuden mahdollisuus osallistua huomioidaan arvioinnissa.

Kuva: Kai Skyttä

Kivinen odottelee joulukuussa julkaistavaa tutkimusta suomalaisten maanpuolustustahdosta mielenkiinnolla.

Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunta MTS:n viime joulukuussa julkaiseman perinteisen tutkimuksen mukaan 66 prosenttia olisi valmis puolustamaan Suomea aseellisesti, vaikka tulos näyttäisi epävarmalta.

Tutkimuksen perusteella maanpuolustustahto on hieman heikentynyt edellisvuodesta. Vielä 2000-luvun alussa lukema oli korkeimmillaan yli 80 prosenttia.

Kivinen suhtautuu viime vuoden tuloksiin maltilla.

– Suomessa maanpuolustustahto on kansainvälisesti korkealla tasolla. Vain Turkissa se on korkeammalla tasolla.

Kivisen mukaan esimerkiksi varusmiesten keskuudessa maanpuolustustahto on hyvää tasoa. Asteikolla 1–5 luku on 4,2.

– Tässä näkyy talvisodan ja viime sotien vaikutus. Ihmiset kokevat, että suomalaiset pystyvät puolustamaan omaa maataan. Asevelvollisuudella on linkki maanpuolustustahtoon. Siellä, missä asepalvelus on vapaaehtoista, myös maanpuolustustahto on alhaisempi.

Naisten varusmiespalveluksen suosio on viime vuosina kasvanut tasaisesti. Tänä vuonna varusmiespalveluksesta kotiutuu 700 nuorta naista.

Parhaillaan parlamentaarinen komitea pohtii, jatketaanko nykymallilla, jossa asevelvollisuus koskee vain miehiä.

– Lähtökohta on se, että tarvetta koko ikäluokan kouluttamiseen täysimääräisesti ei ole. Sekin pitää ymmärtää, että resurssimielessä ei ole järkevää kouluttaa kaikkia kynnelle kykeneviä.

Kivinen toivoo laajaa yhteiskunnallista keskustelua naisten varusmiespalveluksesta parlamentaarisen komitean mietinnön jälkeen.

– Jos nykymalliin halutaan muutoksia, sotilaallisen maanpuolustuksen tarpeet eivät saa vaarantua.

Harri Manskinen
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi