Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kotimaa

PAUn puheenjohtaja Heidi Nieminen: Työehdoilla pelaaminen tuli näkyväksi - "Luottamus on nyt todella kovalla koetuksella"

PAUn taistelu 700 postilaisen puolesta oli kokoaan suurempi lakko.

PAUn puheenjohtaja Heidi Niemisen esiintyminen kovissakin paikoissa on viileän rauhallista, mutta hän sanoo olevansa perusluonteeltaan aika kärsimätön. Kuva: Agata Anttonen

Postilakon jälkimainingeissa yksi ministeri on eronnut ja maan pääministerin mahdollisuus jatkaa tehtävässään kyseenalaistetaan. Tätä Heidi Nieminen ei voinut edes kuvitella, kun johti joukkonsa lakkoon.

Posti- ja logistiikka-alan unionin PAUn puheenjohtaja ei osallistu keskusteluun siitä, kuka kertoi kenelle mitä ja missä vaiheessa.

– Poliitikot voivat kiistellä keskenään päivämääristä. Oma tehtäväni oli ajaa postilaisten asiaa ja torpata 700 pakettilajittelijan siirto halvemman työehtosopimuksen alle, Heidi Nieminen kertoi Keskisuomalaiselle.

Mitä niihin kuumottaviin päivämääriin tulee, Nieminen tiesi liikkeenluovutuksesta jo elokuussa.

– Sitä kysyttiin minulta jossakin tiedotustilaisuudessa, ja vastasin heti tienneeni, että liikkeenluovutuksen päivämääräksi on sovittu 1. syyskuuta. Jälkeenpäin jäin oikein miettimään, että mistä minä sen tiesin.

Nieminen selasi sähköpostiaan ja löysi sieltä kaksi vartin sisällä tullutta tiedotetta. Toinen oli Postin julkinen tiedote ja toinen sisäinen.

– Toisessa oli päivämäärä, toisessa ei. Näin jälkikäteen ajatellen aika jännästi rakennettu kuvio, Nieminen hymähtää.

Lakon aikana Niemiseltä kysyttiin myös, keneen hän oli ollut asiasta yhteydessä.

– Hyvä jos muistin neuvottelupaineissa oman lapseni nimeä, saati kenen kanssa tai mistä olin puhunut kolme kuukautta sitten. Lakon aikana elin täysin omassa kuplassani, kaikki energia keskittyi oman joukon asioiden ajamiseen neuvottelupöydässä.

Nieminen osasi odottaa, että neuvottelukierroksesta tulee vaikea.

– Minulle prosessi alkoi tämän vuoden alussa, kun Postin edustajat kävivät liittohallituksen kokouk­sessa esittelemässä yhteenvetoa siitä, millä Posti tulevaisuuteen suuntaan. PAUn osuus siinä oli se, että työehtokustannuksia pitää leikata 60 miljoonalla eurolla, Nieminen paljastaa.

– Koko kevät neuvotteluissa useampaan kertaan todettiin, että jos emme leikkaa työehtosopimuksestamme, niin Posti siirtää vajaat 10 000 ihmistä halvemman työehtosopimuksen eli Medialiiton ja Teollisuusliiton välisen sopimuksen piiriin.

PAU löysi noin 10 miljoonaan euron edestä säästöjä, joilla olisi voitu työehtosopimusta lähteä tekemään.

– Meidät heitettiin siinä kohtaa pöydästä pihalle ja todettiin, ettei esityksemme ollut lähellekään sitä, millä sopimus syntyisi. Kun tilanne oli kesäkuussa tämä, tiesin että tästä tulee vaikeaa.

Keväällä Posti pani vuokratyöfirmat liittymään Medialiiton jäseneksi ja vuokratyöfirmojen työntekijöihin alettiin jo soveltaa halvempaa sopimusta.

– Se oli minusta käsittämätöntä henkilöstöpolitiikkaa. Duunissa on vierekkäin ihmisiä, jotka tekevät eri työehdoilla samaa työtä. Tämä menettely oli työnantajalta yhdenvertaisuuden irvikuva.

Lakko on aina ollut Niemisen keinovalikoimissa vihoviimeinen keino vaikuttaa. Lakko satuttaa kaikkia, niin työnantajia kuin työntekijöitäkin, yrityksiä ja yhteiskuntaa.

– Liittojohtajana henkisesti kaikkein vaikein tehtävä on laittaa matalapalkkaiset ihmiset lakkoon. Koko ajan jyskyttää takaraivossa, miten ne ihmiset pärjää.

Nieminen muistuttaa kuitenkin siitä, että kun työntekijöiltä kysyttiin, miten heillä on varaa olla lakossa, he vastasivat, ettei ole varaa mennä uudella työehtosopimuksella töihinkään.

– Porukan tuki on ollut vankkumaton. Muiden liittojen tuki oli jopa ratkaisevaa. Ilman tukilakkoja me yksin olisimme varmaan lakossa vieläkin, Nieminen miettii.

Tukilakkojen suhteen hänet yllätti se, kuinka vähän niitä tuomittiin.

– Koko ajan tuli enemmän tsemppiä, että nyt viedään asia maaliin. Koettiin, että nyt puolustetaan oikeaa asiaa. No, tietenkin esimerkiksi EK:n (Elinkeinoelämän keskusliitto) taholta lakot tuomittiin, mutta se kuuluu EK:n rooliin.

Oltiin oikealla asialla. Näin tosiaan moni palkansaaja ajatteli. Kyse ei ollut 700 pakettilajittelijasta vaan työmarkkinoille pesiytyvästä työehtoshoppailusta. Mikä voidaan tehdä yhdelle, voidaan tehdä kenelle vain.

– Lakko antoi jonkinlaiset kasvot työehtoshoppailulle: tämä on sitä mitä työnantaja voi tehdä. Se voi yhtäkkiä todeta, että työ pysyy ennallaan mutta palkka ja muut työehdot heikkenevät vain työnantajaliittoa vaihtamalla ja neuvottelematta.

– Mille tämä avaa ovet, jos tällainen yhteiskunnassa ja työmarkkinoilla sallitaan? Seisoimme ikään kuin tulppana ei-toivotulle kehitykselle. Monialayritys Arkean työehtosiirroissa puhuttiinkin jo että Arkea tekee ”postit”. Ilmiö sai nimen.

Henkisesti vaikein tehtävä on laittaa matalapalkkaiset ihmiset lakkoon.

Tämä ilmiö, työehtoshoppailu, ei ole uutta, mutta Niemisen mielestä sen leviäminen on pysäytettävä alkuunsa joko lainsäädännön keinoin tai ammattiliittojen yhteisvastuulla. Tai molemmin tavoin.

– Noin 20 vuoden ajan tällainen työntekijöiden siirto toisen työehtosopimuksen alle on ollut mahdollista työsopimuslain muutoksen jälkeen. Lain mukaan normaalisitova työehtosopimus voi alittaa yleissitovan työehtosopimuksen. Silloin ajateltiin vain, että jos talokohtaisia sopimuksia tehdään, ne ovat ilman muuta yleissitovia parempia.

Shoppailu kertoo Niemisen mielestä myös siitä, että ay-liike on epäonnistunut.

– Onhan se epäonnistunut, kun työmarkkinoilla tämäntyyppinen mahdollisuus on tarjolla. Siksi ay-liikkeenkin pitää oma-aloitteisesti lähteä asiaa ratkomaan.

Ammattiyhdistysliikkeen on siis nyt kaksin käsin tartuttava työehtoshoppailuun ennen kuin siitä tulee maan tapa. Nieminen sälyttää vastuuta myös hallitukselle ja pitää Postin tapauksessa hallituksen puuttumista neuvotteluihin perusteltuna.

– On kritisoitu sitä, ettei maan hallitus olisi saanut meidän tilanteeseemme mitenkään puuttua, että siitä tulee ennakkotapaus. Olen vastannut, että niin pitääkin tulla. Ennakkotapaus siitä, salliiko tällä pohjalla oleva hallitus sellaisen toiminnan valtio-omisteiselta yhtiöltä, että valmiiksi pienituloisilta ihmisiltä leikataan 30 prosenttia palkasta ja heikennetään työsuhteen ehtoja.

– Jos demarit on palkansaajapuolue, se ei voi tällaista toimintaa valtio-omisteiselta yritykseltä sallia. Kyse oli siitä, hyväksyykö hallitus palkkojen leikkaamisen ja työehtojen heikentämisen ja hakeeko näin lisää markkinaosuutta alalta, missä muut toimivat paljon säällisemmillä työehdoilla. Hassu ajatus, että omistaja ei saisi puuttua, Nieminen, itsekin demari, puuskahtaa.

Entä tästä eteenpäin?

– Luottamus on nyt todella kovalla koetuksella. Työnantajapuoli korostaa, että sopiminen pitää viedä työpaikoille, mutta jos ei luottamusta ole isossa kuvassa, ei sitä ole työpaikoillakaan, Nieminen sanoo.

Nieminen pohtii, että kun EK irtaantui kokonaisratkaisuista, koneisto meni rikki.

– Eikä se ole eduksi työnantajallekaan, ei kenellekään. Kun työnantajapuoli luopui kokonaisratkaisuista, niin samalla rikottiin kolmikannan periaate.

– On varmaan ollut jonkun iso ajatus, että rikotaan se, mitä on ollut, että saadaan järjestelmä putsattua, mutta minun mielestäni se on tuonut levottomuutta. Jos yhteiskuntarauhaa, vakautta ja luottamusta haetaan työmarkkinoiden osalta, niin vanha järjestelmä takasi sitä huomattavasti paremmin, vaikka se ehkä olikin jäykempi.

Heidi Nieminen

Juuret Korpilahdella

Syntynyt 1979 Jyväskylän maalaiskunnassa.

Piti kirjansa Jyväskylän Korpilahdella vuoteen 2014 saakka, jolloin valittiin PAUn puheenjohtajaksi.

PAUssa vuodesta 2006 lähtien ensin lakimiehenä, vuodesta 2009 liittosihteerinä ja vuodesta 2014 puheenjohtajana.

Valittiin 2004 Korpilahden kunnanvaltuustoon SDP:n edustajana ja oli 2007–2008 valtuuston puheenjohtajana.

Jyväskylän kaupunginvaltuutettu vuosina 2008–2012.

Asuu omakotitalossa Vihdissä miehensä ja 3,5-vuotiaan poikansa kanssa.

Harrastaa ratsastamista ja luonnossa liikkumista. Kotona kiireisenä pitävät 14-vuotias Tintti-hevonen ja 5,5-vuotias Inna-koira.

Kotona neuvottelut ovat vielä meneillään uudesta koirasta, pyreneittenmastiffista, jolle annettaisiin nimeksi Lakko.

Eeva Salminen
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi