Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kotimaa

Posti-kiista jatkui kesästä talveen, katso hallituskriisin vaiheet

Keskustalta epäluottamus Rinteelle. Välikysymysäänestys saattaa peruuntua.

SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman saapui demarien puoluetoimistolle Helsingin Hakaniemessä maanantai-iltana. Kuva: Mikko Stig / Lehtikuva

Hallituskriisiin huipentunut Posti-kiista sai alkunsa jo ennen Antti Rinteen (sd.) hallituksen muodostamista. Uutissuomalainen kertaa kohun käänteet.

1. Postilla oli jo kesäkuun alussa suunnitelma työntekijöiden siirtämisestä halvempien työehtosopimusten piiriin.

Rinteen hallitus aloitti 6. kesäkuuta. Hallitusohjelmassa ei ole mainintaa valtioyhtiöiden työehtosopimusten vaihtamisesta tai muustakaan muuttamisesta.

Postin hallituksen puheenjohtajan Markku Pohjolan mukaan Posti esitteli suunnitelmaansa työntekijöiden siirtämisestä halvempien työehtosopimusten piiriin omistajaohjausministeri Sirpa Paaterolle jo seuraavana päivänä eli 7. kesäkuuta.

2. Postin johtoryhmä ja hallitus matkustivat elokuun puolivälissä Yhdysvaltoihin, vain kaksi viikkoa ennen kuin yhtiö ilmoitti noin 700 työntekijää ja toimihenkilöä koskevista työehtojen heikennyksistä.

Iltapäivälehdet nimesivät reissun San Franciscoon ökymatkaksi. Lehtien mukaan siellä päätettiin postilaisten työehtojen heikennyksistä. Postin hallitus kokoontui matkan aikana.

Matkan jälkeen, 21. elokuuta, Posti kertoi työehtojen heikennyksestä Paaterolle. Hän sai siis tietää päätöksestä vasta jälkikäteen. Samalla Paaterolle kerrottiin konsernin sisäisestä liikkeenluovutuksesta eli työnantajan vaihtumisesta osalle työntekijöistä 1. syyskuuta lähtien. Tämä tieto oli ilmeisesti jäänyt omistajaohjausministeriltä noteeraamatta.

Rinteellä oli viime viikkoon asti käsitys, että Paatero olisi vastustanut työehtosopimuksen siirtoa 21. elokuuta.

Posti lähetti 29. elokuuta mediatiedotteen: ”Yhtiössä noudatetaan Teollisuusliiton Jakelua koskevaa työehtosopimusta. Muutos koskee yhteensä noin 700 henkilöä, jotka siirtyvät uuden työehtosopimuksen piiriin 1.11.2019.”

3. 3. syyskuuta Paatero vaati, että työehtojen heikennys jäädytettäisiin, kunnes asia olisi ratkaistu työntekijöiden kannalta kestävällä tavalla.

Vasta tässä vaiheessa, syyskuun alussa, Paaterolle valkeni liikkeenluovutuksen jo tapahtuneen.

Ministeri selosti kirjallisessa vastauksessaan vasemmistoliiton kansanedustajalle Katja Hänniselle 24. syyskuuta, kuinka henkilöstön siirto toiseen sopimukseen on tapahtumassa. Paatero ei vaatinut siirron perumista.

Näin ei tapahtunut myöskään 26. syyskuuta, jolloin Paatero vastasi perussuomalaisten kansanedustajan Sami Savion kysymykseen. Ministeri myös oletti, ettei työehtosopimuksen siirtoon liity palkanalennuksia.

4. 22. lokakuuta Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU ilmoitti laajoista lakkotoimista. Lakko kesti 27. marraskuuta asti.

Marraskuun alussa 700 pakettilajittelijaa siirtyi jakajien työehtosopimuksen piiriin.

Postilakko alkoi 11.11. Osapuolet alkoivat kiistellä myös siitä, rikkoiko Posti lakkoa vuokratyövoiman käytöllä.

26.11. valtakunnansovittelija jätti sovintoehdotuksen. Paatero myönsi, että tieto liikkeenluovutuksesta oli tarjolla jo 21. elokuuta, mutta hän keskittyi marraskuun alun päivämäärään. 27.11. osapuolet hyväksyivät valtakunnansovittelijan sovintoehdotuksen. Pakettilajittelijat palasivat PAU:n tes:n piiriin. Oppositio ilmoitti välikysymyksestä ilman perussuomalaisia.

5. 28.11. Rinne sanoi eduskunnassa, että Postin hallitus toimi liikkeenluovutuksessa vastoin omistajan selkeää tahtotilaa.

– Postin hallitus esitteli Paaterolle päätöksiä, joiden mukaan 8 100 ihmistä siirretään 1. marraskuuta toiseen yritykseen. Ja että 700 pakettilajittelijaa siirretään toiseen sopimukseen 1. marraskuuta. Ministeri Paatero on todennut, että tämä ei omistajalle käy, Rinne puhui.

Epäluottamus Rinteeseen perustuu paljolti siihen, uskotaanko hänen olleen vain Paateron puheiden varassa.

Seuraavana päivänä Posti kiisti pääministerin puheet ja tiedotti, että liikkeenluovutuksella on ollut omistajan tuki. Pohjola ilmoitti, ettei valtio-omistajan vastustusta tuotu ilmi omistajaohjauksen ja yhtiön välillä käydyn dialogin aikana.

Paatero ilmoitti sairauslomastaan Rinteen tiedotustilaisuuden kynnyksellä. Rinne kertoi, että Paatero on jättänyt eronpyyntönsä.

Myöhään sunnuntaina 1. joulukuuta hallituspuolueiden ja eduskuntaryhmien puheenjohtajat kävivät keskustelun poliittisesta tilanteesta Valtioneuvoston linnassa.

6. Maanantaina 2.12. keskusta antoi epäluottamuspäätöksensä Rinteelle ensin eduskuntaryhmän ja sen jälkeen puoluehallituksen kokouksen jälkeen.

– Tämä maa tarvitsee toimintakykyisen hallituksen, keskustan puheenjohtaja Katri Kulmuni sanoi moneen kertaan. Hän ei suostunut mainitsemaan Antti Rinteen nimeä. Pallo siirtyi demareille.

Illalla asiaa käsitteli vielä SDP:n puoluehallitus.

Juha Honkonen
juha.honkonen@uutissuomalainen.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi