Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kotimaa

Kenen on vika, kun Suomi autioituu ja lapset jäävät tekemättä? Kielteisen puheen kierre alkaa toteuttaa itse itseään, sanovat asiantuntijat

Nobelisti Robert Shillerin mukaan pahat puheet vaikuttavat käytökseen.

Kuva: Anniina Louhivuori

Nobel-palkittu taloustieteilijä Robert Shiller puhuu tuoreessa Narrative Economics -kirjassaan talouden tarinoista. Shiller tunnetaan tutkijana, joka muun muassa ennusti subprime-kriisin eli asuntojen hintakuplan puhkeamisen Yhdysvalloissa vuosina 2007–2009.

Nyt Shiller esittää, että ihmisten sosiaalisessa mediassa ja muualla julkisuudessa jakamilla tarinoilla on voima ohjata markkinoita. Ne voivat johtaa taloudellisiin katastrofeihin tai niistä voi tulla itseään toteuttavia ennustuksia. Ne vaikuttavat siihen, missä ja miten ihmiset käyttävät rahojaan.

Sunnuntaisuomalainen pyysi kolmea tutkijaa pohtimaan, mitä mieltä he ovat Shillerin teesistä ja mitä se tarkoittaa Suomen kannalta. Haastateltavana olivat Helsingin yliopiston talous- ja sosiaalihistorian tutkijatohtori Olli Turunen, Väestöliiton tutkija Kristiina Tammisalo sekä Turun yliopiston taloustieteen professori Matti Virén.
 

Turusen mukaan Shillerin teos on osa taloustieteissä meneillään olevaa ”historiallista käännettä”: taloutta ei tutkita enää vain matemaattisin mallein.

Yhtä lailla vauraus ja valinnanvapaus voivat johtaa pienempiin lapsilukuihin. Väestöliiton tutkija Kristiina Tammisalo

– Jopa kovan linjan taloustieteilijät tekevät nyt historiallista tutkimusta. On palattu holistiseen eli kokonaisvaltaiseen ajatteluun, jossa huomioidaan esimerkiksi inhimillinen pääoma ja se, millaisia päätöksentekijöitä ihmiset ovat, Turunen kuvailee.

Suomessa yksi kertomus liittyy Turusen mukaan muuttoliikkeeseen: kansa pakkautuu suurimpiin kaupunkeihin ja muun Suomen kohtalona on näivettyminen.

– Jatkuva puhe kaupungistumisesta voi toteuttaa itseään. Tällä hetkellä tutkija Timo Aro ja muutamat Hypoteekkiyhdistyksen ekonomistit määrittelevät puhetta. Kuitenkin väestöennusteissa pitkän aikavälin ennustaminen on hyvin vaikeaa.
 

Kielteinen puhe voi Turusen mukaan vaikuttaa ihmisten valintoihin ja poliittiseen päätöksentekoon. Tämä on uhka erityisesti suurten kaupunkien ulkopuoliselle Suomelle.

– Minne rakennetaan kouluja, miten yritykset investoivat, millaisena nähdään elämä kasvukeskusten ulkopuolella. On hankala sanoa, mistä kierre alkaa ja mihin se päättyy, mutta se vaikuttaa oikeastaan kaikkiin elämänalueisiin.

Myös Kristiina Tammisalon mielestä leimautuminen muuttotappioalueeksi on itseään toteuttava ennuste. Hänen mukaansa kaupungistumispuheella on epäsuora vaikutus myös syntyvyyteen, joka on Suomessa ennätyksellisen alhainen.

– Kaupungeissa syntyvyys on matalampi kuin taajamissa. Asuntojen hinnoilla on kasvukeskuksissa vahvempi yhteys syntyvyyteen kuin työllisyysasteella. Erityisesti pienten lasten vanhemmat sanovat, että liian pieni asunto on tärkein syy olla saamatta toista tai kolmatta lasta.
 

Virénin mukaan on ”helkkarin iso kysymys”, mikä oikeastaan aiheuttaa kriisejä rahoitusmarkkinoilla.

– Etenkin Amerikassa keskustelun ytimessä on se, onko pankkeja ajautunut konkurssiin vain siksi, että ihmiset ovat menettäneet niihin luottamuksensa, Virén sanoo.

– Kriisitilanteessa ihminen käyttäytyy äärimmäisen pelokkaasti ja syntyy helposti sopuli-ilmiö. Kun huhu kertoo, että joku pankki on heikoilla, tallettajat häipyvät herkästi.

Shillerin teesissä on Virénin mielestä kyse siitä, mistä talousodotukset muodostuvat. Kysymys on vaikea mutta makrotaloudelle tärkeä.

– Odotukset vaikuttavat kaikkeen: yritysten hintakäyttäytymiseen ja pörssikursseihin ja sitä kautta tilausmääriin. Aina voi olla satunnaistekijä, joka vaikuttaa lopputulokseen. Mutta mikä se tekijä on?

Lue myös: Ennuste: Lahdessa syntyy tänä vuonna alle tuhat lasta – viimeksi näin tapahtui 1950-luvulla
 

Virénin mukaan on entistä vaikeampi ennustaa, miten yksittäinen keskuspankin tai eduskunnan päätös vaikuttaa odotuksiin ja kuluttajien käytökseen.

– Jos tehdään talouden elvytyspäätös, ihmiset voivatkin ajatella, että asiat ovat paljon pahemmassa jamassa kuin kuvitellaan, ja ovat entistä varovaisempia. Reaktiot ovat hirveän erilaisia.

Suomessa on piisannut viime vuosina kielteistä talouspuhetta, ja uutta taantumaa ennustetaan.

– Käynnissä voi olla negatiivinen odotusilmapiiri, joka toteuttaa itseään. Jos odotukset heikkenevät, kulutus romahtaa ja alkaa noidankehä, Virén sanoo.
 

Tammisalon mukaan on vaikea todistaa, onko synkistelyllä suoria vaikutuksia myös lastenhankintapäätöksiin.

– Yhtä lailla vauraus ja valinnanvapaus voivat johtaa pienempiin lapsilukuihin. Lisäksi talouspuheen ja uskomusten vaikutuksia on vaikea erottaa todellisen taloudellisen tilanteen vaikutuksesta.

Turusen mukaan talouden narratiivit eivät ole kuin luonnonvoima, vaan niihin voidaan vaikuttaa. Vastapainoksi tarvitaan myönteistä puhetta – kun sille on katetta.

Turunen nostaa esimerkiksi edesmenneen ruotsalaisen lääkärin ja tutkijan Hans Roslingin. Tämä otti elämäntehtäväkseen todistaa meille, että asiat ovat paremmin kuin ihmiset luulevat.

Janne Laitinen
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Asiasanat

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi