Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kotimaa

16-tuntiset työpäivät it-alalla jäivät – Pepe Forsberg lähti tutkimaan Suomen kansallispuistoja, ja on nyt onnellisempi kuin koskaan

Sosiaalinen media ei passivoinut suomalaisia vaan vei heidät luontoon, uskoo Forsberg.

Pepe Forsberg liikkuu luonnossa mieluiten puolisonsa Paula Forsbergin kanssa. Luonto yhdistää harrastuksena ja ammattina. Kuva: Mikko Vähäniitty

Pepe Forsberg, 47, on työskennellyt merkittävissä tehtävissä it-alalla, pelastanut ihmisiä hurrikaanin alta Dominikaanisessa tasavallassa ja rakentanut mobiiliyhteyksiä ympäri maailmaa. Hän on tehnyt lautapelejä, kehitellyt verkkosivuja ja kiipeillyt vuorille.

Suuren osan elämästään Forsberg on elänyt ulkomailla: Singaporessa, Ranskassa, Saksassa, Englannissa, Ruotsissa, Kanadassa, Dominikaanisessa tasavallassa.

Kolmisen vuotta sitten hän jätti suurimman osan aiemmista projekteistaan taakseen ja palasi Suomeen. Suomessa hän avioitui ja alkoi tutkia kansallispuistoja.

Nyt Forsberg on julkaissut neljä kansallispuistoaiheista opaskirjaa. Tuorein, Kansallispuistot tutuiksi Itä-Suomi, ilmestyi tänä syksynä. Lisäksi hän ylläpitää suomalaisittain huikean suosion saanutta Kansallispuistot tutuiksi -Facebook-ryhmää.

Miten tässä näin kävi?

Suuri maailma vaihtui Suomen metsiin. Kuva: Mikko Vähäniitty

Forsberg tempaistiin maailmalle jo varhain. Hän aloitti 1990-luvun alussa teoreettisen fysiikan opinnot Helsingin yliopistossa. Suomessa ja myös muualla maailmassa elettiin Nokia- ja it-buumin kuumaa alkuvaihetta.

– En ehtinyt käydä kuin muutaman kurssin, kun kaikki tietokonetta käyttämään oppineet vedettiin työmarkkinoille, Forsberg naurahtaa.

2000-luvun alussa Forsberg teki 3D-teknologiaa muun muassa suuryritysten myynninedistämistä varten. Vuosikymmenen lopulla hän konsultoi mobiiliyhteyksien rakentamista eri puolilla maailmaa. Työt veivät Forsbergin myös Dominikaaniseen tasavaltaan. Siellä hän alkoi ensimmäisen kerran pohtia vakavasti omia elämänarvojaan.

– Maan yli pyyhkäisi iso hurrikaani, joka aiheutti vakavat tulvat. Taudit alkoivat levitä, mutta paikallinen punainen risti ei saanut lupaa pyytää kansainvälistä apua, koska se olisi voinut vaikuttaa matkailijatilanteeseen.

Forsberg perusti yhdessä muiden maassa asuneiden länsimaisten tuttaviensa kanssa avustusjärjestön, joka toimitti hädänalaisille moskiittoverkkoja, kumisaappaita, puhdasta vettä ja ruokaa.

– Elin siellä monta käänteentekevää hetkeä.

Kuva: Mikko Vähäniitty

2000-luvun toiselle vuosikymmenelle tultaessa Forsbergin ura hektistyi entisestään. Työpäivät pohjoismaisessa Nasdaq-listatussa teknologia-alan pörssiyhtiössä venyivät 16-tuntisiksi, matkapäiviä tuli 250 vuoteen. Muu elämä jäi työn jalkoihin.

Lopulta Forsberg totesi, että nyt riitti.

– Päätin lopettaa ja palata nuoruuden harrastuksen eli luonnon pariin. Päätin, että luonnosta tulee nyt minulle ammatti tai ainakin elämäntapa.

Vuonna 2016 Forsberg palasi Suomeen ja suuntasi kansallispuistoihin. Verkkoalasta mies ei kuitenkaan kokonaan päässyt vaan perusti harrastukselleen Kansallispuistot tutuiksi -nimisen Facebook-ryhmän.

– Aluksi laittelin sinne vain itse ottamiani kuvia. Sitten jäsenmäärä alkoi nopeasti kasvaa.

Nyt ryhmässä on yli 62 000 jäsentä. Ryhmän vaikutusta kotimaan luontomatkailun kasvuun tutkitaan parhaillaan Oulun yliopistossa.

Kirjasarja opastaa kansallispuistoihin. Kuva: Mikko Vähäniitty

Luonto on ollut aina tärkeä osa Pohjanmaalta kotoisin olevan Forsbergin elämää – myös ulkomailla asuessa.

– Suvun maat ovat Ylivieskassa. Ehkä siihen luonnon yhteyteen on siellä jollakin tavalla kasvettu.

Kiinnostus kansallispuistoihin alkoi jo 1980-luvun alussa.

– Sain käsiini Metsähallituksen vuonna 1982 julkaiseman kansallispuistolehtisen. Se oli suppea esittelylehdykkä, mutta siitä lähdin itse liikenteeseen.

Nyt nettiaikana tieto luontokohteista liikkuu salamannopeasti ja laajalle. Myös Forsbergin kirjasarjaan liittyy älypuhelinsovellus, jonka avulla tietoa pystyään päivittämään.

– Kun Lapinsalmen riippusilta romahti Repoveden kansallispuistossa kesällä 2018, meiltä lähti heti tieto käyttäjille.

Forsberg Isojärven kansallispuiston maisemissa. Kuva: Mikko Vähäniitty

Suomessa eletään luontobuumia. Kansallispuistojen kävijämäärät ovat vuosi toisensa jälkeen kasvaneet.

Metsähallituksen mukaan vuonna 2018 kansallispuistoihin tehtiin yhteensä lähes 3,2 miljoonaa käyntiä. Vielä kymmenen vuotta sitten käyntejä oli alle kaksi miljoonaa vuodessa.

Internetiä ja sosiaalista mediaa syytetään ihmisten passivoimisesta, mutta Forsberg näkee asian toisin. Hän uskoo niiden lisänneen ratkaisevasti luontoretkeilyä.

– Sosiaalinen media on muuttanut paljon kotimaan matkailua. Lähtemistä helpottaa, kun voi lukea toisten kokemuksista ja kysyä vaikka sitä, miten paikalle pääsee, sopiiko kohde koirille tai lapsiperheille.

Kuvien ja kokemusten jakaminen lisää myös kiinnostusta, Forsberg painottaa.

– Eihän Linnanmäellekään mennä, jos ei ole jo etukäteen tietoa siitä, että se kannattaa.

Kuva: Mikko Vähäniitty

Nettiaika hyödyttää Forsbergin mukaan myös luontoa. Kun pienemmätkin luontokohteet saavat aiempaa helpommin julkisuutta, luontomatkailun luonnolle aiheuttama rasitus jakautuu tasaisemmin.

Omista suosikkikohteistaan Forsberg mainitsee Salamajärven ja Urho Kekkosen kansallispuistot.

– Salamajärvellä voi päästä näkemään metsäpeuroja. Reissua UKK-puistossa sijaitsevalle Korvatunturille voi myös suositella kaikille.

Pienemmistä kohteista mieleen tulee muun muassa Toholammin suopolku, jonka varrella on luontotorni ja laavu. Forsbergia kiinnostavat erityisesti haukat, joita havaitaan alueella paljon.

– Suosikkilaavuni taas on Sievin Kukonkylässä. Se on rakennettu valtavan siirtolohkareen päälle. Paikka muistuttaa Lapin erämaita, vaikka sijaitsee paljon etelämmässä.

Kuva: Mikko Vähäniitty

Eläinhavainnot ovat Forsbergille tärkeitä. Hän on erityisen kiinnostunut siitä, miten ilmaston muutokset vaikuttavat eläinten ja luonnon käytökseen.

– Esimerkiksi karttaperhosia ei juuri ollut Suomessa ennen 1990-lukua. Nyt niitä on jo runsaasti.

Yksi Forsbergin seuraavista projekteista koskee sakaalia. Suomen ensimmäiset vahvistetut havainnot kultasakaalista tehtiin Itä-Suomessa viime kesänä.

– Nuuksion kansallispuistossa oli jo aiemmin havaittu jälkiä, joista pohdittiin, voisivatko ne kuulua sakaalille.

Seuraavana uutena lajina Forsberg odottaa Suomeen saapuvaksi visenttiä eli biisonia.

– Olen luonnon puolella. Ajattelen niin, että itse nämä eläimet ovat halunneet tänne tulla. Ihminen se tässä on se, joka säätää lakeja ja muokkaa luontoa.

Forsberg on myös nähnyt Suomen luonnossa sen suurpedot, karhut ja sudet. Hän ymmärtää petopelkoa mutta ei jaa sitä.

– Voi ajatella sitä, kuinka monta miljoonaa visiittiä suomalaiset tekevät metsään joka vuosi, ja kuinka harvoin petoja nähdään. Kyllä ne karttavat ihmistä.

Terhi Nevalainen
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi